Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Jason Lewisin Dark Waters on suomennettu (Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri), ja se on esimerkiksi Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa.Englanninkieliset jatko-osat (The seed buried deep ja To the brink) löytyvät Tapiolan kirjastosta. Voit saada ne sieltä lähimpään kirjastoosi kaukolainana. Kaukolainat ovat usein maksullisia, esimerkiksi Hämeenlinnassa yksi kaukolaina maksaa 8 euroa.Voit tehdä pyynnön Vanamo-verkkokirjaston lomakkeella tai sähköpostiviestillä.https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivuston mukaan, ks. https://vihreatsylit.fi/katajanokan-historiaa/ Katajanokka on saari.
Katajanokan kanavaa suunniteltiin rakennettavaksi jo 1800 -luvun alussa, mutta suunnitelma toteutui vasta vuosina 1830-1840. Kanavan tarkoituksena oli yhdistää toisiinsa Pohjois- ja Etelä-Satama. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnassa, www.finna.fi, on kanavasta useita hienoja valkokuvia.
Muutamia Katajanokasta kertovia kirjoja:
Narinkka 1989
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun
Halonen, Tero :Olofsborg : Katajanokan jugendlinnan vuosisata
Putkonen, Lauri: Katajanokka = Skatudden
Myllykylä, Turkka: Suomen kanavien historia
...
Digitalkkari antaa apua laitteiden, ohjelmien ja verkkopalveluiden käytössä. Hän tarjoaa digitukea arjen digipulmiin, kuten tietokoneen tai mobiililaitteen, sosiaalisen median, sähköisen asioinnin sekä kirjaston verkkopalveluiden ja e-aineistojen käyttöön. Lisätietoa digituesta löydät Espoon kaupunginkirjaston digituki ja Helmet -sivustoilta.
Kyseisessä elokuvassa esiintyvää Kaartin soittokuntaa ei ole kreditoitu tarkemmin kapellimestari Raine Ampujaa lukuunottamatta.
Elokuvan kuvausajankohta on touko-kesäkuu 1992, joten tämä voisi auttaa tiedon paikallistamisessa.
Tieto voisi löytyä Kaartin soittokunnasta tai esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kautta.
Rantasalmen kirjaston kokoelmiin pääset täältä: http://rantasalmi.kirjas.to/. Valise sanahaku ja kirjoita hakusanat kenttään: sienet. Näet mitä kirjoja kirjastossa on tästä aiheesta ja mitkä niistä ovat paikalla. Lapsille on myös oma sienkirja: Korolainen, Tuula: Kantarelli, sanoi Elli.
Netissä suomalaisista sienistä löytyy tietoja mm täältä: http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4&la=fi.
Helmetistä löytyy seuraavia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjansa 2000-luvulla ja ne on käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi:
José Rodrigues dos Santos: Einstein-koodi.
José Saramago: Luola, Toinen minä, Kertomus näkevistä, Oikukas kuolema, Elefantin matka. Ricardo Reisin viimeinen vuosi on käännetty suomeksi 2012, mutta se on alun perin julkaistu 1984. Suomennettuja kirjoja on myös 7 muuta nimekettä.
José Luís Peixoto: Tyhjä taivas, Ruhtinas, joka rakastui orjaan. Englanniksi häneltä löytyy The piano cemetery ja Blank gaze.
António Lobo Antunes: Tårkommissionen, Ha inte så bråttom in i den mörka natten : poem, Jag ska älska en sten, Legio är mitt namn, Tingens naturliga ordning.
Fernando Pessoan...
Sammakolla on kolme kehitysvaihetta: muna, toukka ja sammakko. Toukaksi on tapana sanoa eläimen sitä kehitysvaihetta, joka tulee munan jälkeen ja ennen aikuista.
Tietoa sammakon kehityksestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
Wikipedia-artikkeli toukista suomeksi ja englanniksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka
https://en.wikipedia.org/wiki/Larva
Hei! Suomen etymologisen sanakirjan mukaan harjulaine tarkoittaa 'laukkukauppiasta' eli venäläistä tai karjalaista kulkukauppiasta. Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttilainen tarkoittaa konttikauppiasta eli kulkukauppiasta.
Linkit sanakirjoihin:
https://kaino.kotus.fi/sms/
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_etymologinen_sanakirja
Tutkimistani kirjallisista lähteistä en valitettavasti "seireenien suota" löytänyt – en Tampereen läheltä, Pirkanmaalta tai muualtakaan. Nimitys ei ehkä ole paikan virallinen nimi, siitä päätellen, että viettelijätärtä merkitsevä 'seireeni' on tässä kirjoitusasussa varsin uusi tulokas suomen sanavarannossa: se on alkanut meillä yleistyä vasta 1920-luvulta lähtien ja vanha 'sireeni'-muoto säilyi käytössä pitkään tämän jälkeenkin.Suomalaisessa suoperinteessä ei tunneta antiikin tarujen seireenien lailla kulkijoita luokseen houkutelleita olentoja, mikä myös viittaa "seireenien suo" -nimityksen myöhäiseen –enemmänkin korkeakulttuuriseen kuin folkloristiseen – syntyajankohtaan. Kansanperinteessämme ei ollut erityistä tai yhtä...
