Voit etsiä kielikursseja Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/
Hae asiasanaparilla ruotsin kieli sekä hakutekijällä
kielikurssi.
Teosten luettelokortit antavat mm. tietoja tallennusmuodoista. Haulla löytyy esim. teokset Opi ruotsia (cd-rom) ja Varför inte! (cd-äänilevy).
Mustasaaren kirjastossa Metsoloita ei ole, mutta aika monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea se DVD-muodossa on. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record...
Luulisin, että kyseessä on Oulun metropoliitta Panteleimonin kirja Murha kirkonkylässä. Sen on julkaissut Myllylahti 2011. Panteleimonilta on ilmestynyt 2013 Murha näyttämöllä, myös Myllylahden kustantama.
Olisiko vanhat klassikot sopivia esim. Agatha Christie, Arthur Conan Doyle tai Patricia Highsmith.
Täydennän vajavaista vastausta vielä seuraavilla kirjailjoilla:Carolin Lawrence, Anne Cassidy, Darren Shan, Suzanne Collins, Kristian Cast ja Dolores Redondo.
Taurogin kissahirviö ja Glastonberryn villikarju ovat Aku Ankka -seikkailua varten luotuja mukaelmia kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvista myyttisistä eläimistä. Taurogin kissahirviön esikuva lienee Cath Palug, hirviömäinen kissa, jonka kerrottiin syöneen yhdeksän soturia. Merkittäviä villisikoja Arthur-legendoista löytyy kaksi: "Inglewoodin villikarju" (the great boar of Inglewood) ja Twrch Trwyth.
Taurog-nimen käytölle tässä yhteydessä en onnistunut Arthuriin liittyvää selitystä löytämään, enkä itsekään sellaista keksinyt. Toivottavasti lukijoidemme joukosta löytyy joku valistuneempi ja nokkelampi, joka pystyisi meitä tietämättömiä tässä asiassa valistamaan. Glastonberry on epäilemättä johdettu Glastonburyn kaupungin nimestä....
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
Oulunkylän korkeus merenpinnasta on paikasta riippuen keskimäärin 15-20 metriä.Tieto on saatu maanmittaushallituksesta. Jos haluaa tietyn paikan korkeuden erikseen, kannattaa soittaa kaupunkimittausosaston asikaspalveluun.
http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Joissakin kirjastoissa, ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, on otettu käyttöön mahdollisuus tallentaa oma lainaushistoriansa. Asiakas aloittaa ja halutessaan lopettaa tallentamisen itse, muut asiakkaat tai henkilökunta eivät näe tallennuksia.
Tallentaminen alkaa, kun asiakas ottaa sen käyttöön, eli sitä aiempia lainoja ei kirjaston kautta ole mahdollista selvittää.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Alla on muutamia kirjoja, joissa aiheitasi käsitellään. Enemmänkin löytyy. Sinun kannattaa jatkaa etsimistä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi kautta. Hyviä hakusanoja ovat esim. kansanperinne yhdistettynä (and-hakuasanalla komentohaussa) hakusanaan luonnonlääkkeet, lääkekasvit, rakentaminen, käsityöperinne tai käsityöt.
- Kansanlääkintää ja kotikonsteja / Saana Monthan, Osmo Hänninen, Päiviö Vertanen (2011)
- Lönnrotin tietoja yrttien lääkekäytöstä (1993)
- Kättentöitä / Pekka Kautovaara (2002)
- Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo (1999)
- Ajastaika : tietoja, muistoja, uskomuksia / Silja Ahlsved (2007)
- Kansanomaisesta rakentamisesta / Heikki Kukkonen...
Vahvan naispäähenkilön, feministisen hengen ja viikinkiteeman yhdistelmä tuo ensimmäisenä mieleen Petteri Hannilan fantasiatarinan Kaukamoinen. Olisikohan kyseessä ehkä tämä kirja?
Kaikkia Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan kaupungin työpaikkasivuston kautta. Se löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Kes_ty_t/Ty_nhaku
Urostyö on vanhahtava muoto sanasta urotyö, uroteko. Jauhokuli taas tarkoittaa jauhosäkkiä.
Sana-Lennätin-lehti on mitä ilmeisimmin halunnut välittää lukijoilleen tiedon kahdesta epätavallisesta tapahtumasta, joista toisessa (pärekoriksi muuttunut susi) on vahvoja ihmetarinan aineksia. Se, miten nämä merkillisyydet ovat tapahtuneet, on nähtävästi haluttu jättää lukijan mielikuvituksen varaan, eikä tapahtumien kulkua voi näin jälkeenpäin kuin korkeintaan arvailla. Vuohi on päätynyt punnittavaksi, mutta onko se ollut säkissä vai vain päätynyt säkkien joukkoon, kun sitä on syystä tai toisesta luultu jauhosäkiksi - mene ja tiedä. Ehkäpä tässäkin on kyse muodonmuutoksesta samaan tapaan kuin suden ja pärekorin tapauksessa.
Oodin studiot avataan kevään aikana, eivätkä ne ole vielä varattavissa. Sinun kannattaa siis seurata Helmetistä Oodin sivua.
Keskustakirjasto Oodin palvelut https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi…
Oodin tilat tulevat Varaamoon.https://varaamo.hel.fi/
Tällä hetkellä voit varata studiotilan Myllypuron mediakirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lauttasaaren_kirjasto…
Tieliikenneasetuksen (331/1957) luku 6 koski liikennettä polkupyörällä. 26 §:n 6 momentissa todetaan, että takapyörän lokasuojan tulee olla takaosastaan ainakin 20 cm korkeudelta valkoiseksi maalattu ja varustettu tehokkaalla punaisella heijastimella.
Em. asetus kumottiin vuonna 1982 (182/1982). Kyseisessä asetuksessa ei mainita lokasuojan valkoiseksi maalaamista.
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest).
Kirja on käännetty englanniksi nimellä "The Russian idea" ja on hyvin saatavissa Helmet-kirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2547997?sid=4776172439
Lähikuva-lehti tulee Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjastoon. Siellä säilytetään lehteä kuitenkin vain kuluva ja viisi edellistä vuotta, eli vuoden 1995 lehtiä kaupunginkirjastossa ei enää ole. Lehti löytyy kuitenkin seuraavista kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Helsingin yliopiston valtiotieteelisen tiedekunnan kirjasto.
Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
Helena Honka-Hallilan ja Anna-Riikka Kohosen artikkeli Runsasta ylilannoitusta : Maa-analyysi kertoo paljon on Siirtolapuutarha-lehden numerossa 2/2007.
