Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden uudistus on työn alla. Toistaiseksi ei ole mahdollista käyttää esimerkiksi kirjoittavaa CD-asemaa.
Jatkossa voi käyttää ainakin USB-porttiin laitettaavaa muistitikkua ja myös 'monikorttilukijoita' on tulossa joihinkin laitteisiin. Kirjoittavat CD-asemat saatanee käyttöön kevään aikana. Myös käyttämäsi puhelimen Bluetooth- tiedonsiirtomahdollisuutta tutkitaan, mutta Nokian PC-suite- ohjelmiston käyttö ei tulle mahdolliseksi, koska koneille eivät asiakkaat voi asentaa ohjemia.
Vanhassa perukirjassa oleva sana "bördig" voisi olla myös lakitekstiä. Tällöin adjektiivin kantamuoto olisi "börda", ks. SAOB;in verkkoversion etymologinen haku osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Lyhyen tekstinäytteen perusteella ei tietenkään varmasti voi sanoa etteikö "bördig" yhtä hyvin voisi tarkoittaa kahden kantavaa venettä tai etteikö kyseessä olisi veneen rakennustekninen kuvaus. Asiaa kannatta kysellä esim. Ruotsin Sjöhistoriska museetista, osoitteesta www.sjohistoriska.se, tai ruotsinkielisiltä murreasiantuntijoilta Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksesta, osoitteesta www.kotus.fi.
Tässä vielä kollegan lisäys aiheeseen:
Sanakirjoissa selitetään substantiivia -börding. i sammansättningar som tvåbörding, trebörding m.fl...
Helsingin kirjastot ovat viime viikolla tilanneet teosta 221 kappaletta. Vantaan ja Espoon tilaukset eivät vielä näy hankintaohjelmassa. Kirjastot saattavat myös tilata lisää kappaleita varausjonon vielä kasvaessa. Kirjojen saapumista lainattaviksi ei pysty tarkkaan arvioimaan. Aika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon siitä kun teos on ilmestynyt. Yleensä kysytyimmät teokset käsitellään muita nopeammin.
Kaivattu kirja saattaisi olla Elie Berthetin Aarniometsän poika, jonka 3. painos julkaistiin Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa vuonna 1953. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1909. Sumatralle sijoittuvassa tarinassa seurataan Palmerin perhettä, jonka Edvard-poika joutuu orangutangin sieppaamaksi ja katoaa aarniometsään kuudeksi vuodeksi.
Pahoittelen, että olet saanut pelin sijasta tyhjän kotelon. Asia selviää, kun menet käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa, annat kotelon kirjaston palvelupisteen henkilökunnalle ja kerrot, että kotelo oli tyhjä. Henkilökunta voi sitten ruveta selvittelemään puuttuvan pelin kohtaloa ja tehdä sinulle varauksen toiseen kappaleeseen samasta pelistä. Ei tästä sinulle mitään muita vaikeuksia koidu kuin se vaiva, että joudut käymään kirjastossa ja sitten vielä odottelemaan, ennen kuin saat pelin.
Useimmissa kirjastoissa konsolipelit lainataankin henkilökunnalta eikä automaatista, koska pelikotelot pidetään hyllyissä tyhjillään ja niissä on ilmoitus, jossa kehotetaan pyytämään kotelon sisältö henkilökunnalta. En tiedä, mitä kirjastoa käytit,...
Tätä kappaletta emme valitettavasti löytäneet. Minne kuljet merimies -kappaleessa on vähän samaa sanavalintaa tuon merimiehen osalta, mutta sitä on esittänyt Esko Rahkonen eikä tytöistä ole puhetta. Kansansävelmässä Tuonen tytön laulu on tyttö ja myös viaton sekä kulkija, mutta ei merimiestä, mutta tunnelmaltaan se on kuvaamanne kaltainen.
Ehkä joku lukijoistamne tunnistaa kappaleen?
Erilaisia historiallisia suomalaisia varusteluetteloita löytyy esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, pääosin nimellä nimikeluettelo tai nimikkeistö tai materiaalinimikkeistö. Termit ovat vaihdelleet. Esimerkkejä:
Kaasusuojeluvälineiden ja -tarvikkeiden nimikeluettelo merkkeineen. Puolustusministeriön kaasusuojeluosasto, 1940.
Pioneerivarusteiden luettelo. Puolustusvoimien pääesikunta, 1945.
Taisteluvälinesotavarustuksen nimikeluettelo: jalkaväen aseistus väliaikainen. Pääesikunta, aseosasto, 1959.
Modernia kansainvälistä kalustoa kuvataan esimerkiksi Jane's -kustantamon vuosikirjoissa. Osa näistä on käytettävissä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Vanhempia vuosikertoja löytyy myös Kuopion varastokirjastosta, ja...
Kyseessä on Heinrich Heinen runo Ritter Olaf. Runosta on kaksi suomennosta Uuno Kailaan suomennos Ritari Olavi sisältyy Saksan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1930) ja on luettavissa myös netistä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ritari_OlaviLähettämäsi katkelma on Yrjö Jylhän suomennoksesta, joka sisältyy runoantologiaan Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (1934, s. 225).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1088159?sid=5338174271https://www.liederabend.cat/en/bloc/entrades/728-knight-olaf
Lainat eivät eräänny normaalisti rajoitettujen palvelujen aikana. Lisätietoa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011311(218105).
