Lyseonmäen koulusta löytyi kokoelmistamme kaksi kirjaa, joissa kummassakin on lyhyehköjä mainintoja opettaja Rauha Kaukaisesta:
Heinolan koulu 150 vuotta : lukioon johtavaa koulutusta 1847-1997, 1997
Spes Heinolae: sata vuotta lukio-opetusta Heinolassa 1905-2005, 2005
Molemmat kirjat lainattavissa/kaukolainattavissa Heinolan kaupunginkirjastosta
Jos teillä on Lauttasaaren kirjaston antama kirjastokortti, johon haluatte uuden salasanan, niin ottakaa yhteyttä Lauttasaaren kirjastoon (lauttasaaren_kirjasto@hel.fi tai puh. 09-31085020) tai johonkin muuhun Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. He pystyvät selvittämään Omat tiedot -osastossa ilmenneen ongelman.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki yhteystiedot täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Teillä on myös Kouvolan kirjastokortti ja siihen liittyvä salasana/tunnusluku. Jos haluatte tähän korttiin uuden tunnusluvun, niin se annetaan vain henkilökohtaisesti kirjastossa. Sitä ei voi saada kirjaston nettisivun kautta tai sähköpostitse. Voitte pyytää uuden tunnusluvun mistä tahansa Kouvolan kirjastopisteestä....
Forssellin sodanjälkeisiä (1940-luvun lopulta) kirjoja olivat
Källorna. - 1945
Skriftskola - uppgift och gåva. - 1947
Solvisans skugga. - 1948
Näistä kenties kysytty olisi ensimmäiseen kirjaan sisältyvä 'Min invalid', joka on ajoitettu tammikuuhun 1942. Muistelmassa vaikeasti haavoittunut ja pysyvästi vammautunut reservin vänrikki (siviilissä kansakoulunopettaja) vierailee kertojan pappilassa ennen kuin lähtee häntä hakemaan tulleen vaimon kanssa käymään lomalle kotiseudulleen, jossa hän voi ensi kerran nähdä juuri syntyneen poikansa.
Kirjoittaja haluaa muistamallaan tapauksella korostaa kodin suurta merkitystä.
Sekä kirjojen kansikuvia että tekstiä suojaa tekijänoikeus ja niiden julkaisemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti tekijän lupa. Kuvia saa siteerata tieteellisten ja arvostelevien esitysten yhteydessä. Julkaistulla kuvalla tulee kuitenkin olla vahva ja perusteltu sidos kirjoitettuun tekstiin. Tällaisia ovat esimerkiksi arvostelevat kirjablogikirjoitukset. Tällöin voidaan vedota sitaattioikeuspykälään. Kuvia kirjojen kansista ei voi julkaista ilman lupaa pelkästään viihdekäyttötarkoituksessa. Kun kirjan kannen tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, niin ne ovat tekijänoikeuksista vapaita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoja mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.tekijanoikeus.fi/
http://...
En valitettavasti löytänyt Commodore VIC-20 tietokoneen Suomen myyntitilastoja mistään. Maailmanlaajuisesti se oli ensimmäinen tietokone, jota myytiin yli miljoona kappaletta. Alla linkit joissa lisätietoa kyseisestä Commodore-mallista, Suomen ensimmäisiä käyttäjiä sekä harrastajien Facebook-ryhmä.
Lisätietoa tietokonemallista:
http://oldcomputers.net/vic20.html
http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/vic20.htm
106 ensimmäistä VIC-20 käyttäjäkerhon jäsentä:
https://histdoc.net/historia/vikki.html
Commodore-harrastajien Faebook ryhmä:
https://www.facebook.com/groups/927335620622050/
Ylen usein kysytyissä kerrotaan, että Ylellä on myynnissä myös radiossa ja televisiossa esitettyä draamaa, asiaa ja lastenohjelmia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/26/ohjelmat-mita-voin-ostaa-tallenteina
Arkistomyynnin sivulla annetaan lisätietoa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon ja sieltä pääset tekemään tilauksen https://www.lyyti.fi/reg16/?p=choose&uid=242279-1902371225.
Ylen viihde- ja draamamateriaalia löytyy myös Elävästä arkistosta, https://yle.fi/aihe/elava-arkisto/tv-ohjelmat ja Areenassakin on klassikkoja ja toivottuja, https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/elokuvat.
Elonetissa voi katsella elokuvia https://elonet....
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Etsimäsi kirja voisi olla Bernhard Schlinkin Lukija (Der Vorleser, suom. Oili Suominen, 1998).
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510491102…
Suomennoksesta on otettu useita painoksia. Helmet-haulla voi tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Hämeen Sanomien irtonumeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa 6 kk:n ajan, eli voit tulla lukemaan toukokuun 10:nen päivän lehden lehtisaliin. Pyydä yläkerran infopisteen virkailijaa hakemaan se sinulle varastosta. Tätä vanhempia Hämeen Sanomia säilytämme pysyvästi sidottuina vuosikertoina ja mikrofilmeinä, eli niidenkin tutkiminen onnistuu.
The Ethnologue-kirjaan perustuvan sivuston mukaan kieliä on tällä hetkellä (vuonna 2017) 7099 https://www.ethnologue.com/faq#node_287681
Kielten määrä kuitenkin vaihtelee koko ajan kun uusia kieliä löydetään ja vanhoja katoaa.
Pääkaupunkiseudun aineistotiekannasta http://www.libplussa.fi löytyy asiasanalla digitaalitelevisio teos: Digi-tv-työryhmä / Digitaalinen televisio ja Suomi / Liikenneministeriön julkaisuja, 1998, 23. Saatavuustiedot selviää myös ao tietokannasta.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa asiasanalla digitaalitelevisio kolmetoista viitettä mm.Teinilä-Smíd, Inari Sisällöntuotanto digitaalisen television ympäristössä, esitutkimusraportti Tampereen yliopisto, 2000 ja Pantzar, Eero Laajeneva mediakenttä ja digitaaliajan televisiotoiminnan resurssit Tampereen yliopisto, 2000. LINDAAn on pääsy mm Helsingin kaupunginkirjaston yleisötyöasemilta.
Teknillisen korkeakolulun sivulta http://otatrip.hut.fi/tkk/tutkii/ löytyy...
Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia...
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä...
Törmäsin samaan tilanteeseen, kun laitoin hakusanaksi Välskärin kertomukset. Tulokseksi tuli vain kokoelmasta kadonnut teos. Topeliuksen Välskärin kertomuksia löytyy kyllä useita kappaleita ja laitoksiakin ja se löytyy nimellä Välskärin kertomuksia.
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Kiitos palautteesta.
Eräpäivätiedotteiden ja myöhästymismuistutusten lähettämisessä ei tiettävästi ole ollut häiriöitä mainitsemananne ajankohtana.
Nyt olisi syytä selvittää, millaisen ilmoitustavan olette valinnut: lähettääkö kirjasto teille ilmoitukset postitse vai sähköpostiin. Kun ette kerro kirjastokorttinne numeroa, en valitettavasti pysty varmuudella tätä kautta selvittämään, mikä ilmoitustapa lainaajtietoihinne on tallennettu. Tosin nimellänne rekisteristä löytyy vain yksi lainaaja, ja jos tämä on juuri teidän lainaajatietonne, niin ilmoitustapana on posti.
Kun ilmoitukset lähetetään postitse, niin ensimäinen myöhästymismuistutus todellakin lähetetään käyttösääntöjen mukaan 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Olette siis saanut...
