Hei,
Voit käyttää hyväksesi kaukopalvelua. Kaukopalvelu on kirjastojen välinen palvelu, jonka kautta voi saada käyttöönsä sellaista aineistoa jota ei ole omassa kirjastossa. Kaukolainan tilaaminen tapahtuu siten, että menet oman paikkakuntasi kirjastoon. Täytät siellä tilauslomakkeen, johon täytät lainaksi haluamasi aineiston tiedot (mm. tekijä, nimeke, onko kyseessä äänite, videokasetti tms.)osoitetietojesi lisäksi. Paikkakuntasi kirjasto lähettää tilauksen eteenpäin vaikkapa tänne Jyväskylään, ja saat aineiston käyttöösi.
Kannattaa muistaa, että kaukolainaksi tilataan todellakin ainoastaan sellaista aineistoa, jota ei ole oman paikkakunnan kirjastossa. Tilauksen toimittamisessa voi myös mennä aikaa riippuen siitä, onko haluamastasi...
Tietoja oman vanhemman sukulaissuhteista voi pyytää seurakunnalta tai maistraatilta. Jos äitisi on kuulunut kirkkoon, on mahdollista, että kasteen yhteydessä on merkitty kirkonkirjoihin myös isän nimi. Sinun kannattaisi varmaankin ensimmäiseksi ottaa yhteyttä äitisi seurakunnan kirkkoherran virastoon tai alueen maistraattiin. Äitisi syntymän aikoihin on kunnissa jo toiminut myös lastenvalvoja, joka olisi merkinnyt tiedon ylös, jos äitisi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Näistäkin papereista voisi löytyä tieto isästä. Mikäli äitisi kasvatusisä on adoptoinut hänet, pitäisi löytyä oikeusasiakirja. Tietoja pitäisi siis löytyä kunnan arkistosta. Voisit kysyä neuvoa kunnan sosiaalityöntekijöiltä...
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Kari Rydmanin Sonara alttovilulle ja pianolle (1980) on tilausteos Yleisradiolle ohjelmasarjaan "Viulusäveltäjiemme työpajasta". Sille ei valitettavasti löytynyt nuottia:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?tekija=rydman+kari&ID=d0d1e416-e962-4438-a945-bd812f1a186f
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän (YKL) löydät osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/.
Luokka 24 on kristillinen hartauskirjallisuus.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä erilainen luokitusjärjestelmä (HKLJ). Sen löydät osoitteesta https://finto.fi/hklj/fi/.
Yleisurheilusäännöissä mainitaan kenttävaatimuksista vain ylimalkaisesti
https://www.yleisurheilu.fi/saannot-ja-ohjeet-2/
Tarkemmat tiedot saa kansainvälisen yleisurheiluliiton sivuilta teknisistä tiedoista
https://www.worldathletics.org/about-iaaf/documents/technical-informati…
ladattavasta tiedostosta Track and Field Facilities Manual
Jos tulkitsin kuvia ja taulukoita oikein, niin kentän leveyden pitäisi olla vähintään 92,520 metriä.
Toisessa kuvassa leveys oli 99,520. Jos kenttää käytetään myös muuhun urheiluun, pitää sen
ilmeisesti olla leveämpi.
Olympiastadionin urheilumuseon kirjastosta ja arkistosta voi saada vielä tarkempaa tietoa:
https://www.urheilumuseo.fi/tule-meille/
Hei
Helsingin kaupunginkirjasto ei vastaanota postitse tai sähköpostitse tällaisia seurojen julisteita. Kaikissa Helsingin kirjastoissa ei ole ilmoitustaulua asiakkaiden omille ilmoituksille. Niihin kirjastoihin, joissa on ilmoitustaulu käytettävissä, juliste tai ilmoitus pitää viedä henkilökohtaisesti ja kirjasto päättää laitetaanko juliste tai ilmoitus esille. Valinnassa pyritään huomioimaan paikallisuus, paikalliset yhdistykset ja muut toimijat.
Kirjassa Therapia Odontologica on lyhyesti metyylimetakrylaatista kappaleessa Allergiset näkökohdat hammashoidossa. Allergologia teoksessa toim. Tari Haahtela, Matti Hannuksela, Erkki O. Terho sanotaan akryyliyhdisteiden käytöstä: "Samat akrylaatit voivat aiheuttaa allergian hyvin erilaisissa töissä
(esim. hampaanhoitoala, ortopedinen kirurgia/luusementti, rakennusala, metalliteollisuus, kirjapainot)Ha."
Esimerkkejä lehtiartikkeleista hakusanalla metakrylaatti:
-Metakrylaatit, pesualkoholit ja luonnonkumiallergeenit hammashoitoloiden ilmassa, Suomen hammaslääkärilehti, 2001:1-2, s. 28-31
-Työperäiset metakrylaattiallergiaihottumat edelleen yleisiä hammashoitohenkilöstöllä : työterveys, Suomen hammaslääkärilehti, 2000:13, s. 753-755....
