Toki kaikki pianokappaleet ”soitetaan soinnuilla”, mutta erityisesti soinnut korostuvat esim. Chopinin poloneeseissa. Parhaita esimerkkejä ovat Poloneesi op. 40 nro 1 A-duuri ja Poloneesi op. 53 As-duuri.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään kenen runosta tuo kohta on. Asiaa selviteltiin mm. Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei muistanut kyseistä runoa.
Suosittelen Oodin mediatyöasemia. Ne varataan varaamo.hel.fi -palvelun kautta. Mediatyöasemat eivät ole omissa huoneissaan.
Oodin mediatyöasemat: https://varaamo.hel.fi/search?date=2022-11-21&unit=tprek%3A51342&search=skanneri
Oodin mediatyöasemista Helmetissä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_odotetut_mediatyoasemat_avautuvat(186323)
Lisätietoja voit kysyä : oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Kirja on niin vasta ilmestynyt ruotsiksi, että tietoa sen suomennoksesta ei vielä näy missään. Ann-Helen Laestadiuksen aiempi romaani Varkaus (Stöld) on ilmestynyt S&S:n kustantamana, joten voit halutessasi kysyä sieltä, onko suomennoksesta vielä tietoa.
Yhteystiedot S&S: https://kustantamo.sets.fi/meista/
Kirkonkirjat näyttävät olevan ruotsinkielisiä. Löysin ne linkin kautta Kansallisarkiston kokoelmista astiassa. Linkki Astiaan.Hakusanoina siis Nykarleby församlings arkiv ja Konfirmationslängder
Voisit aloittaa miettimällä millaisena norsu yleensä kuvataan ja millaisia ominaisuuksia siihen liitetään. Alkajaisiksi tulee varmaan mieleen esim. suuri koko, kömpelyys, hyvä muisti, paksunahkaisuus. Muitakin varmasti on. Entä millaisia ovat tunnetut norsuhahmot elokuvissa ja kirjoissa: Babar ja Dumbo. Entä muissa, kuten Tarzaneissa, Leijonakuninkaassa, Viidakkokirjassa?
Seuraavista kirjoista voi olla hyötyä:
Torga, Miquel: Eläviä
Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja
Järvinen, Antero: Ihmiset ja eläimet
Helsingin kaupunginkirjasto voi ottaa vastaan lahjoituksina muuta aineistoa paitsi kuvatallenteita (videot, dvd-levyt) ja cd-romlevyjä. Jos äänikirjat ovat erittäin hyväkuntoisia, niitä voi käydä tarjoamassa esim. lähimpään kirjastoon, joka voi halutessaan ottaa ne omaan kokoelmaansa tai tarjota niitä jonnekin toiseen toimipisteeseen. Kuitenkaan YLE:n Tallennemyynnin äänikirjoja ei voida ottaa vastaan niihin liittyvien tekijänoikeusmaksujen vuoksi.
1800-luvusta ei ole olemassa ihan vastaavanlaista teosta, vaan näissä löytämissäni kirjoissa käsitellään eri näkökulmista 1800-lukua:
"Ihmisen aika:kaksi vuosisataa", toim. Ari Anteroinen...(et al.) 1998.
Teos löytyy ainakin Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
Söderlund, Ernst: "Uusimman ajan valtio- ja yhteiskuntahistoria" (1979). Tämä teos on Pasilan kirjavarastossa.
Salis, J.R. von: "Uudemman ajan maailmanhistoria" osat 1-3 (1965, 1966). Myös nämä löytyvät Pasilan kirjavarastosta.
"Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys" (1921).
"XIX vuosisata sanoin ja kuvin" (1902). Tämä on kaksiosainen teos. Löytyvät myös pasilan kirjavarastosta.
Löytyi myös yksi englanninkielinen teos:
"The illustrated atlas of the nineteenth century world",...
Hei,
"Me olemme niin pieniä, mutta suuri on elämä ja aurinko nousee joka päivä yhä uudelleen."
Teksti on Pelle Miljoonan biisistä "Ja aurinko nousee" ja se löytyy vuonna 1999 ilmestyneeltä "Laulava idiootti" -levyltä. Levy on kuunneltavissa Spotifyssa.
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Valitettavasti meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä vastaamaan kysymykseesi. Paras asiantuntemus löytyy varmasti Suomen Esperantoliitosta. Liiton sivut ja yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.esperanto.fi/
http://www.esperanto.fi/kontakto/estraro/
http://www.esperanto.fi/kontakto/adresoj/
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi. Mikäli haluat, että hän lainaa kirjan kortillesi, laita hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa. Hakijalla pitää tällöin olla mukana henkilötodistus. Hakija voi myös lainata varauksesi omalle kortilleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty arvioimaan rahojen arvoa. Rahojen arvoon vaikuttavat mm. niiden kunto ja painosversio. Hintoja kannattaa kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Verkosta löytyvät mm. seuraavat sivustot, joista saattaa olla apua hinnanmäärityksessä:
https://www.thesprucecrafts.com/1970-quarter-4582114
https://cointrackers.com/coins/915/1988-d-washington-quarter/
Karjalan sanomat löytyvät kansalliskokoelmasta
Karjalan sanomat : kansallinen yleisölehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Näitä ei ole digitoitu eli ovat paperisina ja niitä voi tulla tutkimaan Kansalliskirjaston erikoislukusaliin.
Aaltion maanpetostuomiota olikin puitu aiemmassa vastauksessa, ja Tommi Uschanov oli sitä kommenteissa hienosti täydentänyt aikalaislehtien tiedoilla.Uutisoinneissa ei nähdäkseni otettu kantaa sotilasarvon menettämiseen. Toukokuussa 1948 annetun korkeimman oikeuden tuomion perusteella Aaltion vankeusrangaistus alennettiin 9 kk:ksi vankeutta, ja pitkän tutkintovankeuden takia rangaistuksen mitaksi jäi 6 kk. Tämän ns. Sallin jutun taustoja avaa laajasti ja asiakirjalähteitä siteeraten Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut (Otava 2000). Myöskään Pohjosen tutkimuksessa ei mainita, että Aaltiolle olisi koitunut vankeusrangaistuksen lisäksi muita lisäseuraamuksia. ...
