Lena Stiesselin lastenkirja Poni Pontus hississä ilmestyi vuonna 1979. Kirjaa kannattaa siis kysellä antikvariaateista. Kätevintä on etsiskellä nettiantikvariaateista. Niiden osoitteita löydät helposti googlettamalla esimerkiksi sanalla "antikvariaatti". Mikäli kirjaa ei löydy nettiantikvariaateista, voit jättää kirjan tiedot antikvariaattien puutelistalle.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos et tarvitse kovin syvällistä tietoa aiheesta, löydät aika paljon perustietoa selkeässä muodossa Ron Whiten kirjasta Tietokone - miten se toimii; kirjaa on monissa kirjastoissa myös englanninkielisenä: How computers work.
Perusteellisempaa tietoa on esim. PC-mikron laitekirjassa. Verkosta löytyy mm. Vuokko Vanhalan laatima kurssimateriaali, jossa on luku syöttölaitteista: http://myy.helia.fi/~vanvu/laitteisto/syottol.html. TechWebin yksi palvelu on TechEncyclopedia, josta löydät englanninkielisiä määritelmiä atk-alan termeille; osoite on http://www.techweb.com/encyclopedia/.
Todennäköisin vaihtoehto on Pia Lunbomin Eläinten puolustajat : suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus / Pia Lundbom, University of Jyväskylä | 2016
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4inaktivismi__Ff%3A…
Tässä ehdotuksia:
Margaret Atwood: Orgattaresi
Naomi Alderman: Voima
Gert Brantenberg : Egalian tyttäret
Alice Walker : Häivähdys purppuraa
Sara Stridsberg : Unelmien tiedekunta
Pauliina Rauhala : Taivaslaulu
Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet
Märta Tikkanen : Vuosisadan rakkaustarina
Nelli Ruotsalainen : Tätä en pyydä enää anteeksi
Laura Gustafsson : Huorasatu
Jennifer Mathieu : Näpit irti
Charlotte Perkins Gillman : Herland
Kirjasampo.fi-palvelusta voi hakea asiasanalla kirjallisuutta, esimerkiksi vallankäyttö hakutulos: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vallankäyttö
Valta, vallankäyttö ja yksilö
Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj...
Hei,
Kappaleeseen Hopearuusu ei löydy nuottia Keski-kirjastoista ja näyttäisi siltä, että sellaista ei ole julkaistu, koska siitä ei ole tietoa myöskään Kansalliskirjaston tietokannassa. Chordifystä löytyy kuitenkin soinnut tuohon kappaleeseen, jospa niistä olisi hyötyä: Eero Aven - Hopearuusu.
Voisit katsoa läpi Työtehoseuran kotitaloustiedotteet ja kotitalousjulkaisut sivulta http://www.tts.fi/tts/julkaisut
Sieltä löytyy esimerkiksi seuraavat julkaisut:
-Vanhusten ja vammaisten itsenäistä selviytymistä kodin pesutiloissa helpottavia ratkaisuja.
-Kotitalouskoneet vammaisen käytössä
Edellinen löytyy Helmet-hausta http://www.helmet.fi
Apua voisi olla myös seuraavasta:
Ikäihmisten asuminen ja palvelut paremmiksi : selvitys ikääntyvien kotona asumisen kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Saatavuustiedot Helmetistä.
Suomen MS-liiton sivulla on kerrottu, että Helsingin Arabianrantaan nousee monipuolinen MS-talo. Talon käyttötarkoituksesta johtuen tiloilta sekä monilta kalusteilta ja varusteilta edellytetään sovellettuja...
Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voitte viedä tarpeettomat kirjat. Yleensä kirjaston henkilökunta tarkistaa, onko kierrätyspisteessä sellaista aineistoa, joka voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, kaikkien lukijoiden iloksi.
Helmet-palvelusivustolta, kohdasta palvelut, löydätte pudotusvalikosta listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen...
Lastenkirjastotyöstä ja (ehkä vähemmän) sen historiasta löytyy suomeksi mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
Kirjastotyön perusteet (toim. Blinnikka, Holmberg, Lehväslaiho), 1987, s. 78-82
Lastenkirjasto-opas (Suomen kirjastoseura), 1978
Lapsi, kieli ja mieli : lasten kulttuurista ja kirjastosta, 1990
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Närhi, Mauri K: Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963, s. 271-275
Voutilainen, Helena: Lastenkirjastotoiminta ja sen asema Suomessa ennen vuotta 1921, 1986
(Pro gradu)
Kirjoja löytyy Helsingin yleisistä kirjastoista lukuun ottamatta Voutilaisen gradua, josta voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Lisää kirjallisuutta löytyy ehkä paremmin...
