Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma...
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta löytyvässä, Juha Vallin toimittamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli - kirjassa (1993) ei ole kyseistä signeerausta. Valitettavasti ammattitaitomme ei riitä arvioimaan tauluja tai tunnistamaan taiteilijoita. Kysyjän kannattaa itse kääntyä esimerkiksi seuraavien lähteiden ja palvelujen puoleen:Taidehuutokaupat ja asiantuntija-arvioijat: esimerkiksi Bukowskis Arviointi Online - BukowskisHagelstam Arviointi verkossa - Stockholms AuktionsverkAlueellinen taidemuseo, tässä tapauksessa Hämeenlinnan taidemuseo: https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/meidan-museomme/yhteystiedot/
Useimmissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä voi skannata. Näet listan niistä kirjastoista, joissa skannausmahdollisuus on, Keski-Finna-verkkokirjaston palveluhakua käyttäen. Pääset siihen tästä linkistä: Palvelupisteet ja aukioloajat | Keski-Finna (Hae palvelun perusteella -> Skannerit).Lista ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan siitä puuttuu pääkirjasto. Myös Jyväskylän pääkirjastossa voi skannata. Skannaaminen on maksutonta. Jos skannaamisen yhteydessä tarvitsee tulostaa, tuloste maksaa 50 senttiä /arkki.
Kokoelmistamme löytyy seuraava video
NIMEKE KUKKIEN viesti [Videotallenne] / käsikirjoitus Jouko Antere, Pirjo Jokio ; kuvaus ja leikkaus Jouko Antere
TEKIJÄT Antere, Jouko
Jokio, Pirjo
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Puutarhavideot, 1992
ULKOASU 1 videokas. (26 min) : vär.
HUOMAUTUKSET Video-ohjelma ideoi kukkien käyttöä erilaisissa tilaisuuksissa
Suom. puhe
sekä toinen hieman vanhempi
NIMEKE LEIKKOKUKAT
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT VIDEO, 1988
Toivottavasti näistä on teille apua opetuksessanne.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta ei löytynyt kirjallisuutta, joka kertoisi suoranaisesti konseptijohtamista tai konseptikäsikirjasta. Markkinointiin ja tuotekehitykseen liittyvää kirjallisuutta meillä tietenkin on. Tietoa kysymistäsi asioista löytyy oletettavasti parhaimmin yliopistokirjastoista. Mikäli asut Vaasassa, sinun kannattaa mielestäni ensisijaisesti kääntyä Tritonian puoleen. Vaihtoehtoisesti voit tulla meille, jolloin pyrimme paikallistamaan konseptijohtamisesta ja konseptikäsikirjasta kertovaa tietoa ja mahdollisuuksien mukaan kaukolainaamaan sitä sinulle.
Helsingin kaupunginkirjaston kesäaukioloajat alkavat kesäkuun alussa ja päättyvät elokuun puolessa välissä.
Pasilan kirjaston kesäaukioloajat ovat seuraavat:
ma-to klo 10-20, pe 10-18, la suljettu.
Helsingin kaupunginkirjaston ajankohtaiset aukioloajat voi tarkistaa kaupunginkirjaston etusivun (http://www.hel.fi)vasemmasta laidasta kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot .
Helsingin kaupungikirjaston toimipisteiden aukioloajat poikkeavat toisistaan, siksi aukioloajat tulee tarkistaa jokaisen kirjaston kohdalta erikseen.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät venäjäkielen slangisanakirjat Slovar sovremennogo russkogo goroda : okolo 11 0000 slov : okolo 1000idiomatitšeskih vyrazenii / pod. red. ... B. I. Osipova (Moskva : AST, 2003) ja Dictionary of Russian slang & colloquial expressions = Russkij sleng / Vladimir Shlyakov and Eve Adler (Barron, cop. 1995). Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695286__Sven%C3%A4j%C3%A4*%20slangi*%20sanakirjat__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1510113__Sven%C3%A4j%C3%A4*%20slangi*%20sanakirjat__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Selasimme läpi Eeva Kilven teokset Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000, Kuolinsiivous, Valkoinen muistikirja, Sininen muistikirja ja Punainen muistikirja. Valitettavasti kyseistä runoa ei löytynyt näistä. Kyseessä voi siis olla jokin hänen kokoelmiensa ulkopuolella julkaistu runo, jota voi olla hankala löytää.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Raskautta käsittelevät kirjat ovat luokassa 59.571. Voit myös katsoa kokelmatietonannasta
'asiasanalla "lapsettomuus" niin saat 24 viitettä . Voi koettaa myös perhesuunnittelu-asiasanalla.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän eli YKL:N mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden luokka on 84.2 ja ruotsinkielisen 84.31. Kauhukirjallisuudella ei ole omaa luokkaa. Monet kirjastot lisäävät kirjaston tietokantaan ja kirjan selkiin erilaisia kirjainyhdistelmiä tai muita merkkejä erottamaan tiettyjä kaunokirjallisuuden genrejä. Mitään yhteistä sovittua tapaa ei kuitenkaan ole.
Verkko-YKL löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Ainakaan vielä ei novelli ole selvinnyt. Sitä on kyselty kirjastolaisten yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos vastaus löytyy, palaan asiaan. Tunnistaisiko joku lukijoista tämän novellin?
Väitöskirjoja kannattaa etsiä LINDAsta, yliopistokirjastojen yhteistietokannasta. Kysy lähikirjastostasi sen käyttömahdollisuutta.
Tein sieltä muutaman haun. Haulla opettajat ja väitöskirjat tuotti kahdeksan viitettä, joista lähinnä aihettasi on Pasi Sahlberg ”Opettajana koulun muutoksessa” (1997, Pohjautuu Jyväskylän yliopistossa 1996 hyväksyttyyn väitöskirjaan Kuka auttaisi opettajaa.)
Hakusanoilla opettajat ja ammattikorkeakoulut löytyi 45 viitettä, myös Raijaliisa Laakkosen väitöskirja ”Ammattikorkeakoulureformi ja opettajan työn muutos. Opettajien käsityksiä ammattikorkeakoulukokeilun toteuttamisesta Keski-Pohjanmaalla vuosina 1993-1997” (1999, Vaasan yliopisto). Hyödyllinen lienee myös Pasi Tulkin lisensiaattityö ”Vanhat avaimet,...
Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteys suoraan Matkahuoltoon ja pyytää heiltä kortin teknisen suunnittelijan tai järjestelmän yleisen suunnittelijan yhteystiedot - kummasta olet kiinnostunut?
Matkahuollon kotisivulla kortti on esitelty hyvin lyhyesti (http://www.matkahuolto.fi/frameset_3a.htm).
Älykorteista julkisen liikenteen käytössä löytyy tietoa seuraavista kirjoista: Korte, Sirpa: Julkisen liikenteen älykorttijärjestelmät. Liikenneministeriö, Helsinki, 1997.
Korte, Sirpa: Katsaus kotimaisiin joukkoliikenteen älykorttijärjestelmiin. Liikenneministeriö, [Helsinki], 1996.
Espoon kaupunkikorttiselvitys/ Espoon kaupunki, Unicom Consulting. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo, 1995.
Nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista,...
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