Tässä joitakin runokirjoja, joiden sisällönkuvauksessa on mainittu ystävyys. Ne löytyvät hyllystä tai ovat varattavissa Vaski-kirjastoissa. Kirjan tekijän ja nimen jälkeen on linkki, jota klikkaamalla saat lisätietoja kirjasta. Linkistä voit edetä varaamaan kirjan, mikäli käytät Vaski-verkkokirjastoa, tai ottaa listan mukaan lähimpään kirjastoosi ja pyytää henkilökunnalta apua:Virpi Alanen: Ystävätär K Ystävätär K | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotCardinal, Diego & Carcia Lorca: Hiljaisuus ja matkatoverit Hiljaisuus ja matkatoverit : runoja, ystävien runoja ja muuan runousoppi | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotSandor Csoori: Ei kukaan, vain ystäväsi Ei kukaan, vain ystäväsi : runoja | Vaski-kirjastot |...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on VHS-kasetit Joogan perusteet sekä Joogi: johdatus joogan rauhoittavaan maailmaan. DVD-levynä on syvävenytyksestä Method Putkiston parhaat & Pilates: syvävenytys, syväjumppa, kasvo-ohjelma, Pilates sekä kaikkiaan 12 jooga-aiheista DVD-levyä. CD-levynä on Joogan kotiharjoitukset sekä musiikkiosastolla jooga- ja meditaatiomusiikkia. Kirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 kannattaa hakea asiasanalla jooga ja valita sen jälkeen aineistolajit -kohdasta cd tai DVD tai pudotusvalikosta videokasetti.
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Tupakan kellastamat seinät on hankala saada puhtaiksi. Maalatuissa tai tapetoiduissa tiloissa saattaa ainoaksi hyvin toimivaksi tavaksi jäädä seinien uudelleen maalaus tai tapetointi, mutta kaakeloidussa kylpyhuoneessa nämä tavat eivät tietysti käy.
Tuollaista ohjetta puhdistukseen ei löytynyt. Ruokasoodaa käytetään puhdistamaan esimerkiksi kattiloita, lavuaareja, teekuppeja ja hopeita, mutta kokonaisten seinien puhdistuksessa siitä ei löytynyt tietoa. Lisää ekosiivoojan vinkkejä löytyy mm. Marttaliiton sivuilta:
http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
Öljyn tai ihon rasvan avulla saattaa tietysti irrota seinästä kaikenlaista, mutta toisaalta sen jälkeen seinä on rasvainen.
Marttaliiton sivuilta tietoa myös...
Kirja ei kuulu Martinlaakson kokoelmiin, mutta löytyy hyllystä kolmessa muussa Helmet-kirjastossa.
Voit varata kirjan ilmaiseksi haluamaasi kirjastoon.
Varauksen voit tehdä itse netissä www.helmet.fi
tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Etsin tietoa kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Eräs kollega ehdotti norjalaisen Tore Renbergin romaania Huomenna nähdään, vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää. Kirjailija on muusikko ja kirjan aihe liittyy rikollisuuteen. Kirjan jatko-osa on nimeltään Iskuja joka suunnasta.
Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on lyhyt kuvaus kirjasta https://like.fi/kirjat/huomenna-nahdaan/ .
Suomen yleisten kirjastojen tilastot on luettavissa sivulta https://tilastot.kirjastot.fi. Kun Helmet-kirjastot: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään samaan taulukkoon, voi todeta, että henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaistuna on yhteensä 836,25 henkilötyövuotta vuonna 2018.
Pasilan kirjaston johtaja,Tiina Tarvonen, kertoi että Pasilan kirjaston osalta, seudullinen Helmet-kirjavarasto mukaan lukien, henkilöstön määrä on tällä hetkellä yhteensä 31. Luku käsittää Helsingin kaupunginkirjastoon vakinaisessa työsuhteessa olevat ja heidän sijaisensa. Lisäksi Pasilan kirjastossa työskentelee työllistettyjä, eripituisia jaksoja harjoittelijoita, työkokeilijoita ja kirjastoalan...
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Ota yhteyttä vaikka omaan lähikirjastoosi. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Voit myös käydä korvaamssa kadotetun aineiston paikan päällä kirjastossa. Mikäli on kyse uusista kirjoista, voit korvata kadonneet kirjat hankimalla uudet vastaavat tilalle.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kyseessä voisi olla Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998):
Kun luet tämän tositarinan Anjasta, mietit ehkä, onko mahdollista nähdä ihmisten ja esineiden katoavan ja taas ilmestyvän ja olla kuitenkin kuin kuka tahansa meistä.
Jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon.
Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme. -- Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Kirjan jälkisanoissa neuropsykologi ja psykoterapeutti Ritva Laaksonen kirjoittaa: "Tuntui paradoksaaliselta, että Anja...
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:...
