Helsingin kirjastoissa ei asiakaskoneita pääsääntöisesti tarvitse varata. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa ajanvaraus on vain erikoislaitteisiin kuten 3D-tulostimeen, saumuriin ja mikrofilminlukulaitteelle. Tavallisia asiakaskoneita ei tarvitse varata, kirjastosta löytyy yleensä vapaa kone lyhyellä odotteluajalla. Kirjaston koneilla voit turvallisesti hoitaa asiasi kunhan muistat kirjautua koneelta ulos lopettaessasi. Kysy henkilökunnalta apua asiakastietokoneen käyttöön.
Kirjastoissa järjestetään opastusta myös omien laitteiden kuten älypuhelimen käyttöön, mutta opastukset ovat nyt kesätauolla. Voit kysyä opastusta esimerkiksi Stadin asukastalo Hannasta (Sturenkatu 12). Talo on avoinna klo 16 asti. Voit soittaa sinne ja kysyä...
Osoitteesta http://weborigo.lappeenranta.fi löytyy kirjaston aineistohaku. Ota esille "tarkennettu haku", jossa voi tehdä haun esim. kirjan kirjoittajalla tai kirjan nimellä.
Kirjan tietojen perässä on luokka, johon kirja on sijoitettu.
Alleviivattujen sanojen kautta pääsee aina seuraavalle alasivulle.
So little time sarjan kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt 10 kappaletta. Kirjakauppojen ennakkotiedoissa näyttäisi olevan osat 11 ja 12 ja niiden arvioitu ilmestymisaika on alkusyksyllä 2006.
Kirjojen tekijänoikeudet ovat aina kirjan kustantajalla ja lupa kirjoissa esitettyjen aineistojen käyttöön pitäisi näinollen kysyä kunkin kirjan kustantajalta. Suosittelisin sinua käyttämään google maps -palvelua. Osoitteesta maps.google.com voit etsiä erilaisia karttoja käyttöösi.
Next time you are in Finland, please take your Finnish wife with you and visit the main library in Turku. Usually the library card is given to anyone staying long enough in Finland. You will be answered in details when you visit the library. A library card is a personal "credit card" and the owner has to be there signing the agreement. Once you have received the library card you can use web services the library is offering.
Heikki Poroila
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila
Karjala-lehden sähköinen arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006, joten Elvi Paavolaisesta kertova artikkeli saattaisi löytyä sieltä. Sähköistä arkistoa ei pääse kuitenkaan tutkimaan, ellei ole lehden tilaaja. Jos lukuoikeutta ei ole, kannattaa tiedustella suoraan lehden toimituksesta, mistä numerosta artikkeli löytyy. Kun numero on tiedossa, lehteä voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Solar Filmsin verkkosivuilla kerrotaan, että Antti ja Jussi ovat nuoria miehiä, jotka ovat istuneet vankilassa pankkiryöstöstä viisi vuotta. Tämän perusteella he ovat elokuvassa ehkä 25 - 30 -vuotiaita. Roolihahmoja esittäneet näyttelijät tosin olivat tätä vanhempia, joten helposti voi syntyä vaikutelma hieman vanhemmistakin miehistä.
Ks. https://solarfilms.com/portfolio-posts/hajyt/
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Kyllä, luonnonkumi eli lateksi on luonnollinen materiaali, jota saadaan Parakautsupuun (Hevea brasiliensis) maitomaisesta nesteestä. Myös luonnonkumityynyjä valmistetaan, esimerkiksi tämä.Lisää kumista ja mm. luonnonkumin historiasta.Kirjallisuutta: Laurila, Timo: Kumitekniikka: lyhyt johdatus kumitekniikan perusteisiin. Opetushallitus, 2007
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanahaulla "pakkokeinot" Mielenterveyden keskusliiton julkaisema teos Koppiin ja kahleisiin?: Psykiatrisen potilaan eristäminen laitoksissa, vuodelta 1997. Asiasanahaulla "pakkohoito" löytyy mm. teos Välimäki, Maritta: Psykiatrinen hoitotyö muutoksessa, vuodelta 2000.
Internetin google.fi -hakukoneella löytyy myös aiheesta useita sivuja haulla "pakkokeinot".
Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933.
1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html)
ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa.
Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa...
Tässä joitakin erityyppisiä, positiivista virettä kantavia kirjoja.Chambers, Becky: Veisu luonnonkoneilleKlune, T.J.: Talo taivaansinisellä merelläPage, Libby: Pinnalla pysymisen taitoPalacio, R. J.: IhmeWood, Patricia: OnnenpoikaLisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/.
Helsingin hotellien historiaa käsittelevät esimerkiksi teokset Sven Hirn: Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa (Helsinki : SKS, 2007) ja Torni / toimittanut Kimmo Salo (Helsinki: Otava, 2006).
Turun kaupunginkirjastossa on enemmänkin samaa aihetta käsitteleviä teoksia. Voit etsiä niitä kirjaston Aino-aineistotietokannasta käyttämällä asiasanoja ”Helsinki”, ”hotellit” ja ”historia”. Aino –tietokanta löytyy kirjaston kotisivuilta, ks. www.turku.fi/kirjasto
Vuorotteluvapaasta säädellään laissa vuorotteluvapaasta joka löytyy Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021305?search%5Btype%5D=pi…
Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytyksestä säädellään lain 4 §. Valitettavasti pykälässä tai sen hallituksen esityksessä ei ole mainintaa siitä lasketaanko ulkomaantyö tähän 10 vuoden työhistoriaan. En myöskään löytänyt vastausta kysymykseen työoikeuden perusteoksista. Vuorotteluvapaalain 4 §:ssä viitataan työntekijän eläkelain 3 §:ssä viitattuihin työeläkelakeihin jota kautta vastaus kysymykseesi saattaisi löytyä.
Koska tämä kysymys on kuitenkin niin spesifi, suosittelisin että otatte asiassa yhteyttä KELA:n virkamieheen. Asiaa voi tiedustella lähimpänä...
Kirjastoista voi lainata konsolipelejä. Myös Pääkirjaston Mediamajassa on mahdollista pelata sekä konsoli- että lautapelejä. Myös muissa kirjastoissa on lautapelejä. Pääkirjaston Mediamaja on auki arkisin klo 12-18. Pääkirjastossa kokoontuu myös roolipelikerho. Nettipelejähän voi pelata ihan kotitietokoneella tai tulla pelaamaan kirjaston tai Mediamajan tietokoneilla.
Kaukopalveluna kirjoja voidaan tilata kirjaston tai kirjastokimpan ulkopuolisiin kirjastoihin. Kaukopalvelutilaus tehdään asiakkaan kotikunnan kirjaston kautta. Tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja sen säännöistä löytyy alla olevasn linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tietoa Kyyti-kirjastojen kaukopalvelusta löydät alta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus