Järjestyksenvalvontakoulutusta antavat poliisilaitokset, jotkut ammatilliset oppilaitokset, sekä sellaiset järjestyksenvalvojakouluttajat, joilla on voimassaoleva sisäasiaministeriön myöntämä lupa. http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/0654D8844A1C1150C2256BC300…
Poliisihallituksen internet-sivuilta löytyy lista hyväksytyistä järjestyksenvalvojakouluttajista. http://www.poliisihallitus.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pages/1A477D516…
En löytänyt listaa Turussa järjestettävistä kursseista, mutta internethaun perusteella niitä on useampia. Syksyllä 2011 järjestyksenvalvojan koulutuksen ehtii saada ainakin seuraavissa paikoissa:
Turun AKK https://www.turunakk.fi/display/WWWKOULUTUKSET/Turvallisuusala#/384
Työväen sivistysliitto TSL Turku...
Paperisilppuri löytyy Entressestä ja Kirjasto Omenasta sekä Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastoista.
Kirjaston tarjoamat palvelut löytyvät HelMet-sivuilta siten, että klikkaat yläpalkista kohtaa kirjastot ja palvelut. Sivun ylälaidassa lukee isolla teksti "Näytä kirjastot, joissa on". Sen jälkeen on laatikko, josta voi valita etsimänsä palvelun. Palvelut ovat aakkosjärjestyksessä, ja paperisilppuri on yksi palveluista, jonka voi valita. Kun valitset paperisilppurin, hakutulos näyttää ne kirjastot, joissa sellainen on tarjolla asiakkaille.
Mutta totta kai palveluita voi tiedustella myös täältä!
Saat tietoa kyseisistä laitteista esim. seuraavista kirjoista:
Bunzel: Digikuvat, video & musiikki. PC-käyttäjän käsikirja (2003)
Frankel: MP3 (1999)
Nykrog: Digikuvaajan käsikirja (2005)
Tarkoma: Digikuvaus: digitaalikamerat ja niiden käyttö (2003)
Bunzel ja Frankel on sinulle varattuna ja säilytetään viikon ajan. Valitettavasti muut kirjat ovat lainassa, mutta voit tehdä niihin varauksen.
Lehtiartikkeleista löytyy myös tietoa laitteista, esim. MP3-soittimesta on artikkeleita ja testejä seuraavissa lehdissä:
Hifi-lehti 2005; 6-7
Tekniikan maailma 2005; 11
MikroBitti 2005; 7
Soundi 2005; 9; 16
Lehdet ovat myös lainattavissa.
Pasilan kirjaston kokoelmissa on Barbara Hulanickin omaelämäkerta "From A to Biba" (1984). Kirja on kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
Useat muodin historiaa käsittelevät teokset sisältävät varmasti jonkin verran tietoa ja kuvia Bibasta ja Hulanickistä. Kaikissa selailemissani muotikirjoissa nämä tiedot jäivät kuitenkin vain yksittäisiksi maininnoiksi, eivätkä ne siis sisältäneet kattavampaa Biban tai Hulanickin historiaa.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=from+a+to+biba&…
Raision kaupunginkirjastosta löytyy tieto, että runo on Larin-Kyöstin: löytyy mm. teoksesta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut (osa 2).
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
Nuottivihko Sota-ajan lauluja (Fazerin vuonna 1989 julkaisema) löytyy monista kirjastoista. Simon kirjastossa sitä ei ole, mutta mm. Pudasjärven kirjastosta se löytyy. Voit varata nuotin kirjaston tietokannan kautta tai kirjastosta:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
http://simo.kirjas.to/
Eipä onnistunut meidänkään löytää tietoja sormuksestasi. Pääasiassa etsiskely tapahtui googlen kuvahaulla sekä suomen- että englanninkielisin hakutermein. Vinkata saa, jos joku tunnistaa korun.
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
"Guinness suuri ennätyskirja" on ilmestynyt Suomessa kaksi kertaa ennen vuotta 1980, vuosina 1974 ja 1976. Teokset löytyvät esim. Varastokirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Voit tehdä kaukolainatilauksen oman lähikirjastosi kautta.
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Kopiosto vastaa oppilaitosten ja koulujen tekijänoikeuskysymyksistä, oheessa linkki jossa on ohjeita tv-ohjelmien nauhoittamisesta ja esittämisestä oppilaitoksissa. Kopioston kotisivu http://www.kopiosto.fi/
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
Ehkä se teoriassa olisi mahdollista mutta kun meillä kaikki tulostuu yhdelle tulostimelle ja tähän tulostimeen on yhteydessä toistakymmentä tietokonetta niin järkevin ratkaisu on että tulostat A4:a jotka sitten kopioit A3:ksi.
Aika vähän tietoa aiheesta piknik löytyi tietokannoista, mainitsemiesi kahden teoksen lisäksi. Huviretkien (ja Helsingin) historiasta kuitenkin on kirjassa Pique-nique--eväsretki Helsingin historiaan , 2000. Helsingin kaupunginmuseo. Narinkka.
Aikakauslehdissä on sesongista riippuen runsaastikin artikkeleita piknikeistä ja eväsretkistä, mutta niitä ei näköjään paljoakaan indeksoida tietokantoihin (ALEKSI, ARTO). Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyivät:
Piknik vuokkojen aikaan, lehdessä Koti ja keittiö 5/2000
Kuvaja, Aira: Ruoka maistuu retkellä - herkut viimeistelevät piknik-eväät, lehdessä Lapsemme - Mannerheimin lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2000, s. 34-35
Keski-Korpela, Eija: Eväsretkelle omenapuiden alle lehdessä Kotipuutarha 6/...
Tätä Maija Gellinin väitöskirjaa ei löydy ainakaan vielä sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta, joten sitä ei ole vielä ehditty virallisesti julkaista. Kun väitös on ollut elokuussa, tämä ei ole sinänsä yllättävää. Vain ottamalla suoraan yhteyttä tekijään voisi sen ehkä nopeasti saada, muuten täytyy vaan toivoa virallista julkaisemista.
Heikki Poroila
