P. Mustapäältä Kootuista runoista ei suoranaisesti näyttäisi löytyvän runoa tällaisesta onnenhetkestä, ainoa runo jossa puhutaan tornista ja onnesta on Linna itäisellä maalla 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Linnustaja. Tämä on melko synkeä vanha balladi Raaseporin linnassa hirtetystä miehestä.
Arvelisin, että kyseessä olisi saattanut olla Sakari Kuusen laatima Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937). Se on - tekijänsä sanoin - "pääasiallisesti suorasanainen, vain sarjan runohelmiä käsittävä esitys". Kirjasta julkaistiin uudet painokset vuosina 1951, 1954 ja 1960, eli se oli käytössä varsin pitkään.
Helmet -- Kalevala kansakouluja varten
Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua.
Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.
Levylle Luomisen on lausunut ainakin Veikko Sinisalo. Tampereen kaupunginkirjastosta se on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi äänitteellä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta.
Korttipelien "synnillisyys" juontaa juurensa jo 1600-luvulle, jolloin kirkko kiinnitti suurta huomiota yleisen järjestyksen luomiseen ja kristillisen elämän parantamiseen. Vuoden 1686 kirkkolaki antoi tarkkoja ohjeita sapatin pyhittämisestä. Jokaisen oli osallistuttava säännöllisesti jumalanpalveluksiin, ja kaikkinainen työnteko oli pyhäpäivisin kielletty. Vapaa-aikaan eli lähinnä sunnuntai- ja juhlapäiviin sijoittuvana ajanvietteenä kortinpeluu näyttäytyi kirkon silmissä piittaamattomuutena kirkollista järjestystä kohtaan, kun sapatin pyhittämisen asemesta pelattiin korttia. Tämän vuoksi pelaaminen sunnuