Anita Ronkaisen käännös näyttäisi olevan vuodelta 1978. Kirja löytyy Pasilan kirjaston käsikirjastosta, jossa sitä voi käydä lukemassa, kunhan korona-ajan rajoitukset poistuvat.
Vuoden 1988 painosta näyttää löytyvän Antikvaari.fi-palvelusta myynnissä, mutta ei tuota 1978 painosta. Siellä voi laittaa haluamansa kirjat puutelistalle, jolloin asiakkaaseen otetaan yhteyttä, kun haluttu kirja tulee myyntiin.
Hei,
Nimenomaan Anttolan kesäsiirtolasta ei löytynyt paljoakaan.
Turun seudun hengitysyhdistyksen sivuilla (https://www.hengitysyhdistys.fi/turunseutu/yhdistys/historia/)
löytyy lyhyt maininta:
”Vuonna 1967 oli liiton järjestämillä lastenleireillä leiriläisiä jo ennätysmäärä, 950 lasta. Leirit järjestettiin tavan mukaan Säkylän, Virtojen ja Anttolan kesäkodeissa. Leireillä moni lapsi oppi välttävän uimataidon ja uimisen lisäksi kilpailut, leikit ja retket kuuluivat leiriohjelmaan. Iltanuotiot, retket ja makkaranpaisto olivat kuuluneet leirien ohjelmaan jo monia vuosia.”
Kirjoja tuberkuloosiin liittyen löytyy ainakin nämä, joissa voi olla tiedonmurusia aiheesta. Mahdollisesti Etelä-Savon alueelta (Mikkelin kirjasto...
Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
Voit toki halutessasi pitää Helmet-kortin itselläsi ja käyttää sitä käydessäsi Helsingissä tai muualta käsin esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-kirjapalveluita. Silloin pitäisi kuitenkin uusi osoite vaihtaa asiakastietoihisi. Sen pystyt tekemään kirjautumalla kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla osoitteessa http://www.helmet.fi.
Jos taas uskot, ettet tule Helmet-korttia enää tarvitsemaan, voit pyytää, että tietosi poistetaan asiakasrekisteristä. Sen jälkeen voit heittää kortin pois, mielellään palasiksi leikattuna. Jos korttia ei käytä, se myös poistetaan noin kolmen vuoden kuluttua viimeisestä kortilla tehdystä tapahtumasta eli esimerkiksi lainaamisesta.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia Bunuelista:
- Bunuel, Luis: Viimeinen henkäykseni (Otava 1989)
- Bunuel, Luis: Silmät (Andalusialainen koira 1992)
- Braad Thomsen, Christian: Leppymättömät (Like 1989).
Lisäksi netistä löytyy mm. osoitteessa http://www.sea.fi/esitykset/kevat2000/bunuel.html Suomen elokuva-arkiston sivulta tiivistelmä Bunuelin elämästä ja tuotannosta sekä osoitteessa http://www.geocities.com/Paris/Metro/9384/directors/bunuel.htm englanniksi tietoa Bunuelista.
Suomeksi on julkaistu paljon MS-DOS -oppaita. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannan (http://www.libplussa.fi/ ) "asiasana" -ruutuun laitetaan hakusanaksi ms-dos, saadaan 15 suomenkielistä kirjaa. Hakusana dos tuo niitä vielä paljon lisää. Luultavasti missä tahansa näistä kirjoista on kerrottu TREE-komennon toiminta. Uskoisin, että löydät omasta kirjastostasi jonkin niistä.
Itse sain käsiini Esko Valtasen Dos-opas -nimisen kirjan, jonka sivuilla 528-531 asia kerrotaan. Mutta alkuun pääset kun kirjoitat dos-komentoriville käskyn tree. Voit sitten käyttää erilaisia lisämääreitä em. kirjojen ohjeiden mukaan.
Tarvitset tietoa hyvin monista eri aikakausista, siksi lähteeksi kävisi jokin historian kirjasarja, esim. Otavan suuri maailmanhistoria tai Gummeruksen suuri maailmanhistoria -sarjat. Vähän tiiviimmin löydät tietoa Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja Suomen historian pikkujättiläinen -kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-aihehakemiston historialinkkien kautta löydät myös tietoa historian eri aikakausista:
http://www.makupalat.fi/historia.htm
Näistä voi aloittaa, saa lähikirjastosta (tai sen kautta):
1.AINO KALLAKSEN KAUNEIMMAT RUNOT 2. ANTS RAUDJALG 3. BARBARA VON TISENHUSEN 4. BATHSEBA SAARENMAALLA 5. BORTOM HAVET 6. Elukaaslane / Aino Kallas ; soome keelest tolkinud Helgi Kelle ja Aino Laagus 7. Elämäni päiväkirjat. 1 : 1897-1916 / esipuheella, eräillä lisäyksillä ja huomautuksilla varustanut K 8. Elämäni päiväkirjat. 2 : 1917-1931 / Aino Kallas 9. Elämäntoveri / Aino Kallas ; painoon toimittanut Annikki Setälä 10.Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 11. Kolmas saattue kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 12. KUOLEMAN JOUTSEN 13. KUUN SILTA 14. Langatonta sähköä : pieniä kirjeitä Lontoosta 15. Lähtevien laivojen kaupunki....
