HelMet-tietokannassa näyttää olevan aiheesta vain englanninkielistä kirjallisuutta, kelpaavatko ne? Siinä tapauksessa suosittelisin seuraavia teoksia:
Orchard, Andy: Cassell's dictionary of Norse myth and legend ; Grant, John: An introduction to Viking mythology ; MacCulloch: The Celtic and Scandinavian religions.
Voisit lainata myös seuraavat suomenkieliset kirjat: Mytologian jumalat - yli 130 jumalaa ja jumalatarta kautta maailman ; Philip: Suuri myyttikirja ; Cotterell: Maailman myytit ja tarut. Näiden kaikkien saatavuustiedot näet HelMetistä osoitteesta www.helmet.fi.
Kannattaa katsoa myös verkosta Wikipedian tuottamat sivut Pohjoismaiden mytologiasta ja Thorista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Skandinaavinen_mytologia
http://fi....
Kun kirjastokortti katoaa, kannattaa heti ottaa yhteyttä omaan kirjastoon (joko soittaa tai käydä paikan päällä) ja ilmoittaa kortti kadonneeksi. Näin kukaan toinen ei kortin mahdollisesti löytäessään voi lainata sillä.
Tämä on tärkeää siksi, että kortin omistaja on aina viime kädessä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta jos kortti on ilmoitettu kadonneeksi, ei sillä kukaan pysty lainaamaan.
Jos kortti kuitenkin jossain vaiheessa löytyy, voi sen aina ottaa uudelleen käyttöön, kun ilmoittaa kirjastolle, että kortti on löytynyt.
Sillä aikaa, kun kortti on kadoksissa, kysy omasta kirjastostasi mahdollisia muita tapoja hoitaa lainaaminen (esim. jotkut kirjastot sallivat viivakoodillisen KELA-kortin tai kaupunkikortin tms.) käytön...
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
Lovisa on Loviisan ruotsinkielinen vastike. Loviisa on suomalais-ruotsalainen muoto ranskalaisesta Louise-nimestä, joka puolestaan on Louis eli Ludwig-nimen sisarnimi. Ludwig-nimi perustuu muinaissaksalaiseen nimeen, joka tarkoittaa maineikasta taistelijaa. Ludwig on ollut suosittu paitsi hallitsijoiden ja pyhimysten nimenä myös monien taiteilijoiden nimenä erityisesti Saksassa (esim. Ludwig van Beethoven). Nimen suosiosta kertovat myös sen monenlaiset muunnokset eri maissa.
Suomalaiset Loviisat, kuten myös Loviisan kaupunki ovat olleet Ruotsi-Suomen kuningattaren Loviisa Ulriikan kaimoja. Loviisan ja Lovisan nimipäivää vietetään Suomessa 25.8.
Lähteet ja lisätietoja: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Suuri etunimikirja (Pentti...
Radioteatterin 1990-luvulla tuottama Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarja on julkaistu tallenteina cd-levyillä ja lainattavissa monista kirjastoista. Sarja on julkaistu viidessä osassa, jotka on nimetty alkuperäisen kirjasarjan osien mukaan: Linnunradan käsikirja liftareille (jaksot 1-4), Maailmanlopun ravintola (5-12), Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki (13-18), Terve ja kiitos kaloista (19-21) ja Enimmäkseen harmiton (22-25).
Runon nimi on Pikku Malla ja se löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (s. 111). Pikku Malla -runon kirjoittajaa ei aapisessa mainita. Tämän Otavan julkaiseman aapisen ensimmäinen painos ilmestyi 1953, sen jälkeen uusia painoksia ilmestyi kaikkiaan 13 aina vuoteen 1971 asti, ja v. 2001 on ilmestynyt vielä näköispainos (2. p. 2003).
