Yleensä syynä on se, ettei pelin valmistaja tai maahantuoja ole myöntänyt pelille lainausoikeutta. Näin on esimerkiksi juuri mainitsemasi pelin kohdalla.
Joskus kirjastot myös haluavat pitää tietyt pelit ainoastaan kirjastokäytössä, näin kalliit pelit saadaan kestämään kauemmin.
Wikipedian mukaan Mannerheim luki yksityisesti ylioppilaaksi Helsingissä Emil Böökin johtamassa yksityiskymnaasissa 1879. Tuo koulu - Helsingfors lyceum - joutui lopettamaan toimintansa 1891. En löytänyt tietoa, että mikään nykyinen oppilaslaitos olisi sen suora seuraaja tai perinteen jatkaja. Lisätietoja Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Eksistentiaalinen kehys on yksi Steven Hitlinin ja Glen H. Elderin hahmottelemasta neljästä heuristisesta kehyksestä, joiden varassa inhimillistä toimijuutta voidaan jäsentää. Hitlinin ja Elderin mallissa eksistentiaalinen kehys toimii perustana kolmelle muulle, jotka ovat identiteettikehys, pragmaattinen kehys sekä elämänkulun kehys.
Eksistentiaalinen toimijuus on läsnä kaikessa inhimillisessä toimijuudessa ja sisältää ihmisenä olemisen eksistentiaalisia peruskysymyksiä toimintamme intentionaalisuudesta, yksilöllisestä vapaudesta, valinnoista ja vastuusta. Ihminen voi aina harkita, mitä valita ja miten toimia. Pragmaattinen toimijuus toteutuu tässä ja nyt, arjessa ja sen eri toimintaympäristöissä: teemme käytännöllisiä tekoja ja...
Etsimäsi Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä "Elämä oli epätasaisesti valoisa." on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182).
Tanskaa käsittelevää kirjallisuutta voit etsiä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa :
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla Tanska.
Myös maantieteen hakuteoksista löydät tietoa Tanskasta.
Tällaisia hakuteoksia Jyväskylän kaupunginkirjatossa
on esim.
Maailma tänään. WS 1997
Maailma nyt. W+G 1992
Maailma jossa elämme. Gummerus 1990
Geo. W+G 1981
Maailmantieto. Ky 1980
Internetissä suomenkielistä tietoa Tanskasta on esim.
osoitteessa
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?tanska.html.
Jos etsii http://www.helmet.fi -sivustolta aiheesta kirjoittamalla hakuruutuun käsityö, opetus saa 34 osumaa. Tarkennetulla haulla (pienellä tekstillä hakulaatikon alapuolella) voi kirjoittaa hakusanoiksi käsityö ja perusopetus tai alkuopetus tai oppiminen tai tukiopetus. Silloin tulokseksi saa yhdeksän osumaa.
Suomalaisilla asiasanoilla saa myös ruotsin- ja englanninkieliset osumat rajaamalla kielen Rajaa-valikosta. Ruotsiksi voi myös kokeilla sanoilla hantverk, undervisning ja lärande, englanniksi handcraft, education. Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/ voi myös etsiä samoilla asiasanoilla.
Kirjastosta voi toki kysellä kirjavinkkareita kouluunkin. Useissa kirjastoissa on viime vuosina satsattu kirjavinkkaukseen. Yleisemmin käydään ala-asteilla, mutta on myös yläasteikäisten nuorten kirjallisuuteen perehtyneitä kirjastonhoitajia. Kirjavinkkareista on tekeillä valtakunnallinen lista.
Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon ja neuvotella. Jos ei kunnassasi vielä ole resursseja kirjavinkkaukseen kouluilla, saat varmasti sovittua vierailuajan kirjaesittelyineen kirjastoon.
Muun muassa kirjassa Tekstejä ja kangastuksia : puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta on käsityöläisten pohdintoja käsitöiden tekemisen sosiaalisista ja psykologisista vaikutuksista (https://www.finna.fi/Record/arto.1083925). Käsin tekemisen on katsottu jo itsessään olevan hyvinvointia kasvattavaa, ja valmiiksi saamiseen liittyy ainakin tyydyttävä tunne omasta onnistumisesta, osaamisesta ja valmiiksi saamisesta.
Valmiiksi saamisen nautintoa on tutkittu ainakin motivaatiopsykologian alalla. Esimerkiksi tavoiteorientaatioteoria on keskittynyt analysoimaan tekijän sisäistä ja ulkoista motivaatiota erilaisissa projekteissa. Näimä teoriat selittävät osaltaan sitä, miksi toiset nauttivat enemmän ...
Autonomian ajan Suomessa Venäjän ortodoksinen kirkko oli antanut Viipurin hiippakunnalleen ohjeistuksen, että ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliitoissa pari tuli vihkiä sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa. Sen selvittäminen, oliko tämä ohjeistus käytössä 1930-luvun Sortavalassa, on aika mahdotonta.
Jos asiasta jossain tiedetään enemmän, se taho voisi olla Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorioitsijat.
Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.
Ortodoksi.net. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto pastoraalisena kysymyksenä.
Kopiosto vastaa oppilaitosten ja koulujen tekijänoikeuskysymyksistä, oheessa linkki jossa on ohjeita tv-ohjelmien nauhoittamisesta ja esittämisestä oppilaitoksissa. Kopioston kotisivu http://www.kopiosto.fi/
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Vuonna 1995 Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli kaksi työelämän muutoksiin liittyvää artikkelia:
- Hiltunen Pekka, Työ muuttaa muotoaan: Työelämän muutos ja murros; fiktiota ja faktaa; haastateltavina mm. sosiologi Antti Kasvio, professori Pentti Malaska ja tutkija Matti Kortteinen (nro 1, s. 34-39)
- Palo Jorma, Työnarkomoney (nro 12, s. 53-55)
Nämä artikkelitiedot löytyvät Aleksi-lehtiviitetietokannan kautta, joka on käytettävissä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet… Tämän ikäiset lehdet on säilytetty Helsingin Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa.
Valitettavasti artikkelihaku ei ulotu vuotta 1995 kauemmas. Voit selata ja tarvittaessa kopioida...
Gustave Flaubertin novelleja on kokoelmassa Kolme kertomusta (1955). Tässä kokoelmassa on novellit Yksinkertainen sydän, Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda ja Herodias. Lyhyt kertomus on myös Bibliomania (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9434
https://kiiltomato.net/gustave-flaubert-bibliomania/
Quidquid Volueris -novellia ei näytä olevan suomennettu.
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla Elon Musk. Tosin ohusemmassakin elämäkerrassa, Ashlee Vancen teoksessa Elon Musk : visionääri Teslan, Space X:n ja Solar Cityn takana on lähes 500 sivua. Tuomas Kilven selkokirja Elon Musk selkokielellä sen sijaan olisi alle 100-sivuinen, jos haluaa helpompaa ja kevyempää luettavaa.Toinen vaihtoehto voisi olla Richard L. Brandtin teos Klik: Jeff Bezos ja Amazon.comin tarina. Siinä tosin on ilmeisesti paljon yrityksen historiaakin, mutta tuossa on vain hiukan päälle 200 sivua.Jos kiinnostaa laajemmin lukea rikkaiden historiasta, Detlef Gürtlerin teos Kroisokset : rikkaiden historia faaraoista Bill Gatesiin voisi olla kiinnostavaa luettavaa. Siinä on noin 300 sivua.Monien muiden runsaasti rahaa ansainneiden...
Etsin kyseisen tekijän kirjoja Fennica-, Finnbooks-, Global books in print- ja Linda-tietokannoista, mutta en löytänyt häneltä mitään teoksia. Tarkistin myös Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan kotisivuilta. Nähtävästi häneltä ei ole ilmestynyt tästä kirjasta suomennosta.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet...
