Runo löytyy Aale Tynnin runokirjasta Lähde ja matkamies, mutta se löytyy myös hänen Kootuista runoistaan. E-kirjana teosta ei löydy.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081961__Stynni%20kootut__…
Apurahoista ja säätiöistä löytyy esim. seuraavat teokset:
Apurahojen haku- ja jakoaikoja 2000. Syyskuu
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain.1997
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä.1995
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ .
Aineistohausta saat myös selville kaikki pääkaupunkiseudulla olevat apurahoja koskevat teokset. Valitse asiasanaksi apurahat.
Suurin osa näiden kirjojen tiedoista löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen linkeistä osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Tästä linkkilistasta löydät myös ulkomaisia apurahajärjestöjä.
Onnistuin Koskenniemeltä löytämään vain yhden runon, jossa mainitaan suopursut, Elegioja-kokoelman 'Kesäyössä', mutta siitä puuttuvat sekä sudenkorennot että kotkat. Korentoja ei Koskenniemen lyriikassa tullut vastaani muutenkaan. Tutkailin jonkin verran myös muiden kotimaisten runoilijoiden suoaiheisia tekstejä, mutta yksikään haaviini tarttunut ei valitettavasti täyttänyt kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja.
Taas kerran on heitettävä pallo lukijoillemme: jospa joku tunnistaisi etsityn runon.
Ylen arkistomyynti vastaa keskitetysti Ylen sisältöjen luovutuksesta yhtiön ulkopuoliseen käyttöön. Ylen arkistomateriaalia yksityis- tai tutkimuskäyttöön voi tiedustella tämän lomakkeen kautta:
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
Voisiko olla kyseessä Volter Kilven Alastalon salissa, joka etenee hyvin verkkaiseen tahtiin? Olisiko lukijoillamme tietoa? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Hei,
meilläkään ei valitettavasti ole suomi-saksa-suomi journalistisen sanaston sanakirjaa, mutta yksikielisiä löytyy esim. Wörterbuch zur Publizistik ja Kleines Journalisten-Lexikon: Fachbegriffe und Burufsjargon.
Saksalainen kirjasto on avoinna ma 10-18 ja ti-pe 10-16.
Ohjeita ruoka-aineallergikoille on mm. näissä kirjoissa:
- Räsänen, Leivonnaisia allergikoille
- Paganus ja Voutilainen, Allergia ja keliakia: ruoka- ja keittokirja
Helmet-aineistohausta saat muitakin kirjoja kirjoittamalla sanahakuun sanat allergia ruokaohjeet. Allergia & astma -lehdessä on usein myös sopivia ohjeita. Esimerkiksi vuoden 2003 lehdessä (nro 6, s. 6-10) on artikkeli nimeltä Ruoka-allergisen joulu.
Aivan Viipurin pamauksen ajalta olevaa karttakuvaa Viipurin linnoituksesta ei löytynyt, mutta kapteeni N. Granbergin vuonna 1940 piirtämä rekonstruktio, joka kuvaa Viipuria noin v. 1550 on kirjoissa Teperi, Jouko : Viipurin pamaus, 1992 ja Viipurin linna, 1976. Jälkimmäisessä kirjassa on sanallisesti selitetty, miten Knut Possen puolustama Viipuri poikkesi piirroksesta.
Pääkaupunkiseudulla kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen omista kokoelmista. Helsingin kaupunginkirjaston internet-sivulla on lisätietoa kaukolainauksesta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ (tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > Kaukopalvelu) Kaukolainaus tapahtuu niin että asiakas menee omaan lähikirjastoonsa, joka tekee kaukolainapyynnön. Asiakas voi myös täyttää suoraan internetissä kaukopalvelulomakkeen, joka löytyy em. osoitteesta.
Monihaulla, johon linkki alussa, löytyi seuraavia teoksia, joita on saatavissa Suomesta yliopistojen kirjastoista:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teaching in tandem : effective co-teaching in the inclusive classroom.Wilson, Gloria Lodato.2011.
Autonomous language learning in tandem / edited by Tim Lewis and Lesley Walker.2003.
Classroom tandem : outlining a model for language learning and instruction. 2013
Guide to language learning in tandem via the Internet. 1996.
Tandem learning on the Internet : learner interactions in virtual online environments (MOOs).2002.
Suomen kieli ja ruotsin kieli tandem-kontaktissa : kommunikointistrategioiden käyttö tandem-opetuksessa Vaasassa / Sofia Toivonen.Toivonen, Sofia.2014.Opinnäyte.
TANDEM :...