Harmaakarhuihin viitattiin aikoinaan adjektiivilla grisley. Sana voidaan tulkita kahdella tavalla. Nykyinen grizzly viittaa verbiin grizzle sen merkityksessä harmaantua. Harmaakarhun turkki on enimmäkseen ruskea, mutta varsinkin niskassa ja selässä on myös vaaleaa karvaa. Se näyttää ikään kuin osittain harmaantuneelta.
Toisen tulkinnan mukaan sana oli oikeastaan grisly eli kauhistuttava tai pelkoa herättävä. Tätä tulkintaa tukisi myös harmaakarhun tieteellinen nimi Ursus arctis horribilis, jolla viitattiin nimenomaan karhun luonteeseen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Grizzly_bear
https://www.nwf.org/Educational-Resources/Wildlife-Guide/Mammals/Grizzl…
https://en.wiktionary...
Rikantilan Ruuskan talosta ei juuri mitään aineistoa löytynyt. Kysyimme asiaa vielä Eurajoen kirjastostakin.Valtakunnallisen Finnan kautta löytyi seuraava linkki, josta löytyy Maanmittaushallituksen digitoimaa aineistoa:https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2558352.KA?sid=4950465641Muutamasta Kotiseutumme Eurajoki –sarjan kirjasta löytyi lyhyt maininta kyseisestä talosta:osa XIX (asukkaiden lukumäärä ym vuonna 1901)osa XXXI (tulirokkoon menehtyneet asukkaat 1900-luvun vaihteessa)Lyhyet maininnat talosta 1900-lukua aikaisemmalta ajalta löytyvät seuraavista kirjoista:Kotiseutumme Eurajoki IIIHeino, Ulla : Eurajoen historia 2
Yksi mahdollinen selitys on, että kyseiseen julkaisuun ei ole saatu lainausoikeutta. Kirjastoon hankittaviin videoihin ja dvd-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus. Ensimmäistä Spider-man -elokuvaa tosin on Helmet-kirjastossa, mutta kakkosta ei löydy. Eikä sitä näyttäisi olevan muissakaan Suomen suurimmissa kirjastoissa.
Asiakkaiden hankintaehdotuksia otetaan kirjastoissa mielellään vastaan. Helsingin kaupunginkirjaston internetsivustolta löytyy hankintaehdotuskaavake, jonka voi täyttää ja lähettää netin kautta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista löytyy pitkä linkkilista maatalouden nettisivuja osoitteesta http://www.makupalat.fi/maatal1.htm .
Lisäksi maanviljelystä löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Aiheesta löytyy myös aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta. Tätä tietokantaa voi käyttää itse kirjaston asiakasmikroilla. Kirjastonhoitajat auttavat mielellään sopivan aineiston haussa.
Tässäpä visainen kysymys, johon emme ole löytäneet vastausta.
Lähetimme tiedustelun Vuokattiin - Snowpolikseen, josta ei ole vielä saatu vastausta. Voit itsekin ottaa yhteyttä sinne, yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.snowpolis.fi/
Sivuilla todetaan Snowpoliksen tutkimusalasta seuraavaa:
Talven teknologiat. Snowpoliksen talven teknologiat perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseen urheiluvälineiden talvitestauksesta. Vuokatin Urheiluopisto ja Vuokatinrinteet sekä hiihtoputki ja lumilautatunneli ovat toimineet testausympäristönä jo useita vuosia. Haemme myös uusia ulottuvuuksia lumesta, jäästä ja kylmästä. Visiona on yhdistää lumiurheilu, jääurheilu ja ajoneuvotestaus kitkailmiöiden ympärille.
Näin isoja määriä kirjoja ei ole yhdessä kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon, niin he voivat hankkia isomman erän tiettyä kirjaa useammasta eri kirjastosta.
Nimikirjoissa ei ole tilastoja suosituimmista nimistä, mutta esim. Helsingin yliopiston julkaisemassa nimipäiväalmanakassa on tietoa suosituista etunimistä. Jos almanakasta ei löydy vastausta, voit kysyä asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta http://www.domlang.fi/arkisto/nimiarkisto.html#Henkilönnimet, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, puh.(09) 7315231,e-mail Nimiarkisto@domlang.fi
Sibeliuksen Metsänhaltijasta näyttäisi löytyvän vain partituuri ja CD-levyjä. Levyjen kansilipukkeissa tai tekstiliitteissä löytyy Rydbergin runo eri kielillä.
Sibeliuksen yhtenäistetyn teosluettelon mukaan kyseessä on Sibeliuksen opus numero 15, jonka kokoonpano on lausuja, piano, 2 käyrätorvea ja jousiorkesteri.
Partituuri on teoksessa: Sibelius, Jean (säv.)
Complete works = Sämtliche Werke.
Series 1 (orchestral works). Volume 9.
Partituuri on tällä hetkellä lainassa Lahden kaupunginkirjastosta.
Myöskään haku Sibelius-Akatemian tietokannasta ja muiden Suomen kirjastojen tietokannoista ei tuottanut tulokseksi nuottia.
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
