Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava 1988) mukaan Vitikka on lähtöisin saksalaisesta miehennimestä Wedecke, Witicha, Witeche. Nimestä on vanhoissa lähteissämme mainintoja jo keskiajalta, esim. Olof Widekasson v. 1384 Hämeessä.
Juonen käännekohdalla tarkoitetaan yleensä kohtaa kirjassa, jossa asiat kääntyvät päähenkilön kannalta selkeästi joka huonompaan tai parempaan suuntaan. Kannattaa lukea kirja tarkkaan ja etsiä tällainen kohta. Kirjaa lukematta sitä on vaikea sanoa.
Amalia on naisennimi, joka oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla 10.7., jolla päivällä romalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan 20.4.-päivälle, missä se oli vuoteen 1928. Se palautettiin jälleen 1973, josta lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.
Amalia oli muotinimi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Nykyisin vanhojen nimien suosio on lisännyt Amalia-nimenkin suosiota.
Amalia on latinaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö' Sama sana sisältyy mm. itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Pohjois-Saksassa ja Tanskassa nimi on ollut kuninkaallisten perheiden suosima. Ranskassa nimen muoto on Amélie, Englannissa Amely, Emily, Emmy...
Jos porkkanoita säilytetään lähellä eteeniä erittäviä kasviksia, kuten omenoita, niihin muodostuu etyleenin vaikutuksesta isokumariinia, ja niihin tulee kitkerä maku.
Etyleeni- eli eteenikaasua syntyy kasvien aineenvaihdunnassa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Runsaasti etyleeniä tuottavat esimerkiksi tomaatti, avokado, banaani ja omenat. Kolhiintuneet ja muuten vaurioituneet kohdat tuottavat etyleeniä erityisen paljon. Etyleenille herkkiä ovat etenkin sellaiset lajit, jotka eivät itse juurikaan tuota sitä, kuten kaalit, herneet, pavut, lehtivihannekset ja juurekset.
Porkkanat kannattaa siis säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasveista.
(Lähde: Iiris Kalliola, Ruokakasvit)
Kaikki valtimot, laskimot ja pienimmät hiussuonetkin mukaan lukien ihmisen verisuonten kokonaispituus on suuruusluokaltaan 100 000 kilometriä! Tämä tieto löytyy Kuopion kaupunginkirjastossakin olevasta teoksesta: ”Tunne itsesi – Hämmästyttäviä havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme” sivulta 21. Kyseinen teos on Valittujen palojen kustantama ja julkaistu suomeksi 1998. Sama tieto on mainittu myös useilla internet-sivuilla, muun muassa amerikkalaisen Indianan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sivustolla osoitteessa http://soundmedicine.iu.edu/segment.php4?seg=189
Runon nimi on Kevätkukkien kilpailu, ja sen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen. Runo löytyy kokonaisuudessaan teoksesta:
Kaskinen, Anna-Mari: Runometsä : kauneimmat lastenrunot. Kirjapaja 2004 (s. 61)
Inarinjärvi (Enare sjö) löytyy ruotsiksi ainakin Maamme kirjasta (Boken om vårt land). Maamme kirjasta ja oletettavasti myös kyseisestä runosta on olemassa useita erilaisia käännöksiä. Teoksen ensimmäinen suomentaja (v. 1876) oli Johan Bäckvall, avustajina mm. Elias Lönnrot, August Ahlqvist ja Kaarlo Slöör. V. 1878 suomennoksen tarkisti Paavo Cajander, joka korjasi teoksen 7. painoksen tekstin myöhemmin (v. 1886) kokonaan uudelleen. Seuraava huomattavampi uudistus teoksen sisältöön tehtiin v. 1915, jolloin Otto Manninen korjasi teoksen 21. painoksen tekstin. Teosta uudistettiin myös myöhemmin useaan otteeseen, mikä johti lopulta siihen, että lukijan on vaikea erottaa Topeliuksen kirjoittamaa ja Topeliuksen kirjoittamaksi väitettyä tekstiä...
Pia, Piia tulee latinasta ja tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää ja uskollista. Kansan keskuudessa Pia on tunnettu myös Zenobian ( kreik. `hän, jolle Zeus on antanut elämän') lyhenteenä.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY; Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Heli on ollut Helena-nimen muunnoksista suosituin 1960-1980-luvuilla, leviämiseen on ehkä vaikuttanut myönteisiä mielikuvia herättänyt nimen äänneasu (viron heli= sävel, sointu, sointi). Helena pohjautuu kreikan kieleen ja tarkoittaa loistavaa. Helena on tullut Suomeen Ruotsin kautta. Heli-nimi on tullut Suomen almanakkaan 1954, mutta Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi oli jo 1883.
Tiedot kirjoista: Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään
samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen.
On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että naaras voisi kytkeytyä sanaan nainen, jonka kummankin taustalla saattaisi olla jo uralilaiseen kantakielestä periytyvä rekonstruoitu sanavartalo näxi. Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että nainen voisi olla myös indoiranilainen laina muinaisintian ’vaimoa’ merkitsevästä sanasta.
Sanan uros alkuperä katoaa historian hämäriin. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) yhdistää sen mahdollisesti sanaan ukko, jolla saattaa olla uroksen kanssa yhteinen kanta. Häkkinenkin pitää sitä omaperäisenä sanana, koska muuta...
Hei!
Kuvauksia aiheesta löydät mm. seuraavista kirjoista:
Tietokirjoja
•Heberlein, Ann: En tahdo kuolla, en vain jaksa elää (kaksisuuntainen mielialahäiriö)
•Raitasuo, Ilkka: Kellokosken prinsessa (skitsofrenia, suuruusharha)
•Mieli keinussa : tarinoita masennuksesta ja maniasta
•Kun läheisen mieli murtuu : omaiset kertovat
•Jamison, Kay Redfield: Levoton mieli : maanis-depressiivisen
psykologin muistelmat
•Martin, Philip: Zen - polku depression läpi
•Shields, Brooke:Tuli sade rankka : miten selvisin
synnytyksenjälkeisestä masennuksesta
•Hardwick, Neil: Hullun lailla (masennus)
•Schreiber, Flora Rheta: Sybil
•North, Carol S.:Naislääkärin taistelu ulos psykoosista (skitsofrenia)
•Reed, David: Anna. Tositarina nuoren naisen kamppailusta...
Ruotsin skänka-verbistä johdettu kenkkääminen tarkoittaa lahjoittamista, antamista. Vastaava lahjaa tarkoittava sana on 'kenkki'.
Lähde:
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa, J-K
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Kyseessä on Pablo Nerudan runo, joka on ilmestynyt alun perin kokoelmassa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” (1924). Suomeksi se löytyy Nerudan kokoelmasta ”Valitut runot” (Tammi, 1983) Pentti Saaritsan suomennoksena. Runo on teoksen osiossa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” numeroinnilla XIV ja sivuilla 20–21. Se alkaa ”Päivät päästään leikit kaikkeuden valolla”. Runo päättyy mainitsemaasi katkelmaan, joskin Saaritsalla suomennos on hiukan lainauksestasi poikkeava: ”Haluan tehdä kanssasi saman / minkä tekevät kevät ja kirsikkapuut keskenään”.
Nykysuomen sanakirja antaa sanalle laitos monta merkitystä. Ohessa lyhennelmä:
A) käytetään tavallisesti attribuutin määrittämänä tai yhdyssanan jälkiosana
1. teollisuudenharjoituspaikka (kaasulaitos)
2. erilaiset toimintayhtymät (pankkilaitos)
3. julkinen, asianmukaisesti varustettu huoneisto, joka on tarkoitettu terveydenhoitoa, rangaistusta tms. varten (kasvatuslaitos)
4. asianmukaisesti varustettu paikka, joka on tarkoitettu jkn tieteenhaaran tutkimusta tai opetusta varten ( fysiikan laitos)
5. jonkin maan kaikkien samanlaisten, usein yhteiskunnallisten laitosten kokonaisuus (valtion laitokset)
6. tapojen tai lain mukainen yhteiskunnallisen elämän muoto, tapasysteemi ( feodaalilaitos)
B) muuta konkreettista käyttöä
mm....
Kirjastonhoitajan palkkaus vaihtelee työnantajan mukaan, suunnilleen kahdentuhannen euron molemmin puolin. Työtehtävätkin vaihtelevat. Mielenkiintoisinta työssä monien mielestä ovat asiakkaat ja heidän kysymyksensä. Teemme myös kokoelmatyötä ts. aineiston valintaa ja karsintaa. Monet kirjastonhoitajat ovat mukana kirjastonkäytön opetuksessa. Teemme yhteistyötä koulujen kanssa, mutta opastamme myös senioreita tietokoneiden käyttöön. Mutta työnkuvaamme kuuluu monia muitakin asioita.
Tällä hetkellä kirjastonhoitajien on vaikea työllistyä esimerkiksi Oulun alueella, koska täällä on alan koulutusta. Jos haluat katsoa, minkälaisia työpaikkoja ja missä on tällä hetkellä avoinna: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat...
Hei!
Sellaisia nuottikokoelmia pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmasta ei löydy, joissa olisi pelkästään jomman kumman artistin esittämiä laluja nuotinnettuina, mutta tässä muutamia nuottikirjoja, joissa on yksittäisiä tai muutamia kappaleita joko Laila Kinnuselta tai Carolalta:
Uutta kotimaista 6 sisältää Carolan kappaleet Lokki ja laiva, Siellä vielä on se maa ja Kuolleen toiveen maa; Hitit - 60-luku sisältää Carolan kappaleen Maailmain; Keinu kanssani - latinalaisamerikkalaisia rytmejä sisltää Laila Kinnusen kappaleen Epävireiset sydämet; 20 suomalaista ikivihreätä 1 sisältää Laila Kinnusen kappaleen Rantamökissä. Suuri toivelaulukirja-sarjasta löytyy mm. seuraavia kappaleita:
Laila Kinnunen: Lazzarella (osa 8), Pieni...
Kysymyksesi oli hieman kinkkinen, mitään painettua, virallista tietoa, emme onnistuneet löytämään, joten lähetimme kysymyksesi Suomen Lentopalloliitto ry:lle. Sieltä vastattiin näin:
"Tällainen on ainakin yksi versio satasen historiasta:
Nykyisen naisten maajoukkueen joukkueenjohtajan ja kaikkien aikojen eniten naisten maaotteluita pelanneen Mariliisa Salmen yliopistossa Brigham Youngissa pelattiin 1990-luvulla kuviota "hundred"-nimellä, josta Maikin mukaan termi suomentui helposti sataseksi."
