Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon...
Sanakirjat ja käännösohjelmat eivät vielä löydä sanaa.
Olisiko kyse sanaleikistä CAM=computer-aided manufacturing + Taks eli tehtävät?
Camtasia on kauppanimi ohjelmalle, jolla voi sekä nauhoittaa, muokata että yhdistellä esim. kuvaa ja ääntä.
Myyjän sivuilla ohjelmaa kuvaillaan näin:
"Camtasia goes beyond most screen recorders allowing you to edit your recordings and produce videos without switching between apps.
• Record on-screen activity
• Add imported media
• Create interactive content
• Share high-quality HD videos"
Kuten kysyjän viittaus tuon sähköisen julkaisun yhteydessä olevaan tekijänoikeudelliseen tiedotteeseen kertoo, sen voi "tulostaa" (tarkoittaa myös pysyvän kopion tekemistä) vain henkilökohtaista käyttöä varten. Kirjastossa kotiseutukokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan henkilökohtaista käyttöä, joten lähtökohtaisesti tällaisen kopion tekemiseen täytyy saada tekstin tekijän lupa.
Jos kirjasto ei voi tai halua lupaa hankkia, voidaan kokoelmaan liittää itse julkaisun sijasta A4-arkki, jossa on julkaisun bibliografiset tiedot ja linkki sähköiseen julkaisujärjestelmään.
Heikki Poroila
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
Ensimmäinen Fromm-sitaatti on kirjan Escape from Freedom (1941) esipuheesta. Markku Lahtelan suomennoksessa Vaarallinen vapaus (Kirjayhtymä, 1962) Fromm kirjoittaa näin: "Tämän kirjan teesinä on, että nykyinen ihminen, joka on vapautunut niistä esiyksilöllisen yhteiskunnan siteistä, jotka samanaikaisesti soivat hänelle turvan ja rajoittivat häntä, -- "
Jälkimmäinen sitaatti on Frommin samaisen kirjan vuoden 1965 laitokseen kirjoittamasta uudesta esipuheesta eikä se sisälly Lahtelan muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuun suomenkieliseen käännökseen. Vaarallisesta vapaudesta kyllä julkaistiin 1976 uusi painos nimellä Pako vapaudesta, mutta kirjastotietokannoista en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että tämä olisi...
Kirkes-kirjastoista löytyy useita teoksia nimekkeellä Hiukset. Voit selata hakutuloksia tästä linkistä https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=hiukset&type=AllFields#k…. Varauksen voit tehdä suoraan verkkokirjastossa ja noutaa haluamastasi kirjastosta.
Merkinnät vaihtelevat hieman vuodesta riippuen, mutta esimerkiksi vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä luokan 16 merkitys on seuraava:
16. Yksipuolisen, virheellisen ravinnon aiheuttamat taudit (Avitaminosus: Scorbutus etc.)
B-luokalla viitataan eräin rajoituksin sotapalvelukseen kelpaaviin, tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättäviin.
Ihmisen uloshengitysilmaa voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. Tämä tutkielma kuvailee joitain tutkimusmenetelmiä. Se ja Wikipedia kertovat, että yleensä uloshengitysilmassa on hiilidioksidia 4 - 5 prosenttia. Muuten se koostuu pääasiassa typestä, hapesta ja vesihöyrystä. Lisäksi ilmassa on pieniä jäämiä joko kehon sisäisistä tai ulkoisista yhdisteistä. Sisäisiä ovat esimerkiksi suoliston toiminnasta syntyvä vety ja hiilimonoksidi, jota syntyy hemimolekyylin hajottamisesta pernassa. Ulkoisia ovat esimerkiksi ilman argon ja erilaiset ruoasta tai juomasta suuonteloon jääneet yhdisteet. Erilaiset jäämät voivat paljastaa elimistön epänormaalin toiminnan tai kertoa ihmisen altistumisesta erilaisille yhdisteille.
Varauksen sijoitus ei muutu, kun noutopaikkaa vaihdetaan. Matkalla-tilassa olevan varauksen noutopaikkaa ei voi vaihtaa.
Noutopaikan voi vaihtaa pudotusvalikosta, joka on teoksen nimen oikealla puolella varauslistassa. Kun noutopaikka on vaihdettu, pitää muutos vielä vahvistaa.
