Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,...
Vaikka oletkin löytänyt erilaisia nettisivuja, listaan silti vielä muutaman sivun:
Marja-Liisa Heino Kirjasammossa
Marja-Liisa Heinon kotisivu
Dekkarinetti
Näiltä sivuilta löydät tiedot hänen kaikista kirjoistaan, palkinnoista ja elämänkulusta. Sivut ovat varsin luotettavia.
Jos haluat kysyä hänen yhteystietojaan voit kysyä niitä kustantajalta:
Kustannus-Mäkelä
Puh. (09) 2257 995
Sähköpostit
makela@kustannusmakela.fi
Marja-Liisa Heinon kirjoista on julkaistu kirjallisuusarvosteluja eri lehdissä. Näitä vanhempia lehtiä voit kysyä kirjastostasi.
Kiltin tytön karski rikosromaani : Marja-Liisa Heinon esikoiskirja syntyi tutkimusten tuloksena / Helsingin Sanomat 2006-02-21 (Enkelimies)
Vankilakundin...
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen mukaan tuo voi tarkoittaa joko "onpa suuri puola" tai "onpa huono puola"verbi ruohtie voi tarkoittaa uskaltaa, rohjeta kehdata" ja rouhin taas on nimitys kerran harjatulle pellavalle tai hampulle eli melko karkea kuitu. Linkki sanakirjahakuun.Puola taas voi olla joko marja tai vaikkapa kankaankudonnassa käytettävä lankarulla. Linkki sanakirjahakuun.
Terveyspalveluja koskevia tutkimuksia löytyy runsaasti. Ehdottaisinkin hakukysymyksen rajoittamista koskemaan tiettyä väestöryhmää, tietynlaisia palveluita tms.
STAKESin kotisivuilta, http://www.stakes.fi , löytyvät STAKESin raportit ja tiedotteet, Sosiaali-ja terveysministeriön selvitykset löytyvät STM:n kotisivuilta, osoitteesta http://www.stm.fi/
Aineistoa kannattaa ehdottomasti myös hakea HELMETistä, osoitteesta http://www.helmet.fi (esim. Helsingin kaupungin terveysviraston raportit),
ja LINDAsta, osoitteesta http://finna.fi
Hakiessa voi käyttää komento- tai sanahakua. Sopivia hakusanaketjuja ovat esim. terveydenhuolto AND tyytyväisyys tai terveyspalvelut AND tyytyväisyys.
Neuvoja voi kysellä myös Terveystieteiden keskuskirjastosta...
Runosäkeet kysymyksessäsi ovat samannimisestä runokokoelmasta "Paljain jaloin", joka julkaistiin 1928. Tätä runokokoelmaa ei ole tietääksemme käännetty englanniksi; ainakaan tietoa ei löytynyt kääännöstietokannasta , eikä yliopistokirjastojen Linda- eikä Manda- tietokannoista. Artikkeliakaan ei löytynyt Arto- tietokannasta.
Hans Kajtorp (1916-1991) ruotsalainen maalari. Opiskeli taidetta Ranskassa ja Italiassa. Matkusteli paljon mm. Algeriassa, Filippiineillä, Japanissa ja asui 1947-1948 Nizzassa. Maalasi pääasiassa maisemakuvia. Lähde: SVENSKA konstnärer 2000 : biografisk uppslagsbok.
Serge Raffyn teoksessa Fidel, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 2005 kerrotaan sivulla 120, että lokakuun 30 päivänä 1955 Castro piti New Yorkissa eräässä Palm Gardenin salissa 52nd Streetin ja 8th Avenuen kulmassa puheen 800 kuubalaissiirtolaiselle. Yöpymispaikkaa ei mainita.
Hartford Web Publishingin kustantamasta World History Archives-verkkolähteessä on osio nimeltä About President Fidel Castro http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/index-bh.html, josta löytyy mm.Teresa Gutierrezin artikkeli Fidel Castro visits New York City
http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/205.html . Artikkeli on ilmestynyt alun perin Workers Worldissa 21 syyskuuta vuonna 2000 ja siinä kerrotaan, että Kuuban presidentti on matkustanut Yhdysvaltoihin vain...
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä novellista suomeksi.
Osaisiko Suomalais-japanilainen yhdistys auttaa asiassa tai tunteeko joku palstamme lukijoista kyseisen kirjan.
http://www.suomi-japani.net/1
Laitan kysymyksesi listalle josta kaikkien kirjastojen henkilökunta voi siihen vastata. Itselle tuli mieleen että olisiko kyse jostain Kaari Utrion kirjasta? Oliko kirja nuorten vai aikuisten kirja? Tämäkin auttaisi teoksen löytymistä.
