Alla olevasssa listassa on joitakin Pariisiin sijoittuvia, naisten kirjoittamia romaaneja, joita näyttää olevan saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Uudempia on tosiaankin vaikea saada kirjastoista, mutta samoin saattaa olla tilanne vanhempien teosten suhteen.
Anita Brookner: Päivät Pariisissa (Otava, 1998)
Michèle Lesbre: Punainen sohva (Lurra Editions, 2014)
Céline Curiol: Viimeinen kuulutus (Otava, 2007)
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (Gummerus, 2010)
Paula McLain: Nuoruutemme Pariisi (Gummerus, 2014)
Tatiana de Rosnay: Viimeinen kesä (WSOY, 2011)
Tatiana de Rosnay: Mokka (Bazar, 2012)
Hélène Grémillon: Uskottuni (Otava, 2012)
Virginie Despentes: Kauniita asioita (Like, 2000)
Satu Waltari: Kahvila Mabillon (WSOY, 1952,...
Kyseessä lienee Amanda Learin ja Rainer Pietschin kappale Tomorrow, joka alkaa sanoin Voulez-vous un rendez-vous tomorrow? Kappaleen esittää Amanda Lear.
https://www.flashlyrics.com/lyrics/amanda-lear/voulez-vous-10
Hei! Ylivieskan kirjastossa näyttäisi olevan "Musiikkimatka" niminen nuottikokoelma jossa on kyseisen laulun nuotit!Musiikkimatka | Joki-kirjastot | Joki-kirjastot
Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
Luettelo vanhainkodeista ja muista vanhusten hoitopaikoista löytyy stakesin sivustolta http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm > tilastot ja rekisterit > toimipaikkarekisteri > HILMO:n toimipaikkarekisteri. HILMO on hoitoilmoitusjärjestelmä, josta löytyy koodilla 310 ja 320 kaikki vanhainkodit ja hoitopaikat osoitteineen.
Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta löytyy lista heidän jäsenyhteisöistään: http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/index.ph?page=aakkoslista&menu=kes… .
Suomi.fi -sivustolla on osio kunnista http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/a-o-hakemisto/index.html?filters=suom… , jossa on linkit kuntien nettisivuille. Kuntien nettisivuilta löytyvät myös vanhainkotien yhteystiedot, mutta etsiminen on tietysti aika hankalaa.
Hei,
Aiheesta on tehty Turun AMK:n opinnäytetyö, jossa asiaa selvitetään seuraavasti:
"Kuulalaakerit käyttävät pistekontaktia laakerin vierintäpintoihin, jolloin kitka on hyvin pientä ja laakeri liikkuu vaivattomammin. Kaikki kuorma kohdistuu vain yhteen pisteeseen. Nämä laakerit sopivat hyvin suuriin kierrosnopeuksiin, mutta eivät kestä suurta kuormaa. Tällaisia ovat esimerkiksi urakuulalaakerit, viistokuulalaakerit, pallomaiset kuulalaakerit, painekuulalaakerit sekä Y-laakerit.
Rullalaakerit hyödyntävät linjakontaktia laakerin vierintäpintoja vasten. Kun kontaktipinta on näin suuri, syntyy enemmän kitkaa kuin kuulalaakereilla, mutta samalla kuorman kesto paranee. Suuremman kitkan syntymisen johdosta nämä laakerit eivät kestä suuria...
Jotta kirjastossa voitaisiin järjestää ko. kielten kielikahvilatoimintaa, pitäisi löytää kyseistä kieltä osaavat vapaaehtoiset vetäjiä toimintaan.
Oletko ollut yhteydessä esim. SPR:n vapaaehtoistoimintaan? Monissa suomenkielen kielikahviloissa varmasti käy harjoittelemiesi kielten puhujia. Voisit auttaa heitä suomenkielen oppimisessa ja samalla saat harjoitella omaa kielitaitoasi.
