Vantaan kaupunginkirjastoissa lainata voi ainoastaan virkailijan kautta tai lainausautomaatilla. Tunnusluvun avulla voit varata käyttämäsi kirjaston lainassa olevia kirjoja. Kortin numeroa ja tunnuslukua käyttämällä voi myös tarkistaa esim. omia lainojaan yleisöpäätteeltä.
Osallistumisen hurmaa -projektin sivuilta löytyy kysymäsi teksti, vain ensimmäinen vaaranna-lause puuttuu:
http://www.osallistumisenhurmaa.fi/materiaalipankki/runoja.pdf
Tekijää tai lähdettä ei kuitenkaan mainita. Sivuston takana on Koskenrinne-nimisen vanhusten palveluntuottajan projekti. Ehkä heidän kauttaan löytyisi tekijä tekstille:
http://www.koskenrinne.fi/fi/yhteystiedot/
Englanninkielisiltä sivuilta löytyy enemmän mallivaihtoehtoja kuin suomenkielisiltä sivuilta. Googlaus sanoilla 't-shirt patterns' antaa hakutulokseksi useita sivustoja, jotka tarjoavat erilaisia T-paitojen ompelukaavoja. Tulokseksi saat esimerkiksi seuraavat sivustot
https://www.itsalwaysautumn.com/free-t-shirt-sewing-patterns.html
https://fi.pinterest.com/pin/444378688210624109/
https://fi.pinterest.com/pin/369084131948081653/
Voit hakea myös hakusanoilla 't-paidat kaavat'. Mutta mallivaihtoehtoja tulee, kuten mainittu, vähemmän.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on aiheesta muutama englanninkielinen kirja, jotka eivät kuitenkaan ole ihan tuoreita julkaisuja.
- Brunel, Charlotte: The t-shirt book,...
Postinumeroalueittaista muuttovoittoa/-tappiota ei ole saatavilla Tilastokeskuksen valmiista aineistosta. Tietoja on mahdollista tilata maksullisena erityisselvityksenä. Mikäli olet kiinnostunut tietojen tilaamisesta, ota yhteyttä: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Lisätietoja hinnoista ja maksullisuudesta: https://www.stat.fi/tup/hinnat/index.html
Avointa postinumeroalueittaista tietoa on saatavilla Paavo-tietokannasta: https://www.stat.fi/tup/paavo/index.html
Kuntien avainluvut -palvelussa on laskettu kuntien välinen muuttovoitto/-tappio: https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html
Tunnusluvun vaihtaminen onnistuu kirjaston asiakaspalvelutiskillä.
Jos kortin vastuuhenkilö tulee vaihtamaan pin-koodia, katsomme tiskillä häneltä kuvalliset henkilöllisyystodistuksen.
Jos poika tulee yksi, pyydämme häneltä kelakorttia (kuvaton käy).
Kuvan perusteella vaikuttaisi olevan valeskorpioni. Lajiksi epäilisin kirjavaleskorpionia. Kuvia valeskorpioneista löydät muun muassa iNaturalist-palvelusta https://inaturalist.laji.fi/observations?taxon_id=172373.
Lähteet:
Uddström, Annika: Suomen lukit ja valeskorpionit, 2016, ISBN 978-952-68504-0-5
https://laji.fi/taxon/MX.201753
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kirjavaleskorpioni_o…
https://suomenluonto.fi/uutiset/saksekas-otokka-olohuoneessa/
Ajatus voisi olla brittiläisen kirjailijan ja taidekriitikon John Bergerin teoksesta Miksi katsoa eläimiä? (Tutkijaliitto, 2025). Teos koostuu Bergerin vuosina 1971-2009 kirjoittamista eläin- ja luontoaiheita käsittelevistä esseistä, joiden aiheet ulottuvat aina modernin eläinkuvan kritiikistä luontoon sulautumisen kuvailuun, eläintarhoista ja ihmisen evoluutiosta eläimen elämästä uneksimiseen ja ruokatapojen luokka-analyysista esteettisen tunteen perusteisiin.
Kirja on nyt vasta suomennettu ja kirjastojen uutuuslistoilla hankittavissa. Olemme juuri itseasiassa tilanneet kirjan kokoelmiimme ja se tulee pian varattavaksi kirjastojärjestelmäämme.
Kirjallisuutta edutainmentista löytyi vähän. Johanna Ruhala on tehnyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan pro gradu -työn aiheesta "Lasten edutainment-CD-ROM: tutustumista lasten multimediankäyttöön Uppo-Nallen avulla" (1999). Samoin Asta Raami on kirjoittanut artikkelin "Edutainment: oppi ja viihtyminen samassa paketissa" (Arttu 1997:3, s. 6).
Internetistä löytyy useitakin viitteitä asiasanalla "edutainment", esim. Sonja Kangas: "Edutainment-pelit
pelikulttuurissa" (erit. luku 3 opetuksen viihteellistäminen ja luku 4 teknologia opetuksessa)
http://media.urova.fi/~sonja/essay.htm
Myös Kari A. Hintikan Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion lopputyö "Nettielämää" sivuaa aihetta http://www.uiah.fi/~cons/neproduktio....
Metsäkaartilaisten itsensä kirjoittamia kirjoja ei ole niinkään. Jonne Vanhan kirja on kansitekstin mukaan todellisuuteen perustuva romaani. Alla muutama muu romaani ja muuta kirjallisuutta Länsi-Lapin metsäkaartilaisista Lappi-osaston kokoelmista.
Valto Maunula: Kannattaa varoa
Valto Maunula: Ei sorru
Janne Huilaja: Metsän hyvät
Varsinaisia muistelmateoksia on vähän:
Pudas, Heikki: Metsäkaartilainen (26 s.)
Tutkimuskirjallisuutta, johon sisältyy myös muisteluksia:
Markku Tasala: Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha.
Aihetta sivutaan monessakin historiateoksessa, esim.
Ollikainen: Routalattiat. (Sieppijärven historia)
Arvo...
Suuressa käsityölehdessä (2003: 9; s. 14-15, 58-61) on Ritva Törmän artikkeli: "Lämmintä koko topparoikalle". Toppavaatteita talviulkoiluun: naisten lämpöhaalari; lasten toppatakki ja toppahousut, joissa olkaimet. Ompelumallit kaava-arkilla.
Suuri käsityölehti 2003: 9 https://finna.fi/Record/arto.014002078?sid=3245950914
Mikäli oman alueesi Kirkes-kirjastoissa ei ole tätä lehteä, sen voi kaukolainata esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta. Kaukolainaus on maksullista.
Kirkes-kirjastot kaukolainaus https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat
Kansanwalistusseuran kalenteri vuodelta 1888 kertoo, että tuonakin vuonna 3.6. juhlittiin Violan nimipäivää.Kalenterin voit avata alla olevasta linkistä.https://www.doria.fi/handle/10024/98435
Cd-levynä ja kasettina on olemassa äänite, jonka nimi on Kuuntele mua ja jonka kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja on Eeva Kiviharju. Hänet oli mainittu siinä Selvät sävelet -oppikirjassakin. Kuuntele mua on laulusarja lapsille, johon liittyy lyhyt käsikirjoitus. Äänitettä on mahdollista kaukolainata omaan kirjastoosi, mutta ainakaan cd-levyn mukana ei ollut tätä käsikirjoitusta.
Osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-05-22,1…: on Turun sanomien artikkeli yhdestä kuorosta, joka on musikaalia esittänyt vuonna 2000.
Tänäkin kesänä musikaalia on esitetty venetmäellä http://www.venetmaki.fi/html/ajankohtaista.html
Käsikirjoitusta voisi ehkä tiedustella Eeva Kiviharjulta tai Simo Ervastilta.
Hei!
Kiteen rippikirjoja 1800-luvulta löytyy netistä, osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_18…
Olisiko näistä mitään apua?
Kiteellä on siis Haarajärvi-niminen kylä, en löytänyt Haarajärvenkylää.
Varaamasi DVD ehti mennä lainaan heti sen jälkeen, kun olit tehnyt varauksen. Hyllystä elokuvan tai kirjan löytävä voi lainata sen, jos ehtii ennen kuin henkilökunta poimii hyllyistä varatun aineiston.
Tein sinulle uuden varauksen. Kaikki ensimmäisen kauden Poirotit ovat tällä hetkellä lainassa, mutta DVD-levyjen laina-aika on vain yksi viikko, joten et joudu odottamaan pitkään.
Ainakin Sokos-tavaratalo ilmoittaa, että muiden kuin kirkkaiden Sarjaton-lasien toimitus on siirtynyt myöhempään ajankohtaan. Eli ilmeisesti niitä saa myöhemmin hankituksi.
Lontoon satama oli jo 1600-luvulla nimeltään the Port of London.
Sataman historiasta voit lukea nettisivulla
http://www.portoflondon.co.uk/display_fixedpage.cfm?id=238&site=leisure…
Todennäköisesti tarvitset jonkin artikkelin tai kirjan, joka koskee Lontoon satama-aluetta kokonaisuudessaan. Sopiva kirja olisi varmaankin D. J. Owenin "The Port of London -yesterday and today", joka löytyy Museoviraston (Merimuseon)kirjastosta. Pyydä lähikirjastoasi hankkimaan kirja sinulle kaukopalvelun kautta. Sopiva lehtiartikkeli voisi olla tämä:
Cowlard, Keith A. Lontoon satama-alueet : eilispäivää ja tulevaisuutta
Terra 1989 ; (101) ; 3 ; 199-213. Kysele lähikirjastostasi, missä lehteä säilytetään. (Useita englanninkielisiä lehtiartikkeleita on...
