Lähettämäsi kuvan perusteella en minäkään kollegoineni onnistunut tunnistamaan lajia. Olisikohan lajintunnistussovelluksista apua? Nämä ovat nykyään hyvin suosittuja, ilmaisia sovelluksia, joita voi ladata omalle matkapuhelimelle. Sovellus voi tunnistaa lajin kuvan perusteella. Kannattaa ainakin kokeilla! Seuraavissa linkeissä esitellään muutama tällainen sovellus ja miten ne toimivat:
Törmäsitkö outoon kasviin tai hyönteiseen? Lajintunnistukseen saa apua uudessa palvelussa - MT Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Näin tunnistat kasvin tai eläimen puhelimen avulla – Digitreenit – yle.fi
Testissä lajeja tunnistavat kännykkäsovellukset – voiko tekoälyyn luottaa? (suomenluonto.fi)
Jos olet esimerkiksi Facebookissa, voit saada myös...
Hei,
Helmet-Finnasta löytyy useita etsimiäsi kirjoja hakusanalla "kuvasanakirja". Voit rajata hakua vielä valitsemalla vasemmalta valikosta "osasto: Lapset ja nuoret".
Tässä vielä suora linkki:
kuvasanakirja | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi)
Kysymys osoittautui varsin haastavaksi. Miesten ja naisten välistä ystävyyttä romaaneista kyllä löytyy, mutta melkein aina se osoittautuu alkusoitoksi romanssille.
Anna Gavaldan romaanissa Kimpassa naispuolinen päähenkilö tutustuu kahteen mieheen, joista toisen kanssa suhde muuttuu romanttiseksi, mutta toisen kanssa säilyy ystävyytenä. Dekkareissa esiintyy toisinaan ystäviksikin luokiteltavia mies-nais-työpareja. J. K. Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittamassa dekkarissa Käen kutsu miespuolisen yksityisetsivän ja hänen naispuolisen sihteerinsä välillä vallitsee ystävyys. Peter O'Donnellin Modesty Blaise -kirjoissa päähenkilöllä on miespuolinen työtoveri ja ystävä Willie Garvin. Kotimaisista voisi ehkä ajatella Matti Yrjänä...
Voisiko tämä olla hakemasi:
Fyra köpmanssläkter : anteckningar om släkterna Lebell, Sjöberg, Holmström och Ahlström / Tyra Borg (1947)
Kirja on Kauniaisten kirjastossa käsikirjastossa, joten sieltä sitä ei saa lainaan, mutta kaksi lainattavaa kirjaa on Helmetin kirjavarastossa Pasilan kirjastossa.
Tein haun näin: Helmet (http://www.helmet.fi/fi-FI) > tarkennettu haku > aihe: Ahlström > aineisto: kirja > kokoelma: aikuisten kokoelma > kieli: ruotsi:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Helmet-haussa voi tarkennuksia tehdä etukäteen (tarkennettu haku) tai jälkikäteen (vasen reuna: rajaa). Tiettyä rajattua joukkoa voi halutessaan rajata edelleen, mutta jos hakemasi ei ole tuossa...
Valitettavasti Percy Bysshe Shelleyn runoa "Lines Written in the Bay of Lerici" vuodelta 1822 ei ole suomennettu.
https://tspace.library.utoronto.ca/html/1807/4350/poem1896.html
https://www.finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Uskomus olennon tosinimen käyttämisestä tätä itseään vastaan juontaa antiikin aikaan ellei vieläkin kauemmaksi. Esimerkiksi joissain juutalaisyhteisöissä Jumalan nimen katsottiin olevan niin voimallinen, ettei sitä uskallettu käyttää, ettei Jumala vihastu. Homeroksen eepoksessa Odysseus varoo paljastamasta omaa nimeään jättiläiselle, jotta tämä ei saisi hänestä valtaa. Raamatussa niinikään Jaakob on hävitä painissa enkelille, koska enkeli tietää hänen nimensä muttei suostu kertomaan hänelle omaansa. Kun Jaakob ottaa uuden nimen, hän pääsee niskan päälle.
Pahoja henkiä vastaan tämä sen sijaan on nähty käyttökelpoisena keinona. Kristillisessä perinteessä manaaminen perustuu osaltaan paholaisen/...
Olisikohan kyse Curly Putmanin laulusta On ihmeen hyvä tulla kotiin (Green green grass of home)? Sen viimeisessä säkeistössä tosin lauletaan, että "En kulje kujaa luokse armaan, liityn jatkoks jonon harmaan."
Suomen kieliset sanat lauluun on sommitellut Jussi Raittinen.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 14 sekä teokseen Käymme yhdessä ain' ja muita 60-luvun hittejä (1986).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Salausmenetelmistä ja niiden käytöstä löytyy tietoa Viestintäviraston sivuilta osoitteesta http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salau…
Voit lähettää kysymyksesi Viestintävirastoon.
Viestintäviraston asiakaspalvelu on avoinna viraston aukioloaikoina arkisin klo 8.00 - 16.15. Puhelinnumero on (09) 6966 500, http://www.ficora.fi/ .
Koulukuraattorin työstä on tehty suomeksi alla olevat väitöskirjat. Tiedot ovat peräisin yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDAsta, jota voi käyttää maksutta kirjastoissa. Aineiston saatavuustiedot näkyvät niinikään LINDAsta. Jotkut väitöskirjoista saattavat kuulua myös yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Sipilä-Lähdekorpi, Pirkko: "Hirveesti tekijänsä näköistä" : koulukuraattorin työ peruskoulun yläluokilla (Finn lectura, 2004)
Hovila, Helena: Opettajan ja oppilaan kohtaaminen koulusituaatiossa (Tampere University Press, 2004)
Myös verkkojulkaisuna:
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6073-1.pdf
Lipiäinen, Toivo: Oppilashuolto ja erityisesti koulukuraattorin rooli (Turun yliopisto, 1977)
Termillä "oppilashuolto" löytyy seuraavat väitöskirjat...
Makupalat -hakemistossa on runsaasti pelilinkkejä. Joukossa on myös suomalaisten ja ulkomaisten pelien imurointipaikkoja. Osoite on http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=23913b9f-7ed2-42e5-ade6…
Voit myös etsiä yksinkertaisesti Googlesta esim. hakusanoilla ladattavat pelit. Lopuksi pari linkkivihjettä
http://www.pelikulma.net/pelit.php
http://www.peliparatiisi.net
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Mirjami Läheenkorvan runo Kun valvoin yössä huhtikuun sisältyy Lähteenkorvan runokokoelmaan Kuin kukat ja linnut vuodelta 1968 (Gummerus).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lähteenkorva, Mirjami: Kukin kukat ja linnut (Gummerus, 1968)
Muutamien keskustelupalstojen mukaan mainos olisi 1980-luvulta. Sen tarkempaa tietoa emme onnistuneet löytämään. Ottamalla yhteyttä SodaStream Suomeen voisit saada tarkempaa tietoa.
https://sodastream.fi/ota_yhteytta