Tässä muutama tietokirjavinkki:Uni ja unettomuus : näe nukkuminen uusin silmin/ Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo, Silja Vahtokari (Otava, 2022)Uni : 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta hyvään yöuneen (Docendo, 2016)Unentaidot : löydä uni ilman lääkkeitä/ Susan Pihl, Anna-Mari Aronen (Duodecim, 2020)Nuku hyvin/ Markku Partinen, Anne Huutoniemi (Docendo, 2020)Tarinallista näkökulmaa tarjoaa ainakin rauhoittumiseen tarkoitettu aikuisten unisatukirja "Unisatuja rauhattomille aikuisille : tyynnyttäviä tarinoita, jotka auttavat laskemaan kierroksia ja nukkumaan paremmin"/Kathryn Nicolai (Gummerus 2020)Lisää kirjallisuutta löydät hakusanalla "unettomuus" Helmet.fi-haulla .
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Tiedot kyseisestä nuotista löytyvät kansallistietokannasta: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/3CF3VPTSN7YTSCU2Y758N8YJ3X3AHKF2R…
Sijaintitiedot ovat vähän puutteelliset, mutta ilmeisesti nuotti löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja sen voi tilata ainoastaan lukusalikäyttöön.
Nopeasti hakien löysin AltaVistan avulla ( www.altavista.com/ ) fraasilla "olympiska spelen" Ruotsin olympiakomitean sivuston http://www.sok.se/ , josta löytyy ruotsiksi mm. olympialaisten historiaa sekä tietoa kesä- ja talviolympialaista eri vuosilta.
Et maininnut mitkä löytämäsi sivut eivät mielestäsi olleet kunnollisia, toivottavasti tämä ei ole yksi niistä!
Hei,
Täsmäosumaa en Arvo Turtiaiselta löytänyt. Todennäköisesti oikea runo löytyy Turtiaisen Hyvää joulua -runokokoelmasta (Tammi, 1967). Kyseeseen voisi ehkä tulla esimerkiksi "Ra[u]han juhla", jossa on vahvasti esillä mainitsemasi teema. Muutamia Turtiaisen runoja löytyy vanhoista koulujen lukukirjoista, mutta nekin lienevät aiemmin kirjailijan kokoelmissa julkaistuja. Edellä mainitun kokoelman lisäksi voi selailla koottuja runoja kokoelmassa Runoja 1934-1968.
Toivottavasti näistä löytyy oikea runo.
Hei!
Lehti olisi luettavissa Kansalliskirjastossa, kunhan koronarajoitukset ovat ohi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lainaus-ja-palautus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421528
Toinen mahdollisuus: Varastokirjastosta pyydetyt kaukolainat ovat ilmaisia Vantaan kaupunginkirjastossa.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.105806
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Graham Greenen teos J'accuse on suomennettu vuonna 1983 nimellä Nizzan pimeä puoli : j'accuse - minä syytän. Suomentaja on Marja Toivio.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.994133873506253
Englanninkielisen romaaniversion epigrafi on peräisin Platonin Valtion seitsemännestä kirjasta:
"Anyone who has common sense will remember that the bewilderments of the eye are of two kinds, and arise from two causes, either from coming out of the light or from going into the light, which is true of the mind's eye, quite as much as of the bodily eye."
https://en.wikipedia.org/wiki/Flowers_for_Algernon#Novel
Helka-haku (Helsingin yliopisto) löysi sellaisen viitteen, jonka ISBN ei ollut listassa: Jäntti, Eila: Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Helsinki, 1993 74 s. ISBN 951-47-6412-9.
Teknillisen korkeakoulun aineistotietokannasta löytyi seuraava:
Salmikangas, Tuomo: Maatalouden, jätevesien ja kaatopaikkojen metaanipäästöt: Espoo, 1990: 18 s ISBN: 951-38-3824-2 sekä Haja-asutuksen jätevesien käsittely / toim. Mika Rontu ja Erkki Santala. Helsinki, 1995: 94 s.ISBN: 951-47-9130-4. Em. teosta saa myös Eduskunnan kirjastosta.
Aiheesta on ilmestnyt ainakin Erkki Santalan artikkeli Vesi tulee mutta mihin se menee? Pellervo-lehden numerossa 5 vuodelta 1987 (Jätevesien johtaminen ja käsittely maaseudulla). Komentamalla...
