Hakaristi on ikivanha eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa käytetty ornamentti, jota tavataan myös Afrikassa ja Amerikassa. Euroopassa sitä esiintyy jo nuoremmalta kivikaudelta peräisin olevissa saviastioissa, Suomessa jo ainakin nuoremmalla rautakaudella. Nykyaikaan saakka hakaristi on säilynyt mm suomalais-ugrilaisten kansojen ompelukoristeissa ja kansanomaisessa puuesineistössämme. Se on käsitetty onnea tuottavaksi, pahojen voimien vaikutukselta suojaavaksi taikamerkiksi (Otavan iso tietosanakirja)
Koska hakaristiä on käytetty laajalti taiteessa ja koristeena, on sitä varmaankin käytetty myös Kalevala-kuvauksissa. En pysty antamaan suoraa vastausta siihen, mistä kuvia hakaristikoristeista löytyisi. Itse en löytänyt tähän hätään mitään....
Toivottavasti seuraavat teokset ovat aiheeseesi sopivia. Näitä saa pääkaupunkiseudun kirjastoista ja voitt tilata niitä lähikirjastosi kautta:
1) Apartments / [idea and concept: Peter Feierabend, Paco Asensio] ; [original texts: Loft Publications] ; [Italian translation: Grazia Suffriti]
Julktiedot Barcelona : Loft Publications, cop. 2004
Huomautus italia, englanti, espanja
2) Wilhide, Elizabeth
Teos Högt i tak : inredningsidéer för takvåningar, loft och öppna ytor / Elizabeth Wilhide ; översättning: Anders Rolf
Julktiedot Stockholm : Valentin, 2003
ISBN 3-89985-171-4 (sid.)
3) Vance, Peggy
Teos Loft living / Peggy Vance
Julktiedot London : Ward Lock, 1999
Huomautus englanti
ISBN 0-7063-7763-X (sid.)
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Kyseisellä hakusanalla Helmetistä löytyy nuottivihko: Leijonan pojat. 2 vihko : Lauluja sotapojille ja kotirintamalle / Toimittanut Toivo Rautavaara. Sieltä löytyy Viljo Larkon Kiitos äiti - hyvää yötä. Liekö kyse tästä?
Nuottia voi varata alla olevan linkin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907__S%22kiitos%20%C3…
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko asiaa jo yritetty selvittää.
Suuri osa Kuopion seurakuntayhtymän käytössä olevista hautausmaista on mukana Hautahaku-palvelussa. Sieltä voisi lähteä liikkeelle.
https://www.hautahaku.fi/
Jos palvelusta ei löydy - esim. jos hautausmaa ei enää käytössä - kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kuopion seurakuntaan:
https://www.kuopionseurakunnat.fi/
Apurahan peruminen tai takaisinperintä on mahdollista, mikäli työtä, johon apuraha on myönnetty, ei toteuteta. Apurahoja myöntävillä tahoilla on vaihtelevia ohjeita näihin tapauksiin. Esimerkinomaisesti voi tutkia Koneen Säätiön ohjeistusta osoitteessa https://koneensaatio.fi/apurahat.
Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata maksamalla kirjastoon korvausmaksu. Kirjasto määrittää, mikä korvaushinta tarkalleen ottaen on. Kannattaa tiedustella korvaushinnan suuruutta omasta lähikirjastosta ja maksaa se siellä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus on julkaistu myös venäjäksi. Venäjänkielistä katekismusta voi tilata kirkkohallituksesta. Kirja lähetetään postiennakolla, postituskulujen hinnalla. Kirkkohallituksen sivulla ei mainita julkaisun hintaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismusta venäjäksi käännettynä on lainattavissa joissakin kirjastoissa, joista sitä voi tiedustella kaukolainaan. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content54981C
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
There is an institute called the Institute of Migration in Finland, their homepage is http://www.migrationinstitute.fi/index_e.php
The Genealogical Society of Finland have a page where they answer questions concerning genealogy. Their homepage: http://www.genealogia.fi/index.php?lang=en
There are books about genealogy - could you go to a library and find out if they have some books in English? I browsed through one of them (in Finnish; Sukututkimuksen käsikirja by Marjo Hyppönen and Rauno Luttinen, WSOY 1988, ISBN 951-0-14566-1). They recommend the beginning genealogist to start by interviewing his or her living relatives. In other words, you proceed backwords from the present to the past.
I think it is worth your while to visit the...
Valitettavasti en löytänyt mitään julkista tilastoa Aurajokeen hukkuneista. Suomen uimaopetus-ja hengenpelastusliitto tilastoi koko maan tasolla hukkuneiden määrää ja heidän tilastonsa löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.suh.fi/tiedotus/hukkumistilastot
Aurajokeen hukkuneista voisi kysyä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta tai Lounais-Suomen poliisilta. Alla linkit heidän yhteystietoihinsa:
http://www.vspelastus.fi/yhteystiedot
https://www.poliisi.fi/lounais-suomi/yhteystiedot
Helmet-kirjastot eivät säilytä Länsi-Savon vanhoja vuosikertoja.
Länsi-Savo-lehden vanhat vuosikerrat ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3486096
Fennican tietojen mukaan Länsi-Savon vuosikerrat 1930 - 2015 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa myös digitoituina.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
Tällä hetkellä Kansalliskirjasto on luonnollisesti suljettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kansalliskirjasto-suljettu-183-135
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu.
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Kirjastot.fi sivustolla on kattavasti OPM:n keräämää tilastotietoa kirjastotoiminnasta. Tilastoja pääset tarkastelemaan osoitteessa
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Voit rajata ja hakea tilastotietoja useilla eri valintaperiaatteilla (vuosi, maakunta, kirjastotyyppi jne).
Hei Jenni! Tähän kysymykseen löytyy Suomessa parhaiten aineistoa surffaamalla netissä. Ellei käytössäsi ole muutoin konetta ja internetiä, voit varata kirjastosta ajan internet-koneelle ja tutkia soveltuvia nettisivuja siellä. Allaolevalta sivulta näet, millä dvd-levyillä (video source) ja cd-levyillä (audio source) kansantanssia Adama ve-shamayim ainakin on maailmalla julkaistu. Valitettavasti en löytänyt mistään Suomen kirjastosta ainuttakaan näistä levyistä.
http://www.israelidances.com/dance_details.asp?DanceID=5919
Vaihtoehtoisesti voit googlata termillä adama ve-shamayim. Eli kirjoita Googlen hakuruutuun tämän tanssin nimi. Tuloksia pitäisi tulla varsin paljon YouTubesta alkaen. YouTuben ja muutkin videot kannattaakin katsella ja...