Helmen löytäjästä on puhetta ainakin Kunnan jauhot -kirjassa. Siinä kerrotaan valokuvaaja Homasesta ja hänen Korvuanjoesta löytämästään ennätyshelmestä:
"Voimakkaimman sysäyksen mielikuvitukselleni oli antanut kirjoitus Suomen suurimmasta helmestä, jonka olin lukenut vuotta paria aikaisemmin. Siinä oli kerrottu valokuvaaja Homasen nostaneen vajaa vuosikymmen taaksepäin edessäni virtaavasta Korvuanjoesta raakun, jonka sisältä löytyneen helmen halkaisija oli ollut kaksitoista milliä. Kirjoituksen mukaan helmi oli ollut suurin mitä Suomessa tiedetään löydetyn." (s. 364)
Homasen kerrotaan saaneen simpukoista Helsingissä "summattomia omaisuuksia", mutta siitä, mihin hän varallisuutensa käytti, ei "selkosten salaperäisen rikkauden tuojan"...
Ratsastuksesta on julkaistu suomeksikin kirjallisuutta melko paljon, muutamia teoksia myös yksinomaan kouluratsastuksesta. Kenttäratsastuksesta löytyy tietoja samoista teoksista. 90-luvulla on ilmestynyt mm.: Björs, Marko: Kehittyvä ratsastaja, Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja, Holderness-Roddam, Jane: Kilparatsastus : koulu- ja esteratsastuksen sekä kenttäkilpailun opas, Kouluratsastuksen käsikirja 1/ tekijät: Kizimov, Kottarainen, Halonen, Kyrklund, Kyra: Kyra ja ratsastuksen taito sekä Tammen suuri hevoskirja (osat 2 ja 3).
Lisää viitteitä löytyy mm. asiasanoilla ratsastus, kouluratsastus ja esteratsastus esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www.ouka.fi/kirjasto/intro). Kannattaa pistäytyä myös Suomen...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee paljon tilastoja synnytyksistä ja synnyttäjistä, mutta tietääkseni kysymääsi tietoa lasten ikäerosta ei ole avoimista lähteistä saatavilla.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy suomennettuna 2000-luvun alussa julkaistun Montaignen koko esseetuotannon sisältävän kolmiosaisen Esseitä-teoksen ensimmäiseen kirjaan sisältyvästä kirjoituksesta Filosofia opettaa meitä kuolemaan. Renja Suomisen käännöksenä se kuuluu seuraavasti: "haluan, että kuolema tapaa minut istuttamasta kaalinpäitä".
Samaisesta tekstistä on olemassa myös Marketta Enegrenin varhaisempi suomennos vuonna 1955 ilmestyneessä Esseitä-valikoimassa, mutta sitä en valitettavasti saanut nyt käsiini. Varhaisin suomenkielinen Montaigne-valikoima, Edwin Hagforsin kääntämä Tutkielmia ei sisällä tätä esseetä lainkaan.
Tähän Jukka Rautiaisen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun ei ole julkaistu nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Tällainen mahdollisuus on pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä. Helmetin omiin tietoihin kirjautumisen jälkeen tulee näkyviin linkki "Muuta tietojasi". Siinä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa ja ruksata kohdan "Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni sähköpostitse". Tällöin myös ensimmäinen myöhästymismuistutus tulee sähköpostiin. Samalta lomakkeelta voi sitten halutessaan muuttaa ilmoitustapaa ja myös muuttaa sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron.
Et määritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, millaista tietoa tarvitset - historiaa, arkkitehtonista määritelmää vai rakennusopasta. Kuvia mansardi- eli taitekattoisista rakennuksista löytyy varmasti myös oman kotikirjastosi valikoimista mm. talonrakennus- tai arkkitehtuurioppaista. Myös eri tietosanakirjat kertovat lyhyesti mansardikatoista.
Tällä hetkellä kotikuntasi kirjastossa näyttäisi olevan saatavilla 'Talo kautta aikojen: Julkisivujen historia' (Rakentajain kustannus, 1987), josta löytyy muutamia kuvia mansardikatoista. Aineistoa voit tarkastella osoitteessa: http://hauho.kirjas.to/
Määritelmä ja kuvia löytyy myös seuraavista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taitekatto
http://www.talotori.net/okorjausKatto.php
http://www....
Kyllä voit, sillä varauksesi näkyvät suoraan kirjastokortilta. Riittää siis, että annat kirjaston palvelutiskillä kirjastokorttisi virkailijalle, niin hän pystyy katsomaan sieltä varauksesi. Kortilta näkyvät jopa sellaiset varaukset, jotka ovat saapuneet mutta joista ei ole vielä ehtinyt tulla varausilmoitusta. Varausilmoitus on ainoastaan asiakkaalle tarkoitettu ilmoitus siitä, että varaus on noudettavissa kirjastosta.