Muita mahdollisuuksia opiskelemiesi kielten puhujien löytämiseen voisivat esimerkiksi tarjota
Suomi-Kiina-seura
Suomi-Venäjä-seura
Suomi-Intia-seura
Suomi-Syyria-seura
Kyseessä on teema elokuvasta Emmanuelle. Kappaleen alkuperäinen esittäjä sekä englanniksi että ranskaksi on Pierre Bachelet, joka on myös säveltänyt kappaleen yhdessä Herve Royn kanssa. Suomeksi kappaleen on levyttänyt mm. Anneli Pasanen nimellä Rakkaus jää.
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Suomen yleiset kirjastot ovat vuosikymmeniä käyttäneet Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), joka on Deweyn 10-luokitusjärjestelmän kansallinen sovellus. Ainoa poikkeus on Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää hiukan poikkeavaa järjestelmää, joka kyllä sekin pohjautuu Deweyn järjestelmään. En usko, että Suomessa on mitään aikomusta tai tarvettakaan vaihtaa tätä kansallista mallia mihinkään "puhtaaseen" Dewey-luokitukseen. Muutoksen vaatima työmäärä olisi valtava.
Tieteelliset kirjastot käyttävät pääosin UDK-luokitusta, mutta erikoiskirjastoilla on myös omia ratkaisuja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Leena Harjun teoksen Työelämän tapahtumat ja tilaisuudet (Otava, 2003) luvussa 4 (s.87-92) annetaan ohjeita mm. peruskiven muuraustilaisuuteen, harjannostajaisiin ja toimitalon vihkiäisiin ja avajaisiin. Teos on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Ensimmäisenä tarjokkaana etsityksi kirjaksi tulee mieleen Christopher Fowlerin Varjomaailma (Karisto, 1990), olkoonkin, että se sijoittuu Lontooseen eikä New Yorkiin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4055
Tällaisia tilastoja ei oikeastaan ole vielä juurikaan kerätty. Kirjastoissa on alunperin kerätty vain sellaisia tietoja, joissa ei ole asiakkaiden tietoja lainkaan, esim. aineiston lainausmääriä, https://tilastot.kirjastot.fi/. Nyttemmin dataa pystytään analysoimaan niin, että henkilökohtaiset tiedot on häivytetty, mutta tämän tyyppinen analysointi on vielä melko alkuvaiheissa eikä sitä ole oikein julkaistu paljoakaan. Jaani Lahtisen palvelun vaikuttavuuden raportointityökalu on ensimmäisiä ja sitä esittellään julkaisussa Kirjastojen vaikuttavuus, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/lainausdata.html . Helsingin kaupunginkirjaston Jouni Juntumaalta voisi tiedustella, millaisia tietoja voisi saada käyttöönsä ja onko tuon tyyppistä...
Internetistä löytyi artikkeli, joka vastannee kysymykseenne. Artikkelissa käsitellään Pentti Ahmaksen väitöskirjaa ”Oikeudenkäynnin yhdenmukaistaminen 1800-luvulla”. Vaikuttaisi siltä, että esi-isäänne koskevia tietoja saattaisi löytyä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sitä, onko etsimänne asiakirja olemassa, emme pysty varmistamaan.
Ko. artikkelissa kerrotaan, että maaseudulla alioikeutena oli kihlakunnanoikeus, jonka päätöksistä riita-asioissa haettiin muutosta laamanninoikeudessa ja sen päätöksistä hovioikeudessa ja edelleen senaatin oikeusosastossa (korkein oikeus). Rikosasioissa haettiin muutosta suoraan hovioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1867, jolloin oikeusasteita jäi kolme....
Kyllä maksavat. Varausmaksu on 50 senttiä kappaleelta. Tämä koskee vain aikuisten aineistoa. Lasten aineistoon tehdyt varaukset ovat maksuttomia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole...
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat säilytetään Pasilan kirjaston lehtiosastolla mikrofilmattuina. Voitte käydä lukemassa haluamanne lehdet Pasilassa ja halutessanne voitte tulostaa lehdestä sivun tai artikkelin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tyttö ja villiintynyt koira päätyvät yhdessä laavulle Virpi Saarisen kirjassa Sudenkesyttäjä (Otava, 2004).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff4b823f-867d-4a1d-bc96-886aad83548d
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979