Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen ja kertomaan, että Sirpa-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sirpaa on vanhastaan käytetty Siirin lempinimenä, mutta se on yhdistetty myös yleiskielen sanaan sirpale - nimistöntutkijoistamme Pentti Lempiäinen tosin pitää tätä yhteyttä vaikeana mieltää; Kustaa Vilkuna taas on tarjonnut nimen lähtökohdaksi myös sirpale-sanan vanhoja puhekielisiä muotoja sirppanaa ja sirpanaa.
Sirpa-nimi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Suomen tiettävästi ensimmäinen Sirpa, näyttelijä Sirpa Tolonen (o.s. Aro, 1900-2001), oli kastettu Siiriksi, mutta Sirpasta tuli hänen kutsumanimensä, joka myöhemmin virallistettiin. Nimi yleistyi 1930-luvulla ja almanakkaan se otettiin vuonna 1950. Suosituimmillaan se oli...
Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Tarkoitatko suomalaista kahden euron kolikkoa, jossa on hillankukka lehtineen toisella puolella? Malli näkyy osoitteesta http://www.ecb.europa.eu/euro/coins/html/fi.fi.html.
Jos kyse on tuosta kolikosta, sillä ei ole todennäköisesti juuri arvoa 2 euroa enempää. Teos ”Suomen kolikot ja setelit n. 1400–2013” (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2013) kertoo, että virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvo voi olla 8 euroa, mutta vain harvat kolikot ovat niin hyviä. Muuten sillä ei tosiaan ole enempää arvoa. Kolikko on lyty yli 16 000 000 kappaletta, joten se ei ole harvinainen.
Facebookin ohjeissa asiasta sanotaan seuraavaa:
"Voinko tietää, kuka tarkastelee aikajanaani tai kuinka usein sitä tarkastellaan?
"Et. Facebook ei anna sinun seurata sitä, kuka tarkastelee profiiliasi tai julkaisujasi (kuten kuviasi). Muiden ohjelmistovalmistajien sovelluksetkaan eivät mahdollista tätä.
"Jos törmäät sovellukseen, jolla voi sen oman ilmoituksen mukaan tarkistaa, kuka katsoo profiiliasi tai julkaisujasi, pyydämme sinua ilmiantamaan sovelluksen."
Kirjallisuudesta ei vastausta löydy, mutta Metsähallituksen kaksi asiantuntijaa vastasi samansuuntaisesti: Etelä-Suomessahyvissä olosuhteisa 10-15 vuodessa, Rovaniemen korkeudella hyvissä olosuhteissa 20-25 vuodessa.
Pekka.Nojd@metla.fi vastaa Metlan kasvukokeista, josta enemmän tietoa :
http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/index.htm
Metsänhoitaja, joka on tehnyt kuusen kasvuun jollain tavalla liittyvästä aiheesta gradun,arvioi Etelä-Suomessa 2 metriseksi kasvun kestävän n. 10 (-15) vuotta. 20 vuotiaina kuuset ovat noin 10 m, eli vauhti kiihtyy...!
Olen pahoillani vastauksen viivästymisestä, osittain se johtui kontaktieni matkoista ja juhannuksesta.
Kesäisin terveisin
Seija Ålander
informaatikko
Lapin maakuntakirjastosta
Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen...
Rovaniemen historian ykkösosassa (1996)historian professori Jouko Vahtola on selvittänyt suht. laajasti alueen paikannimien taustaa ja merkityksiä.
Nimi Sonka(järvi) on hänenkin mukaansa saamelaisperäinen. Vahtola olettaa lähteittensä perusteella, että nimeen sisältyvä saamen kielen sana olisi 'sogge', joka tarkoittaa kulmaa, nurkkaa.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä. Viime aikoina suosio on tosin ollut laskussa. Alkuperältään Tarja-nimi tulee kreikan Dariasta, joka taas on Dariuksen - mahtavan - feminiinimuoto. Venäjän kielessä Tarja-nimen eri muotoja on käytössä 17 kappaletta; muun muassa Darja tai Darija. Taru, Tari ja Taija ovat myös Tarja-nimen muunnelmia.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2003)
Ossi on lyhentymä Ossianista. Ossian-nimen pohjana on luultavasti gaelin kielen sana ”oisin”, ”ossin”, joka tarkoittaa ”pieni hirvi”, ”kuusipeura”. Muinaisiiriläinen Ossin oli perimätiedon mukaan 200-luvulla Irlannissa elänyt taruhenkilö, josta skotlantilainen James Macpherson kirjoitti runoelman Ossianin laulut. Ossi on myös Osvaldin, Oskarin ja Osmon kutsumamuoto. Ossin nimipäivä on 17.7.