Käsiaseiden luvat antaa Helsigissä poliisi http://www.poliisi.fi/ Täsmätietoa kannattaa kysyä luvanantajalta suoraan. Tilastoja löytyy myös Tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/ kyseisestä aiheesta ei löytynyt hakutuloksia.
Matti Klingen teoksessa Muinaisuutemme merivallat (Otava 1983)on lyhyt kuvaus sumeista, joka oli vanha rügeniläinen suku. Satakuntalaista luonnetta ovat ehkä parhaiten kuvanneet Hj. Nortamo sekä F.E. Sillanpää.
Hoylen suomennosten joukossa on teos ” Tähtisumujen ja molekyylien välillä” WSOY 1972.
Teoksen bibliografiset tiedot ovat :
Tekijät: Hoyle, Fred
Nimeke: Tähtisumujen ja molekyylien välillä / Fred Hoyle, Francis Crick ; ... suom. Kalevi Pusa
Julkaistu: Porvoo Helsinki : WSOY, 1972
Ulkoasu: 127, [1] s. : taul.
Sarja: (Taskutieto ; 104)
Huomautus: Alkuteokset: Of men and galaxies / Fred Hoyle. Of molecules and men / Francis Crick
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
Alkuteoksen kieli: eng
ISBN: 951-0-00780-3 (nid.)
Teos sisältää
Hoylen artikkelit :
· Ihminen ja galaksit
· Tiedemiehen motiiveista ja päämääristä
· Astronomin elämänkuva
· Tulevaisuuden kaavailuja
Francis Crickin artikkelit :
· Lukijalle
· Vitalismin luonne
· Yksinkertaisimmat...
Tietokannoistamme LEO ja TYKI ei löytynyt yhtään artikkelia, jossa olisi suoraan tutkittu opetustyön työilmapiiriä. Sen sijaan sekä opettajien työstä, työoloista, työviihtyvyydestä jne. löytyy paljonkin tutkimuksia ja toisaalta työilmapiirin eri tekijöitä on selvitetty monipuolisesti. Alla esimerkkinä yksi asiantuntija-artikkeli opettajien työstä LEO-tietokannasta:
Miten kehittää koulua työyhteisönä
Tekijä(t) : Multanen, Leena ; Lauttio, Leena-Maija ;
Julkaisuvuosi : 2005
Sarja/Lehti : Opettaja ;
Numero : 2005;99(37):52-54 ;
Toinen esimerkki on samalta kirjoittajalta TYKI-kirjatietokannastamme ja käsittelee työilmapiiriä yleisesti:
Parempi työyhteisö - avaimia kehittämiseen
Tekijä(t) : Multanen, Leena... ;
Kustantaja :...
Nopeata tapaa ei taida ollakaan, sillä kirjojen eri painoksissa ja erikielisissä versioissa em. teksti saattaa olla erinumeroisilla sivuilla. Pläräämistä siis riittää. Auttaisiko etsimistä, että lause liitetään päähenkilön opiskelijatoveriin Razumihiniin ja että englanninkielisessä Wikipediassa [http://en.wikiquote.org/wiki/Crime_and_Punishment] viitataan englanninkielisen version sivulle:" Talking nonsense is the sole privilege mankind possesses over the other organisms. It's by talking nonsense that one gets to the truth! I talk nonsense, therefore I'm human. (p.242)"
Dostojevskin Rikos ja rangaistus löytyy kokonaan englanninkielisenä verkosta osoitteesta http://www.bartleby.com/318/.
Jospa etsimällä tuosta palvelusta yllämainitulla...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä saattaisi olle Chendrun Viidakkopoika ja tiikeri vuodelta 1959. Isbn 9513036006. Kirja kertoo intialaispojasta, joka saa kasvatettavakseen tiikerinpennun, ja se on kuvitettu valokuvin.
Akateemikko Georg Henrik von Wright on varmasti yksi tärkeimpiä suomalaisia filosofeja. von Wright on myös kansainvälisesti merkittävimpiä tiedemiehiämme, hän esimerkiksi seurasi jo vuonna 1948 Ludwig Wittgensteinia Cambridgen yliopiston filosofian professorina. von Wright onkin elämänsä aikana julkaissut huomattavan määrän teoksia ja yksittäisiä artikkeleita. Lisäksi häntä on merkittävänä kulttuurivaikuttajana haastateltu usein eri tiedotusvälineissä. Niinpä mainitsemasi yksittäisen toteamuksen - jonka muodostakaan et ole ihan varma - löytäminen on melko hankalaa.
Seuraavista viitteistä saattaa kuitenkin olla sinulle apua. von Wright on todennut omasta suhteestaan uskontoon Niin & Näin-lehden 2/95 haastattelussa seuraavasti:
"Itse...
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
