Hei!
Kyynelmänty eli himalajanmänty kasvaa luonnonvaraisena Himalajan vuoriston viileissä osissa. Sen korkeus on noin 50 metriä. Internetistä löytyy hyviä kuvia kyynelmännystä, sivu http://www.biopix.biz/kyynelmaenty-pinus-wallichiana_photo-69982.aspx
En ole löytänyt mitään tarinaa kyynelmännyn nimestä, mutta veikkaisin, että nimi johtuu puun ulkonäöstä.
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Helmetistä löytyy yksi tällainen kirja: Ihminen läpikotaisin / [kuvat:] Maia Raitanen ; [teksti:] Walter Nienstedt (2005). Kirjassa on esittelynsä mukaan mukana latinan-, suomen-, englannin- ja ruotsinkielinen nimistö
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1727572__Sanatomia*%20engl…
Lastenkirjastotyöstä ja (ehkä vähemmän) sen historiasta löytyy suomeksi mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
Kirjastotyön perusteet (toim. Blinnikka, Holmberg, Lehväslaiho), 1987, s. 78-82
Lastenkirjasto-opas (Suomen kirjastoseura), 1978
Lapsi, kieli ja mieli : lasten kulttuurista ja kirjastosta, 1990
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Närhi, Mauri K: Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963, s. 271-275
Voutilainen, Helena: Lastenkirjastotoiminta ja sen asema Suomessa ennen vuotta 1921, 1986
(Pro gradu)
Kirjoja löytyy Helsingin yleisistä kirjastoista lukuun ottamatta Voutilaisen gradua, josta voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Lisää kirjallisuutta löytyy ehkä paremmin...
Seuraavassa linkissä on osa Kalevalaa. 15. runo: http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/VIIDESTOISTA.html jossa Lemminkäinen päätyy jokeen ja äiti hänet herättää kuolleista. Kuulemma se on vaarallinen ja kavala, sen yli pitää soutaa kun kuolee. Wikipedia kertoo lyhyemmin ja selkeämmin joesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonelan_virta
Google-hakujen lisäksi Finna-palvelusta löytyy haulla "omena maalaukset" muun muassa suomalaiset taiteilijat Maila Järvinen, Lauri Rissanen, Eija-Liisa Löyttyniemi, Gunvor Ekroos, Tapani Raittila, Toini Markkanen, Ritva-Päivi Rantanen, Aimo Kanerva ja Pirkko Valo
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=omena*+maalaukset&type=AllF…
Runo on Ursula Beckertin lastenkirjasta Topi-tonttu menee kouluun (Puck, der wichtel, geht zur schule, suom. Satu Laaksonen, 1982).
Kirjaa ei ole kovinkaan monessa Suomen kirjastossa, ei myöskään sinun verkkokirjastoalueesi kokoelmissa. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/ratamo.56646
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Heikki Laitisen kappaleeseen "Uuden sanoman satama" ei ole olemassa nuottia. Mainitsemaasi EP-levyä (1967) ei ole kirjastossamme, joten en pysty tarkistamaan, onko siinä mahdollisesti laulun sanoja liitteenä. "Uuden sanoman satama" kappale on julkaistu myös 6 CD-levyn kokoelmassa Heikki Laitinen: Pommaripoika (2018). Tässä julkaisussa on laaja liite, mutta se ei sisällä laulujen sanoja. Tämä CD-kokoelma on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Sekä etu- että sukunimenä tunnettu Quinn on anglisoitu muoto gaelinkielisestä sukunimestä Ó Cuinn ('Connin jälkeläinen'), joka pohjautuu gaelin "johtajaa" tai "päällikköä" merkitsevään sanaan.
Lähteet:
Patrick Hanks, Babies' names
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames
Sammalen ja jäkälän suhdetta voi käsitellä tietysti monella tavalla. Yksi tällainen tapa on tarkastella sitä, mitä eroja jäkälällä ja sammalella on huolimatta siitä, että ne usein populaaristi niputetaan eräällä tavalla samaan pakettiin: millaisia eroja jäkälällä ja sammalella on liittyen niiden rakenteeseen, luokitukseen, levinneisyyteen ja moniin muihin ominaisuuksiin? Tällainen vertailu voi onnistua lukemalla jäkälästä ja sammalesta erikseenkin, ja tähän soveltuvat lukuisat lähteet. Esimerkiksi Jouko Rikkisen "Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa" (2008) alkaa yleisen tason kuvauksilla jäkälästä ja sammalesta, jonka jälkeen se siirtyy kuvailemaan yksittäisiä lajeja ja niiden ominaisuuksia. Kyseistä teosta löytyy laajasti kirjastoista...