Projektien läpiviennistä on runsaasti kirjoja. Esim. kirjassa Projektin suunnittelu ja ohjaus/Risto Pelin (1990) on tehtävien työmäärän arvioinnista sekä ajallisen ja taloudellisen edistymisen arviointia.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen aineistotietokantoihin, kirjoita asiasanaksi projektit, niin saat lisää kirjallisuusviitteitä. Suosittelen, että käyt lähikirjastossa selailemassa projekteihin liittyvää kirjallisuutta.
Valitettavasti en löytänyt laulua antamillasi tiedoilla. Kävin läpi joitain laulukirjoja ja niistä lauluja, joiden nimessä on sana lumihiutale, mutta juuri tuollaista kohtaa ei löytynyt. Esimerkkeinä mainittakoon Martti Helan Lumihiutaleitten laulu ja Väinö Hannikaisen Lumihiutaleitten karkelo, jotka voisivat sopia ajallisesti kysymykseesi, samoin kuin Ester Melanderin Lumihiutaleet.
Saattaa olla, ettei lumihiutaleita mainita laulun nimessä olleenkaan, vaan se sisältyy ainoastaan laulutekstiin, mikä tekee etsinnästä näin niukoilla tiedoilla vielä vaikeampaa. Sinun kannattaisi varmaan itse käydä selaamassa aineistoa esimerkiksi Tikkurilan kirjastossa tai jossakin muussa kirjastossa, jossa on laaja kokoelma vanhoja laulukirjoja....
Aivan varmaa tietoa hänen juutalaisuudestaan ei löytynyt. Voisi kuitenkin olettaa, että näin on. Ennen asettumistaan Etelä-Afrikkaan hän asui myös lyhyesti Israelissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sarah_Lotz
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Meillä Lappeenrannassa on seuraavat Lautalan kylästä kertovat kirjat:
1. Lautala - Kasvupaikkani Karjalassa. Koonnut Paavo Houni. (1994)
2. Lautala - Kasvupaikkani Karjalassa. Toinen osa. Koonneet Paavo Houni ja Hilja Heljä Pasi. (1996)
3. Huotari, Kalevi: Muistoja Lautalasta. (1974)
Kaksi ensimmäistä kirjaa saa kotilainaan. Kolmas kirja on maakuntakokoelmasta, joten se annetaan vain lukusalilainaksi.
Otathan yhteyttä omaan kirjastoosi kaukolainan järjestämiseksi.
Vaasasta kertovia romaaneja ovat mm:
Granholm, Olof: Pensionärsdansen
Hannus, Ulla: Inre hamn
Herala, Karin: Bagarbarn, I dina ögon sjunger Blues
Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase (vähän Vaasasta)
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Kankurikello
Laurila, Heikki: Paketti
Mikkanen, Raili : Pähkinäpuinen lipas (=Vanha Vaasa)
Nyström, Carita: Den förvandlade gatan
Ojaharju, Jorma: Vaasa-trilogia: Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien
Peltomaa, Marianne: Lydia Light
Pättikangas, Eira: Jokaisella kotinsa, Kirkas taivas, jäinen maa
Rabb, Solveig: Rubelgömman
Stürmer, Wava: Till varje pris
Topelius: Välskärin keromuksia
Wikström, Inger: I syrenernas tid. En berättelse om två kvinnor.
Östman, Catharina: Jag sökte en dröm...
Uusi Helmet-kortti maksaa aikuisilta kolme euroa ja lapsilta kaksi euroa.
Lisää tietoa kirjaston maksuista täällä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Voisit kokeilla Lainaa kirjastolainen -palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Lainaa_kirj…
Se toimii sekä Helsingissä että Espoossa.
Helsingissä mukana ovat isommat kirjastot, Espoossa palvelua voi pyytää kaikista lomakkeen kirjastoista.
Lisäksi voist kokeilla Entre Ryn vertaisopastajia. Hekin ovat tosi käteviä.
Suomenkieliset sanat Robert Theodor Hansenin lauluun Äidin sydän (Ema süda) on tehnyt Hilja Haahti (1874-1966).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeudet koskevat myös sanoittajia ja kääntäjiä.
Suomessa tekijänoikeuksia valvoo Kopiosto. Ota siis yhteyttä sinne.
https://www.kopiosto.fi/
Internetistä löytyi mämmi hakusanana muutamia reseptejä englanniksi. Vertailkaapa näitä kahta - yhtä oikeata mämmireseptiä tuskin löytyy, ruokaperinnehän vaihtelee maakunnittain.
http://www.innernet.org/fma/recipes/mammi.html
http://www.kaiku.com/kutriskitchen.html
