Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja.
Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
Kukola-nimisiä kyliä on Suomessa useampia. Suomalaisen paikannimikirjan (2019) mukaan Pyhärannassa sijaitsevan Kukolan kylän nimi juontuu ”talonnimestä, jonka taustalla on yleiskielen sanan kukko lounaissuomalainen murremuoto kukò”. Talonnimeksi taas se on saattanut päätyä esimerkiksi henkilön lisänimestä tai paikannimestä, jonka jälkiosaan on asutuksen nimessä liitetty -la. Lähteet"Kukola". Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus & Karttakeskus, Helsinki 2019. https://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf
Kysymykseen on vaikea vasta, sillä se on tavallaan liian laaja. Mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa 1950-luvusta haetaan? Kaikenkattavaa suomenkielistä 1950-lukua käsittelevää kirjaa ei ole. "Elämäni vuodet" -kirjasarjassa kyllä käsitellään vähin tekstein ja runsain kuvin eri vuosikymmenten elämäntapaa, muotia, urheilua, kulttuuria jne. "Muutosten vuosisata" -sarjan 6. osa kattaa vuodet 1946-1960. "Maailmanhistorian pikkujättiläinen" ja "Suomen historian pikkujättiläinen" painottuvat poliittisesti. Turun kaupunginkirjastoon on hankittu vieraskielisiä eri vuosikymmeniä, niiden elämäntapaa käsitteleviä teoksia, kuten Pearce, Christopher: "Fifties source book ja Yapp, Nick: "1950s". Kannattaa kyllä käydä kirjastossa katsomassa...
Elokuva löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta. Vastauksen hetkellä se on paikalla kahdeksassa kirjastossa (näistä Espoossa 5 kpl), joten varaamalla sen saa muutamassa päivässä. Voit tehdä varauksen suoraan tämän linkin kautta http://luettelo.helmet.fi/record=b1905349~S9*fin, jos kysyjällä on henkilökohtainen PIN-koodi. Jos sitä ei ole, täytyy käydä lähimmässä HelMet-kirjastossa, jossa varauksen voi tehdä.
Heikki Poroila
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?...
Täsmälleen mainitsemasi nimistä teosta ei löydy (tarkistettu Kansallisbibliografiasta). Kyseessä saattaa olla Aika on rakastaa: Ajatonta viisautta rakkaudesta ja armosta (Päivä 2014).
Muistelemasi ohjelma on yhdestätoista 11 minuutin ja 9 sekunnin mittaisesta lyhytelokuvasta koostuva episodielokuva Syyskuun 11. päivä (11'09"01, 2002). Siinä yksitoista ohjaajaa eri maista käy läpi syyskuun 11. päivän terrori-iskun herättämiä ajatuksiaan ja tunteitaan dokumentin tai fiktion keinoin: Youssef Chahine (Egypti), Amos Gitai (Israel), Shohei Imamura (Japani), Alejandro G. Iñárritu (Meksiko), Claude Lelouch (Ranska), Ken Loach (Iso-Britannia), Samira Makhmalbaf (Iran), Mira Nair (Intia), Idrissa Ouedraogo (Burkina Faso), Sean Penn (Yhdysvallat), Danis Tanovic (Bosnia ja Hertsegovina). Ken Loachin osuus palkittiin Venetsian filmijuhlilla vuonna 2002.
Elokuva on esitetty TV1:n ohjelmistossa 10.9.2004 ja 14.9.2006....
Tätä on kysytty usein aikaisemminkin. Siteeraan vanhempaa vastausta.
Voit tutkia yksittäisen helmet-kirjaston lehtivalikoimaa helmet-aineistohausta näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…
Valitettavasti tämännimistä novellia ei ole löytynyt. Lähinnä sitä muistuttava on ehkä Hannu Luhtialan novelli Kun sauna menee haaleaksi, joka on ilmestynyt novellikokoelmassa Miehen rakkaus (toimittaneet Armas Alvari ja Jarkko Tontti 2008).
Ikävä kyllä, en onnistunut löytämään aiheesta juurikaan tietoa. Ulla Lehtosen kirjassa Lastenkirjallisuus Suomessa 1543-1820 mainitaan, että v. 1849 ilmestyi Kakstoista kummallista satua, joka on varhaisin meillä ilmestynyt Grimmin satujen yhtenäinen suomennosvalikoima. Kirjassa todetaan lisäksi, että "vaikka Kakstoista kummallista satua-kokoelmasta otetttiin kaikkiaaan neljä painosta, ei lehdistö kiinnittänyt siihen huomiota" (s. 119). Kirjastossamme on myös Oili Suomisen teos Grimmin satujen suomennoksia 1927-1999.
Pieni suuri maailma: Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia- kirjassa mainitaan mm. että 1900-luvun sadun suuria vaikuttajia olivat Grimmin veljekset, Andersen ja Topelius.
Raija Jänice ja Oili Suominen...
Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
Seuraavassa osoitteessa on joukko suomalaisia palveluntarjoajia, jotka ylläpitävät ilmaista www-sähköpostipalvelua:
http://www.emailaddresses.com/email_finnish.htm Linkit GNWMail ja Jippii eivät toimineet, ja linkki Nic.fi johti Jippiin sähköpostiin. Pikainen rekisteröitymiskokeilu osoitti, että iobox on ainoa, joka ei vaadi nimeä eikä osoitetta, pelkkä käyttäjätunnus ja salasana riittävät.
Suomen kansallisrunoilija Eino Leino syntyi Paltaniemellä, joka on osa Kainuuta. Eino Leinon syntymästä tulee 6.7.2003 kuluneeksi 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kajaanin kaupunginkirjasto – Kainuun maakuntakirjasto on koonnut Eino Leinon Kainuu-aiheisia runoja esittelevän sivuston. Runot löytyvät
http://www.kajaani.fi/kirjasto/einoleino/
Kajaanin kaupunginkirjastolla on Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään -tietokanta, jossa esitellään romaaneja, novelleja ja muistelmia, joiden aiheena on Kainuu tai kainuulaiset.
http://www.kajaani.fi/kirjasto/ryysyranta/
Tietokannassa on myös lyhyitä otteita itse teoksista. Käännettäväksi voisi suositella esimerkiksi Ilmari Kiannon klassikkoteos Ryysyrannan Jooseppia, joka ilmestyi 1924. Teoksen...
Näistä kirjoista voisi olla apua:
- Vaikuttavat viestit : opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin / Heikki Seppälä
- Lasten ja nuorten psykiatria / Marianne Cederblad
Tällaisia artikkeleita aiheesta löytyy:
- Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve / Esa Chydenius ... (et al.)
Suomen lääkärilehti 1998, n:o 13, s. 1553-1559
- Mielenterveysprojekti muutti käsityksiä hyvästä hoidosta : apu pitää viedä kotiin / Heikki Seppälä (Ketju 1998, n:o, s. 9-10)
- Maailma viekoittelee ja kaatuu lopulta päälle : kun ote elämästä lipsuu, horjuu mieli / (Ketju 1994, n:o 6, s. 8-10)
Ketju-lehti on Kehitysvammaliiton lehti. Kehitysvammaliiton Internet-sivusto löytyy täältä:
http...
Ko. teosta ei ole Hämeenlinnan kirjastoissa, mutta joissakin muissa yleisissä kirjastoissa sitä on saatavilla. Kaukolainatilauksen voi tehdä kaukolainatilauslomakkeella, joka löytyy kirjaston etusivun alalaidasta otsikon Palaute ja lomakkeet alta. Kaukolainatilauslomakkeen täyttämällä ja lähettämällä tilaus menee suoraan kaukopalvelua hoitavalle kirjastonhoitajalle. Kaukopalvelun hinta on 6 €.
Suomen kirjastoista ei valitettavasti näytä kyseistä levyä löytyvän. Verkosta sen kyllä voi ostaa mp3-muodossa, halutessaan myös vain tiettyjä kappaleita levyltä, mm. ClassicsOnline-sivustolta: http://www.classicsonline.com/catalogue/product.aspx?pid=1465594 .
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään nuo sanat sisältävä laulua. Samalla tavalla kyllä alkaa Keijo Minervan levyttämä Samaa kehää käyn. Siinä kuitenkin lauletaan konttorityötä tekevästä henkilöstä, joka leimaa kellokortin aina aamuisin. Laulu julkaistiin v. 1971 c-kasetilla Toivekonsertti 7.
Kirjoja ei useinkaan luetteloida niin tarkkaan, että tieto sisällöstä löytyisi tietokannan kautta. Hakupalvelu Finnan kautta löytyy mm. lehtiartikkeleita. Ainakin alla mainituissa on ohjeita mm. lierihatun tekoon:
- Sydänpusero ja lierihattu / Kauneimmat käsityöt, 2006, nro 3
- Sininen lierihattu / kauneimmat käsityöt, 2008, nro 3
- Lierihattu ja rannekkeet / kauneimmat käsityöt, 2007, nro 5
- Lierihattu / Kotiliesi käsityö, 2017, nro 4
- Hellehatut / Kauneimmat käsityöt, 2014, nro 4
Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Vuoksi sun" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18. Laulu alkaa: "En kyyneleitä mä tänään peitä".
Risto Asikaisen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Sadan yön salaisuus" ei ole julkaistu nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Pokkareita ja bestsellereitä lukuun ottamatta kaikki kirjat löytyvät Oodin 3. kerroksesta. Dekkareita löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi perus kaunokirjallisuuden vieressä olevista dekkarihyllyistä. Dekkareita ei jaotella kotimaisiin ja ulkomaisiin, vaan kaikki samankieliset ovat samoissa aakkosissa.
Myös muunkielisiä dekkareita löytyy kielialueiden kaunokirjallisuuden joukosta.