Marita Hauhian itsensä kirjoittaman suppean henkilöhistorian, sekä taydellisen bibliografian löydät Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi
Jean-Paul Gaultierin tuotannosta ja hänen urastaan pitäisi olla tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Camp, Walter de: Ja homot loivat naisen (Like, 2015).
The fashion world of Jean Paul Gaultier : from the sidewalk to the catwalk (Montreal Museum of Fine Arts, 2011)
Icons of fashion : the 20th century (Prestel, 1999)
Stevenson, N. J.: Muodin vuosikymmenet : 1800-luvulta nykypäivään (Tammi, 2012)
Tagariello, Maria Luisa: Masters of fashion : the leading figures behind the dream (White Star, cop. 2014)
Stevens, Dakota: A Guide to top French fashion designers and fashion houses (Six Degrees Books, 2010)
Gaultier tuskin itse kertoo mitään noissa kirjoissa, mutta ainakin niissä kerrotaan hänestä.
Etu- tai sukunimeen liitettyjä – miellyttäviä tai epämiellyttäviä – adjektiiveja on annettu kansankielessä pitkään. Näitä ns. kölli- tai korkonimiä esiintyy puhutun kielen ohella lähinnä kaunokirjallisuudessa. Tällaisten nimien adjektiivinen määrite taipuu aina, esimerkiksi Pienen-Pekan, Sokean-Matin, Ruman-Elsan, Kauniin-Veeran, Korealle-Maijalle, Laihalle-Järviselle, Paksulle-Koskiselle.
Kielitoimisto ohjeistaa taivuttamisesta siten, että ” substantiivin erillisenä määritteenä adjektiivi taipuu samassa sijassa kuin substantiivikin: vanhalla mustalla kissalla.” Esimerkikiksi Stockmannin Hullut Päivät taipuu: Stockmannin Hulluilla Päivillä.
Toisaalta Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös maininta, että adjektiivialkuisissa nimissä...
Hei,
Yllättävän paljon tuo muistelu painottuu tuonne vanhuspuolelle. Jotain soveltuvaa löytynee seuraavista:
Korkiakangas, P.: Muisti, muistelu ja perinne. Teoksessa: Lönnqvist, B., Kiuru, E & Uusitalo, E(toim.)
Kulttuurin muuttuvat kasvot : Johdatusta etnologiatieteisiin.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 1999
Hohenthal-Antin, L : Muistot näkyviksi : muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä.
Jyväskylä. PS-kustannus, 2009
Anja Kuukasjärvi, Outi Linnossuo ja Jussi Sutinen (toim.):
Taidetyöskentely arjen näyttämöillä : teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia /
Turku: Turun amk, 2011
Rantala, Jukka. Lapset Historiakulttuurin Kuluttajina.
Helsinki: Helsingin yliopisto : Historiallis-...
Kansalliskirjaston Finna-haku (joka sisältää kansallisen äänitearkiston) ei löydä Loch Lomondia Olavi Virran esittämänä
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Myöskään Yleisradion äänitetietokanta Fono ei tunne Olavi Virran Loch Lomondia
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=loch+lomond&sort=3&Page=6
Olavi Virran kaikki levytykset sisältävä diskografia on julkaistu kirjana vuonna 2000, tekijä on Harri Hirvi, kustantaja Atena:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3911798
Voisiko kyseessä olla Robert Silverbergin "Innervärlden" (Delta, 1975):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Au947788b9-573f-436a-af75-86a…
Tekijä on tosin yhdysvaltalainen, mutta aihe ja kirjan ilmestymisaika sopivat kuvaukseesi. Kansi on kellertävän vihreä ja siinä on pyöreitä lamppumaisia abstrakteja muotoja.
Kyseessä on julkaisu nimeltään Päämajakaupungin tarina-ateriat. Julkaisussa tosiaankin käsitellään sitä, mitä Mannerheim ja hänen seurueensa söivät lounaiksi ja päivällisiksi jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa. Muistiinpanoja päivittäisistä lounaista ja päivällisistä keräsi Mannerheimin nuorempi adjutantti Oswald Bäckman. Kyseiset muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta. Tarina-ateriat -julkaisu käsittää 11 näistä aterioista. (Luettavissa verkossa: https://muisti.org/tarina-ateriat/).Tietoja aterioista on säilynyt yhteensä noin 130 lounaasta ja päivällisestä, mutta hakujeni perusteella muita julkaisuja aiheesta ei ole. Joitakin yksittäisiä tietoja syödyistä aterioista löytynee esimerkiksi Mannerheimin...
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Ylivieskan kirjasto ei ole valitettavasti vielä mukana vastaamassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyksiin. Osaan täältä muualta neuvoa vain sen verran kuin Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy tietoa, täältä
http://www.ylivieska.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3048&menupath=177…
Sivulla kerrotaan seuraavaa: Halutessasi tarkistaa omat tietosi, mitä sinulla on lainassa tai varattuna, uusia lainojasi ja tehdä varauksia tai lainata sähköisiä kirjoja, ohjelma kysyy sinulta kirjastokortissasi olevan numerosarjan lisäksi salasanaa.
