Kirjastotietokannoista kannattaa hakea aiheesta esimerkiksi sanoilla pietari ja asuntotuotanto; pietari ja asuntomarkkinat. Aihe on sellainen, että siitä ei yleisistä kirjastoista paljon löydy. Aineisto on pääsiassa tieteellisissä kirjastoissa. Niistä sitä voi kyllä kaukolainata.
Tässä joitain kenties hyödyllisiä kirjoja ja artikkeleita.
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti):
Larjavaara: Asuntojen yksityistäminen Pietarissa. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1997
Larjavaara: Asuntojen hallinnon muutos Venäjällä. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1998
Yliopiston kirjastoissa:
Majamäki: Asumisen ja asuntomarkkinoiden kehitys transitokauden Pietarissa. Pro-gradu -työ, Helsingin yliopisto, 2007
Development of St....
Espoon kaupunginkirjaston sivuilla ( http://www.espoo.fi/xsl_taso1_html.asp?path=1;606;607;7119 ) kerrotaan aineiston korvaamisesta ja maksujen maksamisesta:
"Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut teos maksamalla teoksen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata teoksen toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videotallenne, DVD-levy ja CD-ROM on korvattava maksamalla tallenteen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi teoksen.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
HelMet-kirjastojen käyttösäännöistä:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Yrityksellä täytyy siis olla vastuuhenkilö, joka vastaa kortilla lainatusta aineistosta, mahdollisesti tulevista myöhästymismaksuista tai aineiston katoamisista. Kortti on voimassa vuoden, jonka jälkeen yhteisön tai yrityksen tiedot tarkistetaan ja voimassaoloaikaa jatketaan vuodella.
Yrityskortin saadakseen vastuuhenkilön on käytävä kirjastossa. Henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana.
Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät seuraavat teokset: Päihteetkö ongelma - entäs sitten hoito? , Helsinki, 1999 sekä Selvitys välimuotoisten palvelujen tarpeesta ja toteuttamismuodoista Espoossa - työryhmäraportti/Sosiaali- ja terveyslautakunta, Espoo, 1996. Seuraavat artikkelit käsittelevät myös aihettasi;kaikissa on kirjoittajana Eija Kilgast, artikkelit ovat: Mistä vammainen saa apua päihdeongelmaan? julkaisussa Sosiaaliturva, 1999, 5, s. 21-22, Sininauhaliitto ehkäisemään vammaisten päihdehaittoja, julkaisussa Socius, 2000,1 s. 11, Vammaisten päihdeongelma on tabu, julkaisussa Socius, 2000, 1, s. 9-10. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa- aineistotietokannasta ja artikkelien ARTO- artikkeliviitetietokannasta, jota voit...
Brand Machinen verkkosivuilla kerrotaan, että Pasi Ruohonen ollut mukana tekemässä Vesipuisto Serenan mainoskappaletta.
Ruohosen itsensä mukaan biisiä on ollut tekemässä myös Jarmo Lehti. Teostolla saattaa olla vielä tarkempia tietoja tekijöistä. Maikkarin arkistosta tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Jääkiekon nuorten maailmanmestaruudesta Tony Arima pelasi Suomen maajoukkueessa vuonna 1980 ja 1981. Aikuisten maajoukkueen peleihin Arima löytämiemme tietojen perusteella osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1983. Silloin hän oli 22-vuotiaana mukana Länsi-Saksassa pelatuissa jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ja kuului samana vuonna myös Izvestija-turnauksessa pelanneeseen Suomen joukkueeseen.
https://www.eliteprospects.com/player/3358/tony-arima
https://www.quanthockey.com/hockey-stats/fi/profile.php?player=12531
Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa."
Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.
Kansallisarkiston Arkistojen Portista löytyy osa Merenkulkuun liittyvät asiakirjat, jota kannattaa tutkia https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/merenkulkuun-liit…Rekistereitä laivoista löytyy:Museoviraston Perinnealusrekisteri, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/per…. Sinne voi lähettää kysymyksiä perinnealuksista.Museoviraston Suomen kauppalaivastotietokanta, https://kauppalaiva.nba.fi/Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen ja Museoviraston yhteinen Suomen historialliset alukset, https://www.laiva.fi/ships/Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografia löytyy verkosta, https://www.riihisaari.info/index.php. Sinne myös voi ottaa yhteyttä, https://www.riihisaari.info/index.php?...
Tällainen nuotti löytyy Turun seudun kirjastoista, ks. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li… Ota yhteys lähikirjastoon saadaksesi nuotin lainaksi.
Samainen nuotti löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa): http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin?/Xmyrskyluodon+maija&searchscop…
ISBN 978-952-461-129-9
Edellinen nuottikin on lainattavissa ja muiden kuntien kirjastojen kautta kaukolainattavissa.
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
Tietoja Suomen kaupunkien maanomistuksesta 1600-luvulla saa Suomen kaupunkiliiton v. 1981 julkaisemasta teoksesta Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 : Keskiajalta 1870-luvulle, erityisesti luvusta "Kaupunkien maat". Kaupunkeja perustettaessa hallitsija oli perustamiskirjassa luovuttanut erisuuruisia maa-alueita sekä tonttimaaksi että pelloiksi, niityiksi ja laitumiksi. Nämä olivat lahjoitusmaita, joihin kaupungeilla ei ollut täyttä omistusoikeutta, joten sitä voitiin luovuttaa yksityisille vain hallintaoikeudella. Esimerkkejä lahjoitusmaiden luovuttamista koskevista säännöistä voi lukea verkosta:
http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ensimmainenjakso.pdf (pdf-tiedosto)
http://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat,_valiokunnan_mietint...
1970-luvulla ei ole ilmestynyt muita kuvateoksia vanhasta Hämeenlinnasta. Myöhemmin ilmestyneet Hämeenlinna-seuran julkaisemat Anna-Maria Vilkunan teokset Kaupunki kuvissa I (2004) ja II (2007) sisältävät kuvia Hämeenlinnasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia sisältää myös historiallisia kuvia Hämeenlinnasta (verkko-osoite: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/.
Kyläkahvilan pitäjä maksaa elinkeinotoiminnassaan esittämästään musiikista. "Radio" ei sinänsä ole tekijänoikeudellinen asia, vaan sieltä tulevat ohjelmat. Lähtökohtaisesti kaikkien radiosta tulevien teosten julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa, kun kyseessä ei ole yksityinen käyttö.
Kirjastoautossa soitettavaan musiikkiin lienee järkevä soveltaa samoja periaatteita kuin kiinteänkin kirjaston kohdalla. Musiikkia voi julkisesti esittää kirjastossa, koska kaikki Suomen kunnat ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, nuotinkustantajat) ja Gramexin (esittäjät, levy-yhtiöt) kanssa.
Muuhun ohjelmasisältöön ei lupia ole hankittu, mutta käytännössä asiaan tuskin on kukaan koskaan puuttunut. Teoriassa...
Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin.