Lähteet: Etunimet / Kustaa Vilkuna, Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat. Tehtävänimikkeitä voivat olla ainakin kirjastonhoitaja, osastonjohtaja, kirjastonjohtaja ja informaatikko. Lisäksi tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat sen mukaan, miten vaativaksi työ on arvioitu. Myös mahdollinen vuorotyö vaikuttaa palkkaan hiukkasen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta löytyy tietoa kunta-alan palkoista. Ne perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Sivuston mukaan kirjastonhoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka oli vuonna 2011 keskimäärin 2208 euroa (kokonaisansio 2480 euroa) ja kirjaston johtajan 2589 euroa (kokonaisansio 2927 euroa).
http://www.kuntatyonantajat.fi/SiteCollectionDocuments/palkat_2012/fram…
Akavalaiset työmarkkinat 2009 -julkaisun...
Niila on saamelainen muunnos Nikolauksesta, minkä nimen kalenteriin on tuonut Pyhä Nikolaus, hyväntekijä ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Samaa juurta ovat nimet Niilo, Niko, Nilla ja Nikke. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 239 Niila-nimistä henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nikita on venäläinen muunnos nimestä Niketas, joka tarkoittaa voittajaa, voittamatonta, sekin alunperin pyhimysnimi.
Saamelaisia nimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ Internetistä ei kysymääsi saamelaisten nimien hakukonetta löytynyt.
Lähteet : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja...
Otto–nimen juuret ovat Saksassa, se on muinaissaksalainen nimi, joka on tarkoittanut ’tilallista’ ja ’varakasta’. Otto on lyhennelmä nimistä ’Ottokar’ ja ’Ottomar’. Saksassa Otto on ollut monien hallitsijoiden nimi, esimerkiksi 900-luvulla vaikutti keisari Otto I Suuri. Samanniminen oli myös yhdistetyn Saksan luoja, ensimmäinen valtakunnankansleri Otto von Bismarck (1815-1898). Saksasta nimi kulkeutui Ranskaan, mistä normannit toivat sen Englantiin. Suomen almanakassa Otto on ollut jo 1700-luvulla.
Lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Wsoy: 1999
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava: 2005
Kalle Isokallio on kolumnisti ja kirjailija ja entinen yritysjohtaja. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1996. Kuka kukin on -kirjasta käy ilmi, että hän on syntynyt 13.5.1948 Helsingissä. Puoliso on Ammi Tiivola, ja heillä on yksi tytär. Lisää henkilötietoja hänestä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio .
Siellä on kerrottu hänen urastaan Nokiassa, jonka toimitusjohtajana hän toimi ja jäi siitä toimesta eläkkeelle. Ennen sitä hän työskenteli pari vuotta Wärtsilässä, vuosina 1974-1981 IBM:llä, ja Nokian palvelukseen Isokallio tuli vuonna 1981.
Kirjailijatietoja löytyy Kirjasampo-palvelusta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176019403641 sekä Tammen sivulta: http://www.tammi.fi/...
Keskisuomalaisen artikkelissa kerrotaan, että talitiainen tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä. Ruokaa kuluu enemmän, kun on paljon pakkasta, eli lauhemmalla siemeniä ei tarvita niin paljon, https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-12…
Lintujen talviruokinnasta on julkaistu useita kirjoja esim.
Singer, Detlef; Pihapiirin lintuja:talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta,2008, Aro,Seppo, Talvilintujen ruokinta,1997 Bergenhotz, Björn, Lintulaudalla:opi tuntemaan talven linnut, 1999, Klemola, Hannu, Lintulaudan vieraita, 1997.
