Ajoneuvolakiin tuli muutoksia 1.1.2016. Sen myötä monet uudet sähköiset liikkumisvälineet tulivat liikenteessä laillisiksi. Niiden hankkimiseen ei tarvita lupaa. Sähköisiä liikkumisvälineitä ovat esimerkiksi Segway-tyyppiset kulkuvälineet, sähköiset tasapainolaudat, sähköiset potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköavusteiset polkupyörät.
Lain mukaan ajoneuvon teho ja nopeus määräävät mitä liikennesääntöjä noudatetaan. Koko ajoneuvolaki löytyy oikeusministeriön internet-palvelu Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090?search%5Btype%5D=pi…
Sen pykälistä 2 ja 19a löytyy mm. sähköpotkulautaan liittyvää lakiasiaa.
Ainakin monessa verkkokaupassa näytetään sähköpotkulautoja myytävän.
Kirjaston kokoelmassa on useita etunimikirjoja, nämä löytyvät hakemalla sanalla etunimet.
Näiden kirjojen joukosta en löytänyt kirjaa, jota ehkä haet. Etunimien stereotypioista on kuitenkin tehty useita gradua, tarkoitatko ehkä jotain tällaista tutkimusta.
Saara Pirkolan Etunimien herättämät mielikuvat -gradu on luettavissa vapaasti verkossa, löydät gradun verkosta nimellä. Muita tutkimuksia voit hakea verkosta googlettamalla etunimet stereotypiat.
Etymologisessa sanakirjassa ei ole pilvenpiirtäjän alkuperästä mitään, enkä löytänyt tietoa muistakaan lähteistä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvontapalvelusta, jossa voi kysyä sanojen alkuperästä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Näiltä sivustoilta voisit löytää kiinnostavaa luettavaa:Lukemo on Lastenkirjainstituutin tuottama sivusto, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Sopivaa luettavaa voi etsiä hakutoimintojen, kirjalistojen ja vinkkien avulla. Voit hakea kysymiäsi aiheita eli fantasiamaailmoja nuorille, mysteerejä ja jännitystä sekä monia muita aiheita osoitteessa https://lukemo.fi/kirjavinkit/nuortenkirjat/.Tässä esimerkkejä sivuston lukuvinkeistä:Fantasiaa:Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe (Muista minut -trilogia 1)Suvi Nurmi: Ajankaitsija (Routala-sarja 3)Niklas Ahnberg: Poika joka paransi haavat (Daniel Dark –trilogia)Jännitystä:Tiffany D. Jackons. Minne katosit, Monday?Holly Jackson:...
Luonnonsuoli on eläimen puhdistettua suolta. Yleensä käytetään sian tai lampaan ohutsuolta, mutta myös naudan pohjukaissuoleen tehdään makkaroita. Lihatiedotuksen sivuilla kerrotaan:"Perinteisesti makkara on valmistettu luonnonsuoleen. Luonnonsuoliksi kutsutaan eläinten ruoansulatuselimistöstä peräisin olevaa materiaalia, joka puhdistetaan, käsitellään, lajitellaan ja säilötään elintarvikekäyttöön sopivaksi. Luonnonsuolien ominaisuudet ovat melko samanlaisia, mutta eläinlajin ja suolenosan valinnalla voidaan jonkin verran vaikuttaa haluttuihin ominaisuuksiin. Esimerkiksi nakeissa käytettävä luonnonsuoli on yleensä peräisin lampaasta, kun taas grillimakkaroiden kuori on siansuolta. Naudansuolia käytetään vähän lenkkimakkaroissa ja...
Bror Bäckströmin Mistä tyyli? -kirjan mukaan (s. 47) hännystakki on frakin vanhempi nimitys. Sanalla saatetaan kuitenkin viitata myös saketin takkiin. Saketti on aamu- ja iltapäiväasu, jota voidaan käyttää vain klo 18 saakka. Frakki on arvokkaiden iltajuhlien ja tanssiaisten, virallisten vastaanottojen ja akateemisten seremonioiden asu.