Olisikohan etsimäsi sarjakuva Mafalda? Tämä sarjakuva ilmestyi Uudenkaupungin Sanomissa ainakin alkuvuonna 1991. Tekijä on nimimerkki Quino (=Joaquin Salvador Lavado). Alunperin ko. sarjakuvia on julkaistu argentiinalaisissa aikakauslehdissä El Mundo ja Cordoba...) Suomeksi sarjakuva-albumit ovat ilmestyneet Jalavan kustantamina erilaisina versioina vuosina 1971-2002: Mafalda 1, Mafalda 2 ja Mafalda 3.
Olettekin jo saanut kahdelta kollegaltani vastaukset lähes samanlaisiin kysymyksiinne. Niinpä tyydyn vain lisäämään sen, että asiaa kannattaa myös tutkia HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Hakutermeinä voitte käyttää kaupunginosien nimiä yhdistettyinä esim. sanoihin "historia" tai "paikallishistoria".
Myös haulla "helsinki paikallishistoria" (ilman lainausmerkkejä) löytyy yhtä ja toista.
Suosittelen kuitenkin, että tulette myös tutustumaan Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Helsinki-kokoelmaan. Kirja-aineiston lisäksi täältä löytyy esimerkiksi paikallislehtiä eri vuosikymmeniltä; niistäkin voisi olla apua ajankuvan luomisessa. Opastamme teitä mielellämme Helsinki-kokoelman käytössä. Halutessanne voitte myös varata ajan "Lainaa...
Kirjoita Helmet-verkkokirjaston haku -kenttään joko tekijän, teoksen tai aihetta kuvaava hakusana esim. "Iloinen lorukirja" ja paina enter.
Hakusi tuottaa yhden hakutuloksen. Klikkaa sinisellä tekstillä painettua "Iloinen lorukirja" hakutulosta. Tämä komento vie seuraavalle sivulle, jossa näytetään kirjastoittain saatavilla olevat kappaleethttp://www.helmet.fi/fi-FI
Suomessa on mahdollista kaukolainata kirjoja, mutta ei Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta. Kaukopalvelu toimii siten, että asiakas menee siihen kirjastoon, josta haluaa kaukolainan noutaa. Siellä tehdään kaukolainapyyntö siihen kirjastoon, josta kirja löytyy. Kaukolainaus on siis aina kahden kirjaston välistä toimintaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Laulun ruotsinnos on julkaistu Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa "Kanse en visa" (Schildt 1989). Nuotti löytyy ainakin HelMet-kirjastojen kokoelmasta (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1288681~S9*fin)
Heikki Poroila
Tampereen kaupunginkirjastossa on Ex libris -sarjaan kuuluva tietoviedeo: Ex libris 15: J.L. Runeberg
vuodelta 1988. Sitä löytynee muistakin kirjastoista.
Toivo Särkän ohjaama elokuva Runon kuningas ja muuttolintu kertoo myös J.L. Runebergista, joskin
se on tietenkin kuvitteelinen.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy asiasanalla "oppilasarviointi" useita viitteitä aihetta käsitteleviin teoksiin. Esim. Silta uuteen opiskelija-arviointiin (1996) tai Portfolio arvioinnin ja oppisen tukena (1994) sekä Opiskelijan arviointi työssäoppimisessa (1999) ja Virta, Arja:
Uudistuva oppimisen arviointi: mahdollisuuksia ja varauksia (1999). Myös CD-ROM-viitetietokanta Aleksista löytyy viittauksia aiheesta kirjoitettuihin aikauslehtiartikkeleihin. Aleksia on mahdollisuus käyttää käsikirjastossa (2. krs.).
Voit etsiä kirjallisuutta esimerkiksi Kuntatiedon keskuksen kautta kuntaliiton kirjaston kirjatietokannasta (PrettyLib) internetosoitteessa
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Asiasanalistasta löydät asiasanat, joilla voi hakea. Mm. seuraavat kaksi teosta löytyivät asiasanoilla tilankäyttö: Raatikainen, Seppo: Tilojen hallinta, hoito ja käyttö kunnissa, Oulun yliopisto, 1996 ja Viinikka, Jarmo: Kuntien kiinteistötoimi muutoksessa, Suomen kuntaliitto, 1996.
Aivan uutta aineistoa ei löytynyt, mutta voit etsiä aihealueesi liittyvillä muilla asiasanoilla lisää. Myös vapaatekstihaku on mahdollinen.
Asiasanoja, joita voit käyttää ovat esim. kunnat,kunta-ala, tilat, tilankäyttö, kiinteistöhallinto, kiinteistönhoito...
Euroopan neuvoston viralliset kielet ovat englanti ja ranska, joten elimien viralliset nimet ovat ainoastaan näillä kielillä. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuosittain ilmestyvässä kertomuksessa elimestä käytetään nimitystä: Jäsenmaiden jäsenyysvelvoitteiden valvontakomitea.