Mihail Solohovin romaanista Hiljaa virtaa Don tehtiin elokuva vuonna 1957. Sen ohjasi Sergei Gerasimov. http://finnish.imdb.com/title/tt0051082/
Kirjastojen kokoelmista en valitettavasti tätä filmatisointia löytänyt. Elokuva ilmestyi DVD-julkaisuna vuonna 2005 ja sitä voi ostaa esimerkiksi kirjakauppa Ruslaniasta Helsingistä. Lapinlahdenkatu 1 C, 00180 HELSINKI Puhelin: 09-2727070
Kannattaa kysellä elokuvaa myös videovuokraamoista.
Digikanava Yle Teemalla elokuvaa esitetään huhtikuussa 2006
sunnuntaisin 9.4., 16.4., ja 23.4. klo 19.00
http://www.yle.fi/teema/elokuvat/kino_klassikko/id5263.html
Vuoden 1866 5-pennisen arvo voi vaihdella 50 sentistä 200 euroon sen mukaan missä kunnossa se on. Vuoden 1911 5-pennisen arvo taas vaihtelee välillä 0-60 euroa. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla virheetön ja täysin leimakiiltoinen.
Lähteenä on käytetty Suomen Numismaattisen Yhdistyksen keräilijän opasta Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2005. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Yliopistolain (558/2009) 6. pykälän mukaan
"Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus
Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä yleisön pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558?search%5Btype%5D=p…
Luento-opetusta voi seurata, mutta merkinnän opintosuorituksesta saa vain yliopistossa kirjoilla oleva opiskelija.
Ossi on lyhentymä Ossian-nimestä. Ossianin pohjana on luultavasti gaelin kielen sana 'oisin' tai 'ossin', joka merkitsee pientä hirveä tai kuusipeuraa. Iiriläisen kansanperinteen mukaan Ossin oli 200-luvulla Irlannissa elänyt taruhenkilö. Laajemmin nimen teki tunnetuksi skotlantilaisen James Macphersonin kolme runoelmaa sisältänyt teos Ossianin laulut (1760-63), joita hän aluksi väitti kääntäneensä kansan keskuudessa perimätietona säilyneistä kelttiläis-iiriläisistä lauluista, mutta jotka paljastuivat kirjoittajan omiksi tuotoksiksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan viittaa Ossin ja Ossianin kohdalla Joosef-nimeen.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Päivö Oksalan arvostetussa käännöksessä sanat on käännetty yksinkertaisesti 'jää hyvästi' (Catullus Liber carminum, Laulujen kirja). Jukka Kemppinen puolestaan näyttää kääntäneen sanat 'Voi hyvin. Jää hyvästi' (Catullus, Kaikki runous). Oksalan käännös on tehty runomittaan, joten se vaikuttaa käännökseen ja sen pituuteen. Koska sekä ave että vale ovat sanoja, joita on käytetty tervehdyksinä, voidaan katsoa, että tässä on käytetty tyylikeinona toistoa ja käännös suomeen on luonteva näin. Kemppinen on tahtonut kääntää erikseen vielä sanan valere varsinaisen merityksen voida hyvin. Kumpikin käännösmuoto on käyttökelpoinen, vaikkakin voi olla, että jonkun lukijan mielestä suomen kielellä tervehdys 'voi hyvin' tuntuu liian korostetulta, kun...
Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
Kyllä tämä näyttäisi olevan totta, Reino Ylikahrin ja Kalervo Kiianmaan artikkelin Alkoholismi ja perintötekijät : Uutta tietoa alkoholikongressissa kerrotaan, että 42% japanilaisista on aineenvaihduntahäiriö, joka tekee alkoholinkäytöstä erittäin epämiellyttävää. Tältä osalta väestöä puuttuu entsyymi, joka muuttaa alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin, asetaatiksi eli etikkahapoksi. Asetalhydi elimistössä aiheuttaa punoitusta, pahoinvointia, kiihdyttää pulssia ja tekee olon kaiken kaikkiaan epämiellyttäväksi. Vaikutus on sama kuin antabus-hoidossa. Tästä syystä suuri osa japanilaisesta väestöstä ei käytä alkoholia lainkaan, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128771/ap-1986-4-...
