Sosionomithan toimivat hyvin moninaisissa sosiaalialan asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Ohessa muutamia linkkejä kirjallisuuteen ja verkkoaineistoihin, jotka toivottavasti sivuavat tarkoittamaasi aihealuetta.
Ammattina sosionomi. Toim. Päivi Mäkinen, Eija Raatikainen, Anne Rahikka ja Tuula Saarnio. WSOY, 2009. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1912005
Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Toim. Anneli Pohjola, Aino Kääriäinen ja Sirpa Kuusisto-Niemi. PS-kustannus, 2010. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939900
Ohtonen, Vuokko : e-asiantuntijuus sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnassa. Pro gradu –tutkielma, Sosiaalityön koulutusohjelma. Lapin yliopisto, 2011. http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/...
En löytänyt Pentti Haanpään kirjoitusta Lastuja mistään kokoelmasta. Sitä ei myöskään ole listattu esimerkiksi Kirjasammossa kirjailijan tuotantoon. Voisiko kyse olla Juhani Ahon Lastuja-novellikokoelmista?
Internetosoitteesta www.munich-tourist.de löytyi parhaiten tietoa Münchenin Oktoberfestistä. Nettisivuilla tieto on englanninkielellä. Osoite löytyi suomenkielisestä kirjasta : Olut for dummies sivulta 179, kirjoittajat Marty Nachel & Steve Ettlinger, kirja ilmestynyt 1999. Kirjassa alle puolen sivunpituinen esittely Oktoberfestistä.Micheal Jacksonin kirjasta Suuri olutkirja, 1990, ainakin luvusta Märzen sivulta 47 alkaen , löytyy suomenkielellä tietoa Oktoberfestista, samoin Michael Jacksonin kirjasta Matkailijan olutopas,1990. Kirjassa mainitaan juhlaviikot ja esitellään Baijeria, mm. Münchenia, oluenystävän näkökulmaasta. Nämä kirjat kuten muutakin olutkirjallisuutta ovat Kouvolan kaunpunginkirjasto-maakuntakirjaston...
Englanniksi löytyy seuraavat linkit, joista saatte laajan vastauksen kysymykseenne:
http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26474
http://www.stm.fi/Resource.phx/eng/orgis/board/romani/index.htx
http://www.romani.fi/Resource.phx/stm/romani/esitteet.htx.i1544.doc
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/06/aa1118753049117…
Kadonneen DVD-levyn voi korvata maksamalla korvaushinnan mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Korvaushinta on kunkin levyn kohdalla yksilöllinen, joten se täytyy erikseen tarkistaa kirjaston tietokannasta. Toisin kuin kadonneen kirjan tapauksessa, kirjaston DVD-levyä ei voi korvata kaupasta ostetulla samanlaisella DVD-levyllä.
Ajantasaisessa Yhdistyslaissa, sen 5.luvussa käsitellään yhdistyksen päätöksentekoa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P20
Kokouskäytännöt-sivustolla käsitelty myös yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia
https://www.kokouskaytannot.fi/kokoukset-yhdistystoiminnassa/kokoustyyp…
Tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissä olevista lähteistä.Osaisiko joku palstan seuraajista auttaa ja kertoa, tunnistaako konsertin tai tietääkö lisätietoja?
Kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan Vaasan kaupunginkirjaston. Voit saada sen kaukolainaksi Laihin kaupunginkirjaston kautta. Referoitua kopiota siitä ei kirjastoilla ole. Tekijänoikeuslain mukaan ”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”, mutta kirjastojen kokoelmissa kopioita ei saa olla. Referoituja teoksia kirjastoilla ei myöskään ole.
Lumon kirjasto, jonka palautuslaatikkoon olit kirjasi jättänyt, on lauantaina avoinna klo 10-16. Palautuslaatikko on tarkoitettu nimenomaan aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa palautusta varten, ja silloin palautuspäiväksi tulee aina seuraava aukiolopäivä. Viime lauantaina laatikko oli tyhjennetty ennen aamukymmentä, ja seuraava tyhjennyskerta on vasta maanantaiaamuna.
Jatkossa kannattaa tuoda palautukset sisälle kirjaston palautusautomaattiin, niin ne tulevat heti käsitellyksi.
Tällä kerralla on poikkeuksellisesti viikonlopusta kertyneet maksut, 0,80 € otettu pois.
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Tervehdys!
Kansalaissodan aikaisia tapahtumia Lappeenrannan seudulla on tarkimmin kuvattu Marko Tikan ja Antti O. Arposen teoksessa Koston kevät (WSOY, 1999). Teoksesssa on paljon henkilötietoa ja henkilöhakemisto. Henkilöhakemisto on myös Tikan teoksessa Kenttäoikeudet. Kansalaissodassa tavalla tai toisella menehtyneiden tietoja voi hakea henkilönnimella Internetissä olevasta tietokannasta Suomen sotasurmat 1914-1922: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Henkilötietoa sisältävät myös muistelmat: Parikka, Jalmari: Viimeinen taisto, Parmanen, Eino I.: Vapaussodan tapahtumat Karjalan armeijakunnan kolmannen rykmentin toiminta-alueella, Hulke, Hugo: Joutsenon punakaartin historiikkia vuosilta 1917-1918.
Valkoisen puolen...
Hyviä kirjoja aiheesta:Algoth Niska : salakuljettajien kuningas / Kari Kallonen
Julktiedot [Tampere] : Revontuli, 2000
Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919-1932 / Kari Filpus
Julktiedot Oulu : Oulun yliopisto, 2001
Saariston salakuljettajat / Kaj Dahl ; käsikirjoituksesta suomentanut Veijo Kiuru ; tässä joitain esimerkkejä aiheesta. Lisää kirjoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Vastausta kysymykseesi ei löydy yhdellä klikkauksella. Kirjastoilla on omat kirjastojärjestelmänsä ja näitä Sinun pitäisi käydä erikseen katsomassa saadaksesi vstauksen. Joillakin kirjastoilla tosin on yhteinen kirjastojärjestelmä, kuten pääkaupunkiseudulla, Helmet-järjestelmä. Lähde alkuun sivulta www.kirjastot.fi ja sieltä Frank-monihaku.
Ikävä kyllä Auran kirjastolla ei tänä vuonna ole joulukalenteria. Alla linkit muutamaan aiempien vuosien kalentereihin:
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-2002/
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-99/kalenteri.html
Emme löytäneet tällaista sivustoa. Ainakin alla olevilta sivuilta löytyy varsin paljon, vaikkakaan ei kattavasti, tietoa konserteista:
http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/konsertteja-ja-oopp…
http://www.meteli.net/helsinki
http://www.tiketti.fi/tapahtumat#t=1
http://kohokohdat.fi/helsinki/keikat-helsinki/
Teoksessa Granlund: Tietoliikenne - tietoliikennetekniikan peruskirja (1999) löytyy parin sivun pituinen kappale SDH- ja PDH-järjestelmistä. Kirjan saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Konsultaatiotyön perusteita (Tokola, Hyyppä, 2004) löytyy ainakin seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Näistä kirjastoista ei kuitenkaan voi tilata kirjoja Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin.
Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjaston Helsingin toimipisteessä on kaksi kappaletta vapaana.
Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla. Kirjastokortin saa, kun on henkilöllisyystodistus mukana. Yhteystiedot:
http://kirjastot.diak.fi/yht_helsinki
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa kirja näyttää myös olevan vapaana. Yhteystiedot: http://lib.tkk.fi/
Kirja löytyy myös Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastosta Leppävaaran toimipisteestä. Sieltä...
Visainen kysymys. Näin pieneen yksityiskohtaan kirjan sisällöstä ei pääse kiinni oikein minkään tietokannan kautta, tiedon löytyminen on lähinnä kirjan lukeneiden muistin varassa. Nyt kävi valitettavasti niin, että kukaan ei muistanut.
Vastaavanlaisiin tilanteisiin saattaisi apua tarjota Ritva Hapulin, Tuuli Åkermanin ja Leena Päivölän toimittama kirja Turku, kirjailijan kaupunki. Kirjassa kerrotaan nimenomaan niistä teoksista, joissa Turku on tapahtumapaikkana. Reijo Mäen Vares-dekkareista vastaavaa tietoa on koonnut Markku Haapio teokseen Vareksen Turku.
Kirjaston tietokannan kautta saa tietoa vuoden 2000 jälkeen julkaistun kaunokirjallisuuden tapahtumapaikoista, vaikkei aivan osoitetasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit...
Valitettavasti John Greenleaf Whittierin suomennettuja runoja ei löydy mistään kirjaston käytössä olevista tietokannoista yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Teoksessa: Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933), löytyy runo Virteni (My Psalm) sivuilta 948-949.
