Kulttuurilinnulla tarkoitetaan sellaista lintulajia, joka viihtyy ihmisasutuksen eli ns. ihmiskulttuurin keskellä. Kulttuurilajeihin kuuluvat eläimet voivat olla täysin sopeutuneita kaupunkiympäristöön, mutta osa niistä elää myös luonnossa. Esimerkkejä kulttuurilinnuista ovat vaikkapa juuri tikli, tervapääsky, fasaani ja kesykyyhky eli tuttavallisemmin pulu. Kulttuurilajeiksi kutsutaan siis sellaisia eläin- ja muita eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet kaupunkielämään. Toinen nimi kulttuurilajille on synantrooppi, joka on kaupunkiekologian keskeisiä käsitteitä. Lähteitä: Kaupunkiekologia – WikipediaKuopiolaista rakentajaa piinaavat varikset ovat arvoitus myös asiantuntijalle – ”Linnut tekevät asioita myös huvikseen” | Kotimaa...
WorldCat-tietokannan (http://worldcat.org.) kautta löytyi tällainen:
- McClane, A. J., Field & stream international fishing guide (1971)
Kyseessä on jonkinlainen 1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt kirjasarja, jonka nimikin on jonkinverran vaihdellut. Kirjoja näyttäisi olevan lähinnä amerikkalaisissa kirjastoissa.
Hämeen ammattikorkeakoulun aineistotietokannasta voit tehdä tiedonhakuja Web-liittymän kautta ja valita hakusi kohdistumaan Wetterhoffin yksikköön http://www2.hamk.fi/kirjasto/plhaku/index.htm Ammattitutkintoon liittyvistä korvaavuuksista kannattaa sopia jo etukäteen kyseisen oppilaitoksen kanssa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston - Hämeen maakuntakirjaston ja seitsemän muun kunnankirjaston yhteinen aineistohaku Web-Origo on Internetissä http://195.156.245.205/sanahaku.asp?piste=
Maija Vilkkumaan ja Luca Garganon kirjaa Maija on jo tilattu moniin kirjastoihin, mm. Kontulaan. Sitä ei vielä näy rekisterissä. Hankinnasta luvattiin käsitellä kirja pikavauhtia, joten se tullee kirjastoihin 1-2 viikon sisällä.
Laulun nimi on "X-herra äks", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls. Laulu alkaa: "X-herra äks on tuntematon". Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Ohls, Petter: X-herra äks : laulukuvakirja (Musiikki Fazer, 1974)
Tie musiikkiin : Musica 3-4 : oppilaan kirja (Musiikki Fazer)
Tie musiikkiin : Musica 3-4 : opettajan kirja (Musiikki Fazer, 1977)
Laulu on myös levytetty. Se löytyy esim. LP-levyltä "Hassu juttu : lauluja lapsille" (Finnlevy, 1976), jolla sen esittää Ritva Mustonen-Laurilan johtama lapsiryhmä. Esityksen voi kuunnella myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=YWYQ11nIU6Y .
Onpa kinkkinen kysymys! Runojen alkuperää ei ole useinkaan niin helppoa selvittää. Kukaan vastaajistamme ei tuntunut tietävän etsimääsi runoa. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisistä palveluista vastattiin, että Helmet-kirjastoissa on tutkittu kaikkiaan kolmen eri palveluntarjoajan VoD-palveluja eikä yksikään niistä toistaiseksi vastaa kysyntää. Eli Helmet-kirjastot eivät ole lähitulevaisuudessa hankkimassa mitään elokuvapalvelua.
Pääkaupunkiseudulla Kouvolan Sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuna Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440209
Tällä hetkellä Kansalliskirjaston palveluja on rajattu. Sinun kannattaa ollaa yhteydessä suoraan Kansalliskirjastoon, jos haluat käydä lukemassa lehteä kirjaston tiloissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Sallan Palojärvistä ei ole kirjastomme aineistorekisterissä mitään. - Kirjastossa kokoontuu Peräpohjolan sukututkijat, joilla on joka kuukauden viimeinen maanantai yleinen neuvontapäivä.Seuraava on syyskuun lopussa. Sieltä voisit ehkä saada jotain apua.
Steibeckin Vihan hedelmät sijoittuu Yhdysvaltoihin 30-luvun lama-aikaan. Kyseessä on yhden perheen ponnistelu köyhyyden ja työttömyyden kurimuksessa.