Se tapa, että lapset saattavat esim. urheilukilpailujen avajaisissa tai jalkapallo-ottelun alussa urheilijat kentälle - ja että lapset voivat usein muutenkin osallistua kisojen juhlallisuuksiin - on yleistynyt monissa suurissa urheilutapahtumissa. Eipä sille löytyne sen kummempaa historiaa kuin se, että kyseessä on hieno tapa antaa monille kisapaikan tai osallistujamaiden lapsillekin mieleenjäävä kokemus osallistua urheilutapahtumaan vieri vieressä urheilutähtien kanssa. Varmaankin monet katsojatkin ovat pitäneet tavasta kovasti, jonka vuoksi tapa on yleistynyt niin monissa urheilutapahtumissa.
Tapa voinee myös muistuttaa siitä, että urheilu ei ole vain huippuammattilaisten totista kilpailua vaan monenikäisille ja myös lapsille sopivaa...
En onnistunut löytämään yhtään suomalaista progeriatapausta. Maailmanlaajuisesti todettujen tapausten määrä lienee tällä hetkellä yhä alle kahdensadan. Helmikuussa 2012 elossa olevia progerialapsia oli yhteensä 89 32 eri maassa, mutta asiantuntijoiden arvion mukaan taudin vielä diagnosoimattomia tai tunnistamattomia esiintymiä voi olla jopa 150.
Progeriasta kerrottiin ensimmäisen kerran julkisuudessa vuonna 1754 Iso-Britanniassa. Ensimmäiset tarkat kuvaukset taudista julkaisivat Jonathan Hutchinson (1886) ja Hastings Gilford (1897), joiden mukaan sitä kutsutaan myös Hutchinson-Gilfordin syndroomaksi.
Progerialapset syntyvät normaalisti, mutta sairauden oireet ilmenevät 18-24 kuukauden iässä, minkä jälkeen alkaa vaikuttaa siltä kuin heidän...
Nykysuomen sanakirjan mukaan koetinkivi on kivi, jota käytetään kulta- ja hopeapitoisuuden määrittämisessä, koetuskivi. Se on siis paikka, missä aines, laatu, testataan. Yleiskielessä sana on saanut kuvaannollisen merkityksen ja sitä käytetään tilanteissa, jossa jokin asia on koetuksella, testissä (köyhyys on ystävyyden koetinkivi).
Sanan kantana on verbi koetella, jolla on useita merkityksiä:
1. tunnustella (esim.valtimoa)
2. kokeilla, tutkia (kokeilla onneaan, kokeilla kestävyyttä)
3. panna koetukselle, pitää koetuksella, kysyä, rasittaa
(johdin on koeteltu suurella jännitteellä)
4. joskus myös merkityksessä yrittää, yritellä
(he koettelivat käyttäytyä kuin juhlissa) )
"Näkkileipä" tulee ruotsin sanasta knäckebröd. Ruotsalaisen selityksen mukaan sana on syntynyt työkalun nimestä brödknäcken; siinä oli varren päässä pyörivä terä, jolla kaulittua taikinaa piirrettiin lohkoiksi. Saksalaiset, jotka myös ovat lainanneet sanan kieleensä (die Knäcke, das Knäckebrot), väittävät, että sana on tullut siitä rahisevasta äänestä, joka syntyy kun tuota leipää syödä narskuttelee.
Lähde:
Veijo Meri, Sanojen synty
Kaunokirjallisuuden tulkinta on aina jonkin verran henkilökohtainen asia. Minun mielestäni Tuntematon sotilas kuvaa sodan mielettömyyttä ja sen sanoma on siten rauhan tärkeyden korostaminen.
Väinö Linna ja hänen kirjansa ovat niin merkittäviä, kirjastoista löytyy hakusanoilla Linna, Väinö ja Tuntematon sotilas suuret hakutulokset, omasta verkkokirjastostasi näet kirjat ja niiden saatavuuden.
Väinö Linna itse kirjoittaa teoksessa Murroksia: esseitä, puheita ja kirjoituksia. WS 1990 seuraavasti: " Tahdoin luoda kuvan, josta sota paljastuisi mahdollisimman näköisenään, mutta ottaen huomioon kuitenkin sen rajan, mikä taiteen ja luonnon välillä on. Tahdoin antaa kuvan suomalaisesta sotilaasta hänen ydinolemustaan paljastaen ja hänen...
Väritulosteita pystyy tulostamaan Kuopion pääkirjastolla osoitteessa Maaherrankatu 12.
A4-kokoinen tuloste maksaa 1 e/sivu ja A3-kokoinen tuloste 1,50 e/sivu.
