En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
Kyseessä voi olla Patricia Scarryn Nukke ja minä (Tammen kultaiset
kirjat, 1961). Kirjasta on otettu useita painoksia, joten sitä on yhä kirjastoissa. Kirjaston lasten ja nuorten osasto auttaa
sinua äitisi lempikirjan jäljittämisessä, jos se ei ole tuo Scarryn
teos.
Tiedonhakijan toiveena on saada samantapaisia kirjoja kuin
Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (Helsinki : Gaudeamus, 1999). Kannattaa ensin katsoa Karvosen käyttämät lähteet kirjan lähdeluettelosta.
Tässä joitakin potentiaalisia kirjoja, joiden tarkempi sijainti selviää Linda -tietokannan avulla:
Ikävalko, Elisa: Ylivoimapeli mediassa : julkisuusmekanismit ja julkisuuden hallinta. [Helsinki] : Inforviestintä, 1996.
Karvonen, Erkki: Imagologia - imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampere : Tampereen yliopisto, 2008.
( Acta electronica Universitatis Tamperensis, 1456-954X; 742 ). Kokotekstinä internetissä.
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella / toim. Jussi...
Kysymäsi vuosikerrat ovat vain Helsingissä Kansalliskirjastossa mikrofilmeinä. Ota yhteyttä sinne, niin saat tarkempia neuvoja:
Etusivu | Kansalliskirjasto
Neuvonta | Kansalliskirjasto
Alla tietoa kirjaston palveluista koronavirustilanteen aikana:
Aukiolot ja palvelut ajalla 7.6.–31.8.2021 | Kansalliskirjasto
Helsingin keskustassa sijaitsevan Kirjasto 10:n lisäksi Töölön kirjastossa on varattava soittohuone. Tässä tietoa tilasta ja sen varaamisesta:
"Musiikkiosastolla 4 krs. pieni soittohuone, jossa harjoituspiano - Yamaha Clavinova CLP-260. Soittohuone varattavissa "Varaa tietokone" -palvelussa Töölön kirjaston kohdalta - työtila 26. Huoneessa ei voi soittaa muita soittimia, koska huone on heikosti äänieristetty."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/palvel…
Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/vesaindex.html) löytyy asiasana ekstranet ja sen rinnakkaistermit intranet ja lähiverkot. Näiden termien avulla voi sitten etsiä tietoa useista lähteistä:
1. Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.jkl.fi/kirjasto.intro)
2. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannasta (http://www.hyper.lib.jyu.fi/)
3. Lindasta ja Mandasta eli yliopistokirjastojen ja maakuntakirjastojen yhteistietokannoista. Ne ovat kaupunginkirjastossa virkailijakäytössä
4. Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista. Aleksia voi käyttää kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä, Arto on virkailijakäytössä.
5. Ebsco-artikkelitietokannasta. Ebscoa voi käyttää kaupunginkirjaston mikroilla. (Hakusana...
Kirill Bulytšev on kirjoittanut scifi-lastenkirjan Alissa avaruudessa, jonka juoni muistuttaa kuvailemaasi. Siinä pieni tyttö seikkailee avaruudessa ja selvittelee avaruusroistojen juonia. Eräs roistoista on ilkeä tiedemies, ja tarinan keskiössä on myös Alissan timanttikilpikonna. Kirjaa on vielä saatavissa lainaksi useista suomalaisista kirjastoista. Äänikirjana en kirjaa löytänyt, mutta C-kasetit onkin useimmista kirjastoista poistettu kokonaan, joten ei ole mahdotonta että kirja olisi ollut tarjolla myös siinä muodossa.
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Philippe de Brocan elokuva Le Magnifique (1973) esitettiin Suomessa elokuvateattereissa nimellä Suurin ja kaunein. Elokuvan ensi-ilta oli toukokuussa 1974. Televisisossa elokuvaa ei Elonetin mukaan ole näytetty.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101901
https://www.imdb.com/title/tt0070354/
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Redwallin taru -kirjoja pitäisi olla saatavana englanniksi. Jos niitä ei ole kirjakaupan hyllyssä, pyydä henkilökuntaa tilaamaan.
Kirjakauppojen nettisivujen osoitteita sekä verkkokirjakauppoja löydät esim. Makupaloista: http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm .
Saat tarvitsemasi tiedot menemällä Åbo Akademin sivulle
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
napauta
Vill du studera informationsförvaltning
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
Sivulla kerrotaan Åbo Akademin avoimen yliopiston opinnoista näin:
"Från och med hösten 2003 kan du läsa 35 sv informationsförvaltning i en nätbaserad studiehelhet som arrangeras av Öppna universitetet i samarbete med Institutionen för allmän samhällsforskning / Informationsförvaltning."
Voit kysyä tarkemmin opinnoista em. sivulla kerrotulta yhteyshenkilöltä (sivulla on yhteyshenkilön nimi ja hänen sähköpostiosoitteensa).
For dummies -sarjassa ei ole MS-Dos opasta, mutta kirja Pc for dummies (Dan Gookin & Andy Rathbone ) käsittelee laajemmin DOS käyttöjärjestelmää. Kirjan on suomeksi kääntänyt Reija Becks (1996), käännöksen nimi on sama kuin alkuteoksenkin PC for dummies.
Euroopan Unionin tuomioistuimeen ym. eu-elimiin valittamisesta löytyy tietoa tältä sivustolta http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?contentid=92704 .
Mikkelin kaupunginkirjastossa on niukasti tätä aihettä käsittelevää, ajankohtaista kirjallisuutta. Lisätietoa kannattaa kysyä Eurooppatiedotuksen tietopalvelusta http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37781&content… . Kysymyksen voi esittää kohdassa Kysy meiltä.
Kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista löydy, mutta se on mahdollista kaukolainata, koska näytti että Helsingistä kirja löytyy. Kaukolainata voit käymällä lähimmässä kirjastossasi ja tekemällä kaukolainapyynnön tai täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen netissä.
Salasana tallennetaan asiakastietoihisi kirjastossa käydessäsi. Salasanan (4 numeroa) voit valita itse, ja tallentaminen onnistuu missä tahansa Lumme-kirjastossa.
Valmista listaa tällaisista tuotteista en löytänyt. Kuluttajaliiton Syö hyvää -sivustolla on kuitenkin mahdollista vertailla eri tuotteiden ravintoarvoja joko selaamalla eri tuoteryhmiä tai hakemalla suoraan tuotteen tai valmistajan nimellä: https://syohyvaa.fi/tuotevertailut/.
Sellaisten tuotteista esitettyjen ravitsemusväitteiden kuin "sokeriton", "ei lisättyjä sokereita" tai "sokeria vähennetty" käyttö edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä. Niistä löytyy tietoa Ruokaviraston sivuilta (https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/pakkausmerkin…) sekä Euroopan komission sivuilta (https://food.ec.europa.eu/safety/labelling-and-nutrition/nutrition-and-…).
Helmet-lukuhaasteen kannalta varmaan mukavaa on, että kirjastonhoitajan suositukset ovat sivumäärältään ennemin lyhyitä kuin pitkiä. Suomeksi kirjoitetuista teoksista suosittelen esimerkiksi Aino Frilanderin Los Angeles -esseitä, Juliana Hyrrin Päivänkakkarameri-sarjakuvaa ja Elina Hirvosen Rakkauksien lokikirjaa. Jos kirjan ei tarvitse olla suomeksi kirjoitettu vaan myös suomeksi käännetyt sopivat, suosittelen lisäksi Elisa Shua Dusapinin Sokcho talvella -teosta, Ágota Kristófin Isoa vihkoa, Annie Ernaux'n teosta Isästä/Äidistä ja Anneli Furmarkin sarjakuvaa Tule kanssani kulman taa. Tietokirjoista vinkkaan vaikkapa Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille -teosta ja Hannu Salmen kirjaa Tunteiden palo: Turku liekeissä 1827. Näistä löytynee...
Hei,Laajemmin taitaa olla vain Yrjö Jylhän suomentamassa ranskalaisessa eepoksessa Rolandin laulu (La chanson de Roland, suom. 1936). Sen lisäksi löytynee aika sirpaleista tietoa, mutta koska kirjojen sisältöä ei kuvailla välttämättä tarkasti, niin jäljittäminen on hankalaa. Voi olla, että esim. Tieteen kuvalehti historia -julkaisussa olisi Kaarle Suuresta kertova artikkeli, jossa olisi sivuttu myös ritareita. Tätä en voi juuri nyt tarkistamaan.