Stadin asunnoista kerrottiin, että jos vuokralainen menehtyy, hänen asuntonsa siirtyy Heka-yhtiöllä irtisanomisajan jälkeen. Tyttärellä tai muillakaan omaisilla, jotka eivät ole olleet kirjoilla asunnossa, ei ole erityisasemaa asunnon vuokraamiseen.
ARTO-artikkeliviitetietokannasta löytyi 26 ja tieteellisten kirjastojen LINDA-tietokannasta n. 10 viitettä asiasanoilla pelot - hammashuolto, pelot - hampaidenhoito, dental anxiety. Artikkelit olivat lähinnä Suomen hammaslääkärilehdestä useiden vuosien ajalta, myös julkaisusta Organon dentale.
Uusin teos aiheesta on Dental fear / Heikki Murtomaa (ed.), 1999.
ALEKSI-artikkelitietokannasta löysin 26 viitettä eri julkaisuista. Internetissä osoitteessa http://www.hammasll.fi/hamhoipelko.htm ja http://www.kolumbus.fi/sepankad/pelkopois.htm oli potilaille suunnattua hammaslääkäripelkotietoutta. Suosittelen pistäytymistä lähimmässä kirjastossa, jossa tiedonhaku voidaan tehdä yllämainituista tietokannoista.
Lehtiartikkeleissa puhutaan, että Harri Marstio joutui lopettamaan keikat kesän 2018 alussa, mutta löysin vielä 19.7.2018 Harri Marstion nimellä keikan Easy Living in Kemi -tapahtumaviikon liveilloissa. Olen aika varma, että Harri Marstio ei enää pystynyt soittamaan tuota keikkaa. Kouvolan Sanomista löysin 9.6.2018 tiedon keikasta Naukion kioskin kesäjuhlilla. Toteutuiko tuo keikka, sitäkään en varmuudella pysty sanomaan.
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
Jyväskylän pääkirjaston digitointitila on käytettävissä. Tilan varauskalenterin ja varausohjeet löydät verkkosivuiltamme tämän linkin takaa: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digi…
Hoof voi tarkoittaa kaviota tai sorkkaa. Ilman tietoa asiayhteydestä voisin lähteä oletuksesta, että kyse on hevosesta, jolloin tämä olisi suomeksi ”oikea kavionivel reagoi”. Ilmeisesti on siis kyse oikeasta jalasta. Reagoida-verbi on imperfektissä.
Kavionivel ei kuitenkaan ole englanniksi hoof joint vaan coffin joint tai distal interphalangeal joint. Joissain vanhoissa tieteellisissä teksteissä kavionivelestä näkyy käytetyn nimeä hoof joint. Kavionivel liittää siis ruunu- eli kehäluun (short pastern bone) kavioluuhun (coffin bone).
Hevosen jalan anatomiaa voi tutkia englanniksi esimerkiksi täällä:
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/foot-anatomy/
PIKI-kirjastoissa on useita teoksia hevosen anatomiasta:...
Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin...
Hammerfallin levyä Legacy of kings ei valitettavasti näytä olevan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Maakuntakirjastojen tietokannan Mandan mukaan se kuitenkin on joidenkin muiden kaupunginkirjastojen kokoelmissa, joten oman lähikirjastosi kautta voit tilata sen kaukolainaksi. Kannattaa kuitenkin varautua odottelemaan sitä jonkin aikaa, toivottavasti esitelmäsi ei siis ole ihan pian.
Pari Hammerfallin kappaletta löytyy heavykokoelmilta Helldorado II ja Metalliliitto, joita on myös Helsingin kaupunginkirjastossa.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAsta löytyy hakusanoilla pääoma AND tuottavuus ainakin seuraavat kirjat: Aulin-Ahmavaara, Pirkko (2003): Pääomapanos ja sen tuottavuus Suomessa vuosina 1975-2001 sekä Lönnqvist, Antti (2003): Suorituskyvyn mittaaminen: tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä.
Suomalaisten aikakauslehtiartikkelien tietokanta ARTOsta löytyvät puolestaan seuraavat artikkelit pääoman tuottavuudesta:
- Kosonen, Pekka: Rakenne- vai suhdannekriisi?
Julkaisussa Tiede ja edistys: monitieteinen aikauslehti. 19(1994): 3, s. 251-255
- Suorsa, Olli: Tuottavuuden ja tuloksen mittaus teollisuusyrityksessä
Julkaisussa Tuottavuus. 30 (1988); 11, s. 58-60
- Siltala, Juha: Tuottaisiko laiskempi pääoma enemmän hyvää...
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa kokoelmista poistettavasta aineistosta ei pidetä mitään erillistä kirjaa, joten on mahdotonta sanoa minkälaista materiaalia missäkin kirjastossa kullakin hetkellä on myytävänä. Aineistoa poistetaan säännöllisesti mutta toisaalta poistettua materiaalia myös ostetaan jatkuvasti, joten myytävän aineiston määrä ja sisältö vaihtelevat koko ajan.
Nuottikirjoja poistetaan eniten niistä kirjastoista, joissa on oma erillinen musiikkiosastonsa, Vantaalla Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoissa, joten kannattaa käydä katsomassa suoraan tällaisista kirjastoista, josko niiden myyntikärryssä sattuisi olemaan jotain kiinnostavaa.
Kyseessä on Vilho Rantasen runo Kettu automiehenä teoksesta Ketun radio vuodelta 1945. Teosta ei näytä löytyvän oman alueenne verkkokirjastosta, mutta joissakin Suomen kirjastoissa se on ja on siis tilattavissa kaukolainaan omaan lähikirjastoonne.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/
Pinserit ry:llä on omat kotisivut osoitteessa: http://www.pinserit.fi/ . Kotisivuilta on myös linkkejä useisiin koti- ja ulkomaisiin pinseri- ja koira-aiheisiin www-sivuihin.
Oletan, että haluat tietoa ihmisten silmärauhasista.
"Meibomian rauhaset" -haulla löytyy helpoimmin tietoa.
Esim. Terveyskirjasto on luotettava verkkolähde. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00648&p_hakusana=Meibomin%20rauhaset
Myös erilaiset kaupalliset toimijat kertovat asiasta. https://tearsagain.fi/mgd/
Lääkärikirjoista on varmasti myös apua tiedonhaussa.
Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku.
Lähteet:
Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Hei!
Omaa sukunimeä ei voi vaihtaa Helmet.fi:n omissa tiedoissa, vaan se täytyy tehdä paikanpäällä kirjastossa. Nimenmuutoksen yhteydessä sinulle tehdään uusi kirjastokortti. Ota mukaan uusi henkilöllisyystodistus tai muu todistus nimen muutoksesta.
Helmet-kirjastoilla ei ole yhteistä sähköpostiosoitetta, mutta palautetta voi jättää yhteisen palautekanavan kautta osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938). Muissa kirjastoasioissa kannattaa ottaa yhteys omaan lähikirjastoon. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot voit etsiä osoitteessa Helmet.fi > Kirjastot.
Hevosaiheisia aikuisten romaaneja ovat ainakin:
Sinimaaria Kangas: Sielunhevonen
Essi Paju: Koskenniskan naapurissa ja Koskenniskan naisia
Nora Roberts: Nainen kuin tulta
Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen...