Helmet-sivuston ohjeen mukaan lehtiä voi lukea puhelimella kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko. Etäkäyttö onnistuu vain verkon kautta kirjastokortin numerolla kirjautumalla.
Voit ladata PressDisplay-palvelun lehdet älypuhelimeesi tai tablettiisi Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastojen langattomissa verkoissa. Lataamiseen tarvitset PressReader-sovelluksen, jonka voit saada ilmaiseksi laitteesi omasta sovelluskaupasta.
PressReader toimii iOS- ja Android-laitteilla sekä Windows Phone 7, 7.5 ja 8 käyttöjärjestelmillä. PressReader-sovelluksen käyttö ei vaadi kirjastokorttia eikä erillistä rekisteröitymistä. Lehtiä voit siis ladata kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko Stadinetti.
Palvelu on myös...
Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,...
Tässä joitakin ehdotuksia:
Mathieu Jennifer, Näpit irti!
Bushnell Candace - Cotugno Katie, Tyttönä olemisen säännöt
Ojanen Simo, Hanna ja Mozart
Pehkonen Kirsi, Voittolaukaus
Vilkuna Varpu, Ripa
Ojala Anu, Varjo ikkunassa
Väyrynen Taru, Kissan kuolema
Tässä Helmet-kirjastojen kokoelmista kirjoja hakusanalla 'seksuaalinen hyväksikäyttö':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sseksuaalinen%20hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetgenre%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä taas kirjoja hakusanalla 'ahdistelu':
https://haku....
Tish Daijan kuolinvuodesta löytyy tosiaan ristiriitaista tietoa. Pitäisin luotettavana lähteenä kuitenkin Yhdysvaltain kongressin kirjastoa, joka on samalla maan kansalliskirjasto. Sivuilta löytyy myös tieto Daijan kuolemasta, jolle annettu päivämäärä on 3.10.2003.
Lähde: https://id.loc.gov/authorities/names/n87108176.html
En voi tarkistaa asiaa ilman kirjastokortin numeroa. Muuten en voi olla varma, että kyseessä on oikea asiakas. Asiassa kannattaa soittaa Rikhardinkadun kirjastoon p. 09 310 85013 ja selvittää asia. Ennen soittoa kannattaa varata kirjastokortti valmiiksi.
Olitpa tosiaan valinnut vaikean aiheen. Kirjoitustaidon historiasta löytyy materiaalia, samoin Mesopotamian ja Egyptin historiasta. Kirjoitustaidon ja kirjanpidon merkityksestä talouden kehittymiseen joudut/jouduit itse päättelemään (ilmeisesti esseevastauksesi on jo tehty). Tässä kuitenkin muutama British Museumin hieno linkki Mesopotamiasta http://www.mesopotamia.co.uk/ ja erityisesti kirjoitustaidosta http://www.mesopotamia.co.uk/writing/index.html . British Museumilla on myös vastaavat sivut Egyptistä: http://www.ancientegypt.co.uk/menu.html ja http://www.ancientegypt.co.uk/writing/index.html
Kirjoitustaidon historiasta löytyy parhaiten kirjoista. Netistäkin tietysti, esim.
http://www.historian.net/hxwrite.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa sitä ei ole, mutta juuri tällä hetkellä sitä näyttää olevan saatavana Oulun yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta ja Joensuun yliopiston kirjastosta. Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta se on lainassa, Viikin laitoskirjastosta sitä ei saa kotilainaan. Voit mennä mihin tahansa tahansa kirjastoon ja jättää siitä kaukolainapyynnön. Vantaalla kaukolainamaksu on 7,-.
Eino Leinon patsaista tai muistolaatioista, jotka olisivat ulkomailla, löytyy niukasti tietoa hakuteoksista. Sen sijan KANSALLISBIOGRAFIA, verkossa oleva suomalaisten merkkihenkilöiden elämänkertakokoelma, kertoo seuraavaa Eino Leinosta kertovan artikkelin lopussa:
"JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Veistokset: L. Leppänen. 1953, Helsinki; A. N. Sailo. 1980, Kajaani. Muistolaatta Divina Commedian käännöstyöstä. 1908 - 1909, Rooma. Muotokuvat: A. Faven. 1922, Valtion Taidemuseo/Ateneum. Mitalit: A. Aaltonen."
Kansallisbiografia on maksullinen tietokanta, mutta sitä voi lukea ilmaiseksi esim. Jyväskylän kaupunginkirjastossa asiakasmikroilla.
Googlen kuvahaulla tuli hakutulokseksi useita kuvia Eino Leinosta, mutta kyseistä muistolaattaa...