Saketin takki on joko helmenharmaa tai musta, ja sen kanssa käytetään mustaharmaaraidallisia housuja ja harmaata tai buff-väristä liiviä. Frakin kanssa käytetään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta valkoista rusettia ja valkoisia liivejä.
Lähteet:
Bäckström, Bror: Mistä tyyli? (WSOY 2004)
Roetzel, Bernhard: Täydellinen herrasmies (Könemann 2000)
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nnystakki
Hei!
Uusi suomalainen nimikirja kertoo nimistä seuraavaa:
Karoliina tulee latinan Carolinasta, joka merkitsee Carolukselle (Karlille) kuuluvaa.
Piia taas on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, joka puolestaan merkitsee hurskasta.
Tuomaala on asutusnimi, jossa on lähtökohtana ristimänimi Tuomas.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottina Erna Tauron säveltämä Helsingfors-Helsinki. Nuotissa ovat sanat ruotsiksi ja suomeksi, melodia sekä kitaran soinnut. Vastausta kirjoitettaessa nuotti oli saatavana Pasilan, Rikhardinkadun sekä Töölön kirjastoissa. Saatavuustilanteen voi tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi/.
Merenneidoista on hiljattain ilmestynyt erinomainen hakuteos: Niinisalo, Suvi, Vedenneitojen lähteillä, Jyväskylä 2006, ISBN: 9517964412. Pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta osoitteessa www.helmet.fi näet teoksen saatavuuden seuraavasti: kirjoita etusivulle kohtaan ISBN edellä annettu ISBN-numero niin näet mihin teos on hankittu, varaus-laatikkoa klikkaamalla sen voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan kirjastokortin numero sekä siihen liitetty 4-numeroinen pinkoodi eli tunnusluku , varaus maksaa 50 snt noudettaessa) Muita kirjoja voi selata samassa hakemistossa klikkaamalla etusivun sanahakua ja kirjoittamalla siihen: merenneidot (tai vedenneidot).
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20...
Valitettavasti Jarmo Jylhän kappaletta "Soita hiljaa kitaraani" ei ole julkaistu nuottina.
Suomalaista musiikkiaineistoa voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta https://kansalliskirjasto.finna.fi/, johon Viola-tietokanta on yhdistetty. Viola on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Uusiminen on mahdollista, jos sinulla on lainauskorttiin kuuluva tunnusluku. Muussa tapauksessa tunnusluku pitää ensin hankkia käymällä kirjastosta. Tunnusluvun saa osoittamalla henkilöllisyytensä. Nelinumeroisen tunnusluvun saa itse valita. Kun tunnusluku on kerran hankittu, uusiminen on helppoa. Kirjaudutaan nettisivuille (www.helmet.fi), valitaan kohta Omat tietoni (sivujen oikeassa yläkulmassa, syötetään nimi, kirjastokortin numero sekä valittu tunnusluku ja valitaan kohta Näytä asiakastiedot. Näkyviin tulee luettelo lainoista ja varauksista. Klikkaamalla ao. kohtaa pääsee uusimaan joko kaikki lainansa tai valitsemansa lainat. Mikäli ao. niteestä ei ole varauksia, lainat voi uusia tällä tavoin kolme kertaa. Tämän jälkeen...
HelMet-kirjasto on hankkinut lisenssit HelMet-monihaun maksullisten tietokantojen käyttöön nimenomaan rekisteröityneille asiakkailleen. Kirjaston koneita taas voivat käyttää myös sellaiset asiakkaat, joiden asiakastietoja ei ole lainaajarekisterissä. Siksi monihaku vaatii kirjautumisen riippumatta siitä, miltä koneelta sitä käytetään.
Kirjat voi korvata maksamalla korvaushinnan kirjastossa. Vaihtoehtoisesti voit hankkia samat kirjat ja lahjoittaa ne kadonneiden tilalle kirjastoon, mikä saattaa joskus tulla halvemmaksi. Neuvottele asiasta lähikirjastosi kanssa.
