Jane Austenin klassikkoa Pride and prejudice löytyy kyllä Helmet-kirjastosta useampanakin painoksena, mutta juuri tuota painosta ei löydy. Voit hakea kirjan eri painoksia verkkokirjastossa osoitteessa haku.helmet.fi.
Kirja ja äänikirja löytyvät myös Helmetin OverDrive-kokoelmasta.
Molemmat lehdet ilmestyivät kysyminäsi vuosina kahdesti viikossa: keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Itä-Helsingin alueuutisia ilmestyi 1980 87 numeroa ja Itä-Helsingin uutisia vuonna 2000 103 numeroa. Kumpaakin lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa Itä-Pasilassa. Kaikki lehdet eivät kuitenkaan ole säilyneet.
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Tuomas Holopainen ei ole opiskellut Sibelius Akatemiassa. Kerrotaan, että hän on opiskellut klarinetinsoittoa musiikkiopistossa ja soittanut tenorisaksofonia jazz-yhtyessä ja klarinettia puhallinorkestereissa, kuten puolustusvoimien soittokunnassa suorittaessaan asepalvelusta.Holopaisen omassa Allmusic-profiilissa ei näy mainintaa Sibelius Akatemiasta eikä tarkempaa tietoa muistakaan musiikkioppilaitoksista. Lähteet: Tuomas Holopainen – WikipediaOllila, Mape: Nightwish, Helsinki : Like, 2006
Luulen, että löydät perustiedot projektiisi täältä http://www.lontoo.info/ Voi myös vilkaista matkatoimistojen kaupunkilomaesittelyjä; matkatoimistot löydät koottuna osoitteesta http://www.makupalat.fi/ Maat ja kansat -osasta, Lontoo https://www.makupalat.fi/fi/k/824/hae?category=113814&sort=title&order=…
Suomenkielistä lisätietoa saat pistäytymällä kirjastossa, Lontoo-aiheiset teokset löydät luokasta on 45.11.
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä...
Vanhaksi mennyttä korttia ei voi päivittää netissä, vaan sinun pitää käydä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa ja esittää valokuvallinen henkilötodistus. Mikäli olet 15-17 -vuotias, riittää henkilötodistukseksi kuvaton Kela-kortti. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat kortilleen takaajan.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi aiheestasi mm. seuraavat viitteet asiasanalla laajennuskortit:
Lehto, Tero: Testissä TV-virittimet : televisiokuva mikron näytölle
MikroBitti 1999 ; nro 11 ; sivut 78-80
Sundell, Sami: TV virittyy sylimikroon
MikroPC 1999 ; nro 18 ; sivut 92, 94
Uusimmista mikrotietokoneiden laitetekniikkaa käsittelevistä kirjoista, kuten
Reima Flyktmanin ja Tero Eklinin kirjasta Inside PC (1999) löytynee aiheesta tietoa myös (en voinut tarkistaa, koska oman kirjaston kappaleet olivat lainassa).
Jos tarvitset tv-korteista syvällisempää tietoa, sinun kannattaisi hakea viitteitä jostain tekniikan alan tietokannasta. Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet ammattikorkeakouluopiskelija, joten suosittelen, että kysyt...
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Kuvan alapuolelta löytyvän kuvauksen mukaan patsaan kuvauspaikka on Friedhof Sihlfeld, eli Sihlfeldin hautausmaa Zürichissä.
Hautausmaa Zürichin kaupungin verkkosivuilla:
http://www.stadt-zuerich.ch/content/ted/de/index/gsz/natur-_und_erlebni…
Jos etsitte kirjaa Ihmeiden oppikurssi / Pelkonen, Pirkko. 2002 Piki-kirjastoista, sitä näyttäisi löytyvän Pälkäneeltä ja Tampereelta, mutta teokset ovat lainassa, joten voitte jättää varauksen siitä joko verkossa, jos teillä on tunnukset tai käymällä lähikirjastossanne. Nokialla pääkirjaston yhteystiedot ovat Härkitie 6 (puhelinnumero 03-3118 8366).
Aarre Saarnion kirjoittamaksi otaksuttua reumatismirunoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tuolloin sitä ei painetusta lähteestä löydetty, mutta myöhemmin tarjottiin kommenteissa vaihtoehtoista kirjoittajaa ja lähdettä.
Mistä löydän runon...
Mainittua kirjaa ei ole käytettävissäni, joten voin vain välittää tämän vihjeen edelleen - itse en sitä voi tarkistaa.
Aarre Saarnio oli matematiikan ja fysiikan lehtori, keksijä ja runoilija, jonka lyriikkaa julkaistiin mm. Matemaattisten aineiden aikakauskirjassa ja Kotiliesi-lehdessä. Saarnion Kotilieteen kirjoittamat runot löytyvät lehden 1950-luvun numeroista, mutta yksikään niistä ei ole terveys- tai reuma-aiheinen.
Yhden tekstin reumatismin kanssa kamppailevasta...
Tätä piirrossarjaa ei näytä koskaan esitetyn tai julkaistun Suomessa, joten sillä ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Sarjan nimi japaniksi, länsimaalaisille kirjaimille litteroituna, on Manga Sekai Mukashi Banashi. Tällä nimellä löytyy jonkin verran tietoa englanniksi, esim. https://myanimelist.net/anime/6262/Manga_Sekai_Mukashibanashi ja https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=2314
Jälkimmäisen sivun mukaan sarjaa olisi esitetty englanniksi nimillä Manga Fairy Tales of the World, Tales of Magic sekä Wonderful, Wonderful Tales From Around the World.
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat...
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
Mirja Kuivaniemestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Artikkelitietokannoista (Aleksi, Kati ja Arto) löytyi kirjailijan haastatteluja (Kotiliesi 1994; 17, s. 36-38 ja Anna 1984; 39, s. 4-7) sekä arvosteluja hänen teoksistaan (esim. Uusi nainen 1984; 12, s.31, Nuori voima 1984; 6, s. 21, Uusi nainen 1990; 6-7, s. 58, Pellervo 1992; 15, s. 63).
Eira Pättikankaasta ja hänen teoksistaan kerrotaan kirjassa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) sekä Palkkatyöläinen-lehdessä (1997; 23, s. 16.
Kirjasta Liian kaukana Amerikan ranta on arvostelu lehdessä Siirtolaisuus (1996; 4, s. 43-44).
Maakuntakirjastot keräävät aineistoa, esim. lehtileikkeitä oman alueensa kirjailijoista. Kannattaa kysyä Seinäjoen kaupunginkirjasto-...
Franklin W. Dixon oli salanimi, jota Edward L. Stratemeyer käytti kirjoittaessaan Hardy-poikia. Internetin osoitteesta http://www.hardyboy.com/~bayport/author.html löytyy enemmän tietoa aiheesta, englanninkielisenä.