Teosta ei ole Töölön kirjastossa, mutta sitä löytyy parista muusta HelMet-kirjastosta. Valitettavasti kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja niistä on kaksi varaustakin, mutta osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2016746~S9*fin voi tehdä teoksesta varauksen. Teosta on tilattu myös Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin, joskaan tilatut kirjat eivät ole vielä saapuneet kirjastoon asti. Varauksen tekemällä saat kuitenkin kirjan, joka palautuu nopeimmin. Varausmaksu on 50 senttiä, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Tarkoitatko drive in -kirjastolla automaatin tai kylmäaseman tyyppistä lainaus- ja palautuspistettä? Helsingin kaupunginkirjasto on asiasta kiinnostunut ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia selvitellään, mutta ainakaan lähivuosina tällainen ei ole toteutumassa.
Suomessa jonkinlainen drive in -kirjasto, Kirjamaatiksi nimetty, on toiminut Lempäälän Ideaparkissa vuodesta 2007. Tietoa Kirjamaatista täältä:
http://www.kirjamaatti.fi/suomeen.php
Lauseet ovat Johannes Ittenin saksankielisen teoksen Die Kunst der Farbe englanninkielisestä käännöksestä. Suomeksi kirja on käännetty nimellä Värit taiteessa. Suomennoksen johdannossa lauseet on käännetty näin: ”Väri on elämää. Maailma ilman värejä olisi kuollut.(s. 8)" Tässä välissä on muutamia lauseita ja jatko on käännetty näin: "Kuten liekki synnyttää valon, niin valo synnyttää värin. (s. 8)". Tässä välissä on jälleen muuta tekstiä ja kysymäsi viimeinen lause lienee tämä: ”Niin kuin ääni antaa sanalle kirkkaan loiston, niin väri valaisee muodon sielun täyttämällä luonteellaan (s. 8)”.
Ittenin Värit taiteessa -kirjaa on useiden kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopiossa.
Kappaletta ei todennäköisesti ole levytetty suomeksi, sillä viitteitä siihen ei löydy mistään tietokannoista. (Kappaleen todennäköiset tekijät ovat muuten Porter Grainger, Graham Prince ja Clarence Williams, ei ja Everett Robbins, niinkuin monissa lähteissä mainitaan.)
Valitettavasti etsintä ei tuottanut tulosta, tätä juonta ei tunnistettu. Kahlailin tuota Kirjasampoa, mutta sieltäkään en oikein välttämättä sopivaa löytänyt hakusanalla Pariisi. Paljon osumia tuli kuitenkin, joten voisi olla, että itse tunnistaisit sieltä teoksen, jos se siellä on kuvattu, tässä linkki http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pariisi . Yksi muistelmateos, joka sijoittuu sodanaikaan ja miehityksen aikaan, on Simone de Beauvoir'in Voimat vuodet 1939-1944, voisiko tästä olla kyse? Täällä on hiukan kuvausta teoksesta, https://anitavalikangas.wordpress.com/2010/10/04/kahvilaelamaa-toisen-m…
Aika paljon tietoa Bo Carpelanista löydät osoitteesta
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990601-143817.html
Jos kaipaat jotain lisää, voit etsiä esim. Northern Light -hakupalvelun avulla (http://www.northernlight.com) kirjoittamalla hakusanakenttään
Carpelan, Bo
Hei!
Kaukolainaa ei voi valitettavasti tilata verkkokirjaston omilta sivuita. Seutuvarauksia, eli siis kimpan sisäisiä (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) varauksia, voi tehdä, mutta kimpan ulkopuolisten kirjastojen aineistoista ei tosiaan voi tehdä varauksia. Kaukolainan tilaaminen onnistuu seuraavilla tavoilla:
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkolomakkeella (https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=6)
Hattulan kirjaston verkkolomakkeella (https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainatilaus-hattulan-kirjaston-asiakkaille?culture=fi)
Janakkalan kirjastojen verkkolomakkeella (https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainatilaus-hattulan-ja-janakkalan-kirjastojen-asiakkaille?culture=fi...