Tilannetta vaikeuttaa myös luonnon olosuhteet mm. kuivuus appelsiiniviljelmillä.
Ympäristön vaikutukset ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttivat silloin ja vielä 2000-luvulla aivan samanlaisia ongelmia.Työn perässä kulkeminen koskee myös tätä päivää.
Pukumalleja vanhojen päiville kannattaa etsiä kirjastosta luokasta 90.21, josta löytyy muotia ja muodin historiaa eri aikakausilta käsitteleviä kirjoja. Joissakin kirjoissa saattaa olla mukana myös kaavoja. Myös luokan 65.42 (ompelukirjat) kannattaa vilkaista.
Jos haet itse kirjoja kirjastosi aineistotietokannasta, sinun kannattaa kokeilla seuraavia asiasanoja ja niiden yhdistelmiä: vaatteet, kaavat, pukeutuminen, tyyli, muoti, historia.
Ohessa muutama kirja, jotka löytyvät Lapin maakuntakirjastosta:
LAPPALAINEN, Mare Vaatteet ennen ja nyt / Mare Lappalainen. - [Porvoo] : WSOY, 1985. - 85 s. : kuv. + 1 irtol. Kansialanimeke: Ideakirja vaatteentekijöille ISBN 951-0-13351-5 : 109,00 mk
1790-LUVUN puku =...
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997), Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996), Waltari: Aiotko kirjailijaksi (1994).
Erilaista kirjoittajakoulutusta järjestävät mm. opistot ja avoimet korkeakoulut, esim.
Pekkas-Akatemia (http://www.kotka.fi/kulttuuri/htm/pekas.htm ),
Oriveden opisto (http://www.orivedenopisto.fi/), Jyväskylän avoin yliopisto (http://www.cec.jyu.fi/avoin/kirkou/yht/ala.html ) ja Päätalo-instituutti (http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/ ). Myös työväen- ja kansalaisopistot järjestävät luovan kirjoittamisen ryhmiä eri-ikäisilleja eri tavoitteisiin pyrkiville...
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi
Kirjaston sanakirjoista ei tähän vastausta löytynyt. Kysyin sanasta Kielitoimiston neuvonnasta, heidänkään arkistoista ei löytynyt mitään reveeraus- tai reveerata-sanalla. Kielenhuoltajakollegoiden käytyjen keskustelujen pohjalta he päätyivät kuitenkin sivistyneeseen arvaukseen, että sana voisi viitata jonkinlaisen haaveilemiseen tai uneksimiseen.
Ranskan kielen sana rêve selitetään sanakirjassa näin:
”haave, kangastus (toiveunelma), päiväuni, unelma, nähty uni, unikuva, unikuva (haave), unikuva (unelma), valveuni”
Myös englannissa näyttäisi olevan käytössä sana reverie:
1 haaveilu, unelmointi
She was lost in reverie. Hän oli vaipuneena unelmiinsa.
2 vanh hullutus...
Satu Marttilan runo Kuninkaiden laaksossa Egyptissä on hänen kokoelmastaan Teitä minä rakastan (Kirjayhtymä, 1977).
https://finna.fi/
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1397559__STeit%C3%A4%20mi…
Sumo-Sepon "esikuva" lienee kaupparatsu Huikkanen, eli Itse valtiaiden parodian kohteena oleva kappale on Juha Vainion Matkarakastaja:
Sumo-Seppo - YouTube
Matkarakastaja - YouTube
Klaus-Dieter Borchardtin kirja ”Euroopan yhdentyminen: Europpan yhtiesön synty ja kehitys” käsittelee aihetta. Kirjan saatavuus tiedot pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta: www. helmet.fi
Muita aihetta sivuavia kirjoja ovat Sami Moision ”Geopoliittinen kamppailu Suomen EU-jäsenyydestä”.Jyrki Karvisen kirja ”Euroshakki: kylmästä sodasta itälaajentumiseen”. Katariina Koivumaan "EU tänään ja tulevaisuudessa" sekä ”Suomi ja kriisit: vaaranvuosista terrori-iskuihin” Toimittanut Tomas Forsberg.
Lisäaineistoa kannattaa tiedustella myös Eurooppa-tiedotuksesta:
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/fi/