Salasanan saat käymällä kirjastossa (ei puhelimitse) ja sen jälkeen salasanasi on tiedossa vain sinulla itselläsi.
Salasana annetaan 15 vuotta täyttäneille.
Tarvittaessa saat uuden salasanan...
Suomen merimieslähetys -nimistä lehteä ei valitettavasti löydy tämän nimisenä tietokannoistamme. Mutta Fennica (Suomen kansallisbibliografia) ja Linda-tietokannoista löytyi haulla "suomen merimieslähetys" kuitenkin seuraavanlainen viite:
- Lukemista merimiehille: Suomen merimieslähetyksen kirjasia, nrot 1-16. Julkaisija Suomen merimieslähetys, 1982-[1905?]
Näitä julkaisuja voi kuitenkin lukea vain Helsingin yliopiston kirjastossa, lainaksi niitä ei anneta. Lisätietoja voi kysyä suoraan yliopiston kirjastosta, p. 09-191 22740.
Kannattaisi varmaan vielä ottaa yhteyttä Suomen lähetysseuran kirjastoon ja arkistoon http://www.mission.fi/museo/kirjasto/index.html ja kysyä lehteä myös sieltä, p. 09-1297 398.
Kirjassa Helsinki kieliyhteisönä, toimittaneet Kaisu Juusela ja Katariina Nisula ( Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006) käydään läpi Helsinkiä monimurteisena ja monikielisenä kaupunkina. Kirjassa on mm. Leif Höckerstedtin artikkeli Helsingforssvenskan- vem är du?
Heikki Paunonen on kirjoittanut kieleen liittyviä kirjoja esim. Kielellä on merkitystä: näkökulmia kielipolitiikkaan ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010), Stadin mestat, osat 1-3 ( Edico, 2010), Suomen kieli Helsingissä ( Helsingin yliopisto, 1995) ja Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi: helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta ( Helsingin kaupunki, 1993)
Kirjojen saatavuustiedot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target...
Aiheisiisi löytyy useita sopivia kirjoja.
Kristinusko keskiajalla:
Kristinuskon historia 2000 (osa 1) : alkukirkosta renessanssiin
Martti Luther:
Roland Bainton: Tässä season : Martti Lutherin elämä
Peter Manns: Martti Luther
Martin Marty: Martti Luther
Maailmanuskonnot:
Markus Hattstein: Maailman suuret uskonnot
Michael Keene: Maailman suuret uskonnot
Buddhalaisuus:
Kulananda: Buddhalaisuuden periaatteet
John Snelling: Buddhalaisuus
Prosper Meniere kuoli tammikuun 6. päivänä v.1862. Kirjastomme käytössä olevasta Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi pitkä artikkeli Menierestä. "On January 6, 1862, at age 62, Prosper Meniere died from pneumonia after being ill for only a few days" ( Ear, Nose & Throat Journal, Sep97, Vol. 76 Issue 9, p626, 5p, 2bw. Author(s): Morrison, Andrew W.)
Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas -kirjasta on julkaistu uusi painos tänä vuonna ja sitä otetaan moniin kirjastoihin. En pysty vastaamaan, onko kirja tulossa omaan kirjastoosi, koska et kertonut, minkä kirjaston asiakas olet. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee kysymyksiä koko Suomesta.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi...
Kyseessä voisi olla korttipeli Black Stories tai itse tehty muunnelma kyseisestä pelistä. Myös kirjassa Lemmikki Becker: Ratko Adrianen lankoja (1991) on samantyyppisiä arvoituksia.
Lisätietoja Black Stories -pelistä:
Black Stories: Black Stories -korttipelin arvostelu > Lautapeliopas
Kiinankielistä lastenkirjallisuutta on vaihtelevasti eri Helmet-kirjastoissa. Kansallisen Monikielisen kirjaston kokoelman ensisijainen säilytyspaikka on Pasilan kirjasto, mutta kiinankielistä aineistoa on jonkin verran myös kirjastojen peruskokoelmassa.
Kiinankielistä lastenkirjallisuutta voi hakea Helmet.fi-palvelussa seuraavasti:
Valitse tarkennettu haku
Kirjoita hakusana-kohtaan asteriski eli tähti *
Valitse Aineisto-kohdan pudotusvalikosta kirja
Valitse Kokoelma-kohdan pudotusvalikosta lasten kokoelma
Valitse Kieli-kohdan pudotusvalikosta kiina
Klikkaa HAE
Hakutulokset tulevat listauksena, ja niiden seassa voi olla myös aineistoa, jonka alkukieli on kiina. Teosten sijainteja pääset...