Kyseessä on tosiaankin osa Aaro Hellaakosken runosta. Runo on kokoelmasta Sarjoja (11952), sikermästä Jälkiä lumessa (s. 84).Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä.Aaro Hellaakosken Sarjoja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Kuljetukset Turun pääkirjaston ja Laitilan kirjaston välillä ovat maanantaisin ja keskiviikkoisin. Jos varaamasi DVD lähtee Laitilasta keskiviikkona, niin se on oletettavasti noutokunnossa torstaiaamuun mennessä. Muussa tapauksessa se tulee Turkuun maanantaina. On myös mahdollista, että jos DVD-levyä on Vaski-kokoelmissa useita ja yksi sattuu palautumaan johonkin toiseen Vaski-kirjastoon ennen kuin varaus ehditään tärppäyttää Laitilasta, niin se lähtee kohden Turun pääkirjastoa. Tämän vuoksi emme pysty lupaamaan jotain tiettyä päivämäärää, jolloin varaus olisi noudettavissa. Pyrkimys on saada varaus asiakkalle mahdollisimman nopeasti ja läheltä.
Ystävällisin terveisin,
Kyseessä on P. Mustapään runo Vanha juttu kokoelmasta Laulu ihanista silmistä (1925). Runo sisältyy myös teokseen P. Mustapää: Kootut runot (1969).
https://finna.fi/
Hei, kysymäsi kirja löytyy ainakin Helmet-kirjastoista. Sitä on Helmet-kirjastoissa 6 kappaletta, jotka nyt ovat kaikki varattuja. Eläviä varauksia siitä on yksi kappale, joten melko pian teos palautuu käyttöösi. Jos et ole pääkaupunkiseudulta, käänny oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen.
u
TEOS Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset / Heikki Silvennoinen, Mira Kalalahti & Janne Varjo (toim.) ; kirjoittajat: Nina Haltia [ja 14 muuta].
Julkaisutiedot [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura FERA, [2016]
Julkaisutiedot Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino, 2016.
ULKOASU 376 sivua : kuvitettu ; 21 cm
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei ole saatavilla aiheesta tietokirjallisuutta, mutta mm. Helka-kirjastoista löytyy pari artikkelia ja tutkielma aiheesta.https://shorturl.at/XxVUs
Kirjastomme ei tällä hetkellä pysty hankkimaan toivomiasi kirjoja kokoelmaa täydentämään, sillä Virgin River -kirjasarjaa ei ole tarjolla hankintakanaviemme kautta. Onneksi kaikki kolme kirjaa näyttäisivät olevan kuitenkin kaukolainattavissa 4€ kappalehintaan muualta Suomesta.Jos haluat, että pyydämme kirjat sinulle lainaan, täytä oheinen kaukolainapyyntölomake: Kaukolainapyyntö . Kun kirjat ovat saapuneet haluamaasi kirjastoon, niistä tulee tavallisen varauksen tapaan noutoilmoitus, joko sähköpostilla tai tekstiviestillä.Kannattaa huomioida, että kirjat tulee yleensä maksaa noudettaessa ja näistä kolmesta kirjasta maksuja tulee jo yli 10€:n maksurajan, joka valitettavasti lukitsee kirjastokortin ja estää lainaamisen/uusimisen, kunnes...
Hasselin kirjoissa liikutaan lähes kaikilla Euroopan sotanäyttämöillä. Englantilaisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel) mukaan kirjailija kertoi aiemmin taistelleensa Suomen jatkosodassa ja saaneensa Mannerheim-ristinkin, mutta on myöhemmin poistanut elämäkertatiedoistaan tämän vaiheen. Valitettavasti ulottuvillani ei nyt ole kaikkia Hasselin kirjoja, mutta käytettävissä olevien tietojen mukaan (Veikko Junnilan selostus Arvostelevassa kirjaluettelossa 1982, s. 93) ainakin 'Sotaoikeudessa' (alkuteos 1978, suomennos 1981) ollaan Suomessa (vaikkakin Junnilan mukaan paikallistuntemus on kovin hatara).
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
Valitettavasti kysymäsi lehti ei ole Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa vaan se kuuluu Kemin sarjakuvakeskuksen kirjastoon. Sarjakuvakirjaston aineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä siten, että he ovat itse tulleet paikan päälle etsimään tarvitsemaansa tietoa (sarjakuvakirjastossa ei ole omaa henkilökuntaa). Tällä hetkellä tämäkään ei onnistu, sillä kirjasto on vastikään muuttanut ja kokoelma on vielä järjestelemättä.
Huomasin kuitenkin, että kyseinen lehti on myös Kuopion Varastokirjastossa. Jos otat yhteyttä lähimpään kirjastoosi niin sitä kautta lehden voisi tilata kaukolainaan tai pyytää Helakisan kirjoituksesta kopion.
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Helsinki-aiheinen musiikki, lähinnä kevyt, on koottu luetteloon Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle: http://www.lib.hel.fi , Musiikkisivut, Kaupunginkirjaston musiikkitoimintaa, Aiheenmukaisia luetteloita.
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Laajasta kirjastojen WorldCat-tietokannasta löytyy muutama levy (Lugares comunes, 2003 ja Song of the Andean Indians, 1976), joilla osa kappaleista on laulettu englanniksi, mutta Rin del angelito -kappale ei ollut niiden joukossa.
Näyttää valitettavasti siltä, että tätä Tapio Rautavaaran levyttämää perinnesävelmää Oi jos nukkua saisin kerran Hilja Haahden sanoihin ei ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat saa tietysti levyä kuuntelemalla, mutta nuottia ei näyttäisi olevan. Sama melodia on voitu julkaista jollain toisella nimellä, mutta sen selvittäminen vaatisi valtavan työn.
Heikki Poroila
Espoon kirjastoissa hoidetaan tällä hetkellä vain nopeita digiopastuksia. Pidämme turvavälit, joten opastus on ememmän suullista kuin kädestä pitäen näyttämistä. Pajamme on toiminnassa aikaisintaa elokuussa.
Jos ongelmasi tuntuisi olevan ratkaistavissa melko nopeasti ja melko etäältä neuvoen, voit tulla käymään kirjaston aukioloaikoina. Opastukset onnistuvat parhaiten ma-pe 8:15 - 21:45, la 10:45 - 17:45 ja su 11:15 - 17:45 Kirjasto on auki laajemmilla aukioloajoilla eli omatoiminen kokeilu on mahdollista arkisin jo kello seitsämästä alkaen ja lauantainakin jo klo 8. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto
Opastukseen saattaa joutua jonottamaan jonkin aikaa, koska asiakaspäätteidemme...
Savon Sanomissa julkaistussa Ritva Kolehmaisen kirja-arvostelussa Leinosen runokokoelmasta Hoida meitä hiljaisuus https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3246237 on lueteltu joitakin isompia tapahtumia runoilijan elämän varrelta. Wikipedia-artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaria_Leinonen on myös lyhyt kuvaus hänen elämästään ja tuotannostaan.
Mikäli tarkemmat elämäkertatiedot ovat hakusessa, kannattaa varmaankin olla yhteydessä Leinosen kustantajaan Kirjapajaan https://kirjapaja.fi/yhteystiedot/.
Asiasta on olemassa erilaisia teorioita, ja täysin varmaa selvyyttä ei asiaan ole saatu. Yhden varteenotettavan ja järkeenkäyvän selityksen mukaan syynä oli se, että etelätorniin osunut lentokone iskeytyi matalammalle, joten rikkoutuneen rakenteen päällä oli enemmän painoa ja sortuminen lähti liikkeelle nopeammin. Etelätorniin iskeytynyt lentokone osui rakennukseen myös suuremmalla nopeudella, millä on saattanut olla myös vaikutusta:
https://science.howstuffworks.com/engineering/structural/wtc.htm
Hei,
Tämä näyttää löytyvän Liisa Laukkarisen kokoelmasta Lapsen matka maailmaan, sen viimeisen osion (VI. Älä jätä perintöä, älä muuta kuin tarinat) kahdesta ensimmäisestä runosta (s. 153–154):
1. Lapsi ei ole unelma
--
Lapsen tulisi voida leijua lapsuus
ja laskeutua sitten omalle paikalleen
kuin muuttolintu,
joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin
ja aloittaa elämäntehtävän
2. Lapsi ei ole ratkaisu
--
Lapsi on liian kaunis
vanhan rumuuden paikaksi.
Teos on lainattavissa Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokappaleista pitää tehdä varaus etukäteen, ja niitä noudetaan aamupäivisin. Lukusalikappale löytyy myöskin Jyväskylä-kokoelmasta pääkirjaston kolmannesta kerroksesta...