Laulun nimi on Rinsessan sukkanauha, se löytyy Heikki Kinnusen levyltä Extra. Sanat ja sävel sisältyvät Veikko Lavin lauluista koottuun nuottijulkaisuun Tunteella ja huumorilla, tässä kokoelmassa laulun nimi on Prinsessan sukkanauha.
Nykysuomen sanakirja antaa sanalle laitos monta merkitystä. Ohessa lyhennelmä:
A) käytetään tavallisesti attribuutin määrittämänä tai yhdyssanan jälkiosana
1. teollisuudenharjoituspaikka (kaasulaitos)
2. erilaiset toimintayhtymät (pankkilaitos)
3. julkinen, asianmukaisesti varustettu huoneisto, joka on tarkoitettu terveydenhoitoa, rangaistusta tms. varten (kasvatuslaitos)
4. asianmukaisesti varustettu paikka, joka on tarkoitettu jkn tieteenhaaran tutkimusta tai opetusta varten ( fysiikan laitos)
5. jonkin maan kaikkien samanlaisten, usein yhteiskunnallisten laitosten kokonaisuus (valtion laitokset)
6. tapojen tai lain mukainen yhteiskunnallisen elämän muoto, tapasysteemi ( feodaalilaitos)
B) muuta konkreettista käyttöä
mm....
Fanni on Suomessa rinnakkainen kirjoitusasu nimelle Fanny, joka on alkuaan Franciscan englantilainen hellittelynimi. Miehennimestä Franciscus johdettu Fransisca (Suomessa myös muodossa Fransiska) merkitsee 'ranskatarta'. - Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä 'Jumalan soihtua' merkitsevästä Teofanosta eli Theofaniasta. Kirjoitusasu Fanni on aina ollut Fannya harvinaisempi. Fanny on ollut suosittu etenkin ruotsinkielisten tyttöjen nimenä, ensin 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilla ja uudelleen 2000-luvun alussa.
Aurora on kreikkalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee 'aamuruskoa'. Nimeä kantoi roomalaisten aamuruskon jumalatar. Suomessa Aurora-nimeä teki tunnetuksi keisarin hovineito Aurora Karamzin (1808-1902). Suomen almanakassa...
Musiikkikirjastonhoitaja Vantaalta tiesi, että kyseessä on J.H. Erkon runo "Se kolmas" (kirjoitettu 1887-1890 välillä), jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1895 (Se kolmas, opus 19).
Aleksander Tugain ja Helene Garschinin, Tulion vanhempien, avioliitto ei kestänyt kauan: kun tuleva elokuvamies syntyi, nämä olivat jo eronneet. Theodor (Teuvo) oli heidän ainoa yhteinen lapsensa. Helene Garschin avioitui kahdesti uudelleen, ensin puolalaisen upseerin Peter Derodzinskyn, sitten suomalaisen Alarik Rönnqvistin kanssa, mutta sisarpuoliakaan Tuliolla ei ainakaan äidin puolelta ole. Tulion äiti "eli useiden ihailijoiden ja aviomiesten palvomana kahta ranskanbulldoggiaan hellien, mutta helli ilmeisesti eniten ainokaista poikaansa."
Tulio ei ollut naimisissa eikä hänellä omien sanojensa mukaan ollut lapsia. Tulio : levottoman veren antologia -kirjaan sisältyvässä kirjoituksessaan 'Fedja, ystävämme' Annikki Suni...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Kysymyksesi oli hieman kinkkinen, mitään painettua, virallista tietoa, emme onnistuneet löytämään, joten lähetimme kysymyksesi Suomen Lentopalloliitto ry:lle. Sieltä vastattiin näin:
"Tällainen on ainakin yksi versio satasen historiasta:
Nykyisen naisten maajoukkueen joukkueenjohtajan ja kaikkien aikojen eniten naisten maaotteluita pelanneen Mariliisa Salmen yliopistossa Brigham Youngissa pelattiin 1990-luvulla kuviota "hundred"-nimellä, josta Maikin mukaan termi suomentui helposti sataseksi."
