EMI Finlandin julkaisemia Kaikkien aikojen Sibelius-levytykset -äänitallenteita (2009) on vain kaksi osaa. Tallenteiden sisältöjä voit tarkastella alla olevista linkeistä Suomen kansallisbibliografia Fennicaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025567
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025568
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Kun varattu aineisto on noudettavissa siinä kirjastossa josta sen haluat noutaa, lähetetään kijastosta tieto sinulle joko postin välityksellä, sähköpostitse tai tekstiviestillä. Mikäli asiakastiedoissasi on sähköpostiosoite, lähtee tieto aina varatusta aineistosta sähköpostiin, muutoin ilmoitus tulee postitse. Varausilmoitusten lähettäminen tekstiviestillä on maksullinen palvelu, tarkemmin tästä palvelusta osoitteessa: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Näkyy olevan pro-gradu työ ja löytyy Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta
Pitäisi aueta myös verkossa pdf-tiedostona
http://www.tukkk.fi/julkaisut/pg2005/MakiJohannna.pdf
Paperiversion voit tilata kaukolainana tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Kysyin asiaa Helmetin ylläpitoon osallistuvalta henkilöltä.
Hän kertoi, että asiaa on kyllä käsitelty, mutta toistaiseksi toteuttamisessa on ollut joitakin ongelmia. Uutuusluetteloasia saadaan varmasti kuntoon kun e-kirjoja alkaa ilmestyä runsaammin.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://finna.fi
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
Paikkasi Helmet-kirjastojen varausjonossa ei muutu, kun vaihdat noutokirjaston. Et siis joudu jonon hännille. Noutokirjastonhan voi vaihtaa vain sellaisista varauksista, jotka eivät ole vielä lähtenee matkalle noutokirjastoon tai eivät odota noutoa.
Vaihtaaksesi noutopaikan sinun täytyy kirjautua omiin tietoihisi. Valitse pudotusvalikosta noutokirjasto, johon haluat varauksesi tulevan ja tallenna muutokset.
Varsinaista valmista ohjetta noutopaikan vaihtamiseen ei käyttösäännöissä valitettavasti ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuolinilmoituksen julkaisu lehdessä on Suomessa tosiaan hyvin yleistä. Mitään tilastoa asiasta ei kuitenkaan liene. Omaiset päättävät asiasta, ja jokaisella on varmasti omat syynsä. Ylen uutiset kirjoitti kuolinilmoituksista vuonna 2017, alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-9415530
Tietosanakirjojen artikkeleista kannattaa aloittaa. Niistä löytyy yleensä kaikki olennainen tieto tiiviseen muotoon pakattuna.
Kirjaston kokoelmista löytyy kyllä useita Marie-Antoinettea käsitteleviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
-Haslip, Joan: "Marie Antoinette" (Otava, 1989)
-Zweig, Stefan: "Marie Antoinette" (WSOY, 1935)
-Tschudi, Clara: "Marie Antoinette 1-2" (1910)
Internetistä löytyy myös runsaasti tietoa. Kannattaa aloittaa Wikipedian erinomaisesta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/hiidensa/post95.htm
Linkki:
http://wwww.helmet.fi/
Kertaalleen kuoletettua kirjastokorttia ei valitettavasti voi aktivoida uudelleen. Sen sijaan saat kyllä saman tien uuden kortin käymällä jossakin kirjastossa ja ottamalla henkilötodistuksen mukaan. Uuden kortin hinta on kolme euroa.
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on todellakin soittohuone. Sen voi varata tunniksi kerrallaan (tunti päivässä) ja seuraavan soittovuoron saa varata kun edellinen on käytetty.
Huoneessa on digipiano ja akustinen piano, nuottiteline ja iso peili soittoasentoa varten.
Helpoiten soittovuoron saa soittamalla musiikkiosaston palvelutiskiin 02 2620 658 tai tulemalla itse paikan päälle.
Varaaminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja on maksutonta.
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen maakuntamuseon valokuvakokoelmaan, vaikka se onkin keskittynyt Turun alueeseen.
https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/valokuvakokoelma
Siirtolaisinstituutti on koonnut ja julkaissut aineistoa suomalaisesta siirtolaisuudesta, siirtokunnista ja utopiayhteisöistä.
http://www.migrationinstitute.fi/
Lisäksi kannattaa etsiä käsiinsä WSOY:n vuonna 1925 julkaisema Frithiof Henrik B. Laguksen teos: Amurinmaan retki : suomalainen kommunismin koe, jossa Schoultz on yksi tekijöistä. Jos kuvat ovat "oikeita", voi niistä tiedustella WSOY:ltä.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Amurinmaan+retki+&type=AllFields
Googlata voi sanoilla Carl...
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka asutkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Paitsi Vantaan, myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen aineistot ovat käytettävissäsi. Helmet-kirjaston asiakkuus ei siis edellytä, että osoite on jossakin pääkaupunkiseudun kaupungeista. Osoitteen pitää kuitenkin olla Suomessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
En ole varma, mitä kysyjä tarkoittaa. Kansainvälinen yritys on olemassa tänäkin päivänä. Viime vuosina yritys on saanut kyseen alaista huomiota toimitusjohtajansa Darren Woodsin ilmastomuutosta vähättelevistä kommenteista. Tilanne ehkä muuttuu, koska viime vuonna Nesteen entinen biopolttoaineliiketoiminnan vetäjä Kaisa Hietala nousi yrityksen hallitukseen. Hänen ja toisen uuden hallituksen jäsenen valintaa ajoivat erityisesti ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä Engine No. 1. Exxon Mobil on saanut muiden öljy-yhtiöiden tavoin kritiikkiä toimistaan energiakriisin aikana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta viime viikolla
Suomessa SOK osti Exxon Mobilin huoltoasematoiminnan vuonna...
Levynkansien kuvia ei voi käyttää ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa, vaikka kyseessä olisi ei-kaupallinen tarkoitus.Taideteosten suoja-aika, eli aika jona teosten kopiointi ja yleisölle jakaminen yleensä on luvanvaraista, on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvien ja äänitteiden suoja-aika on 50 vuotta niiden julkaisemisesta. Nämä suoja-ajat koskevat siis teosten toisintamista ja jakelua.
Lisätietoa:
Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja -asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivut http://www.antipiracy.fi/
Kuvasto ry:n verkkosivut: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan mokoma tarkoittaa samaa kuin sellainen; mainio; mitätön, ruoja.Eri murteissa on käytetty myös sanoja mukoma ja mukama sekä mogumane (kummallinen)Johdettu samasta pronominivartalosta mo- kuin moinen. Vaihtelu mokoma/mukama viittaa myös siihen, että pronominivartalot mo- ja mu- ovat samalähtöisiä.Muu; toinen, muunlainenLähteet: Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja, SKS 1995https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5799aa36835dc62b4…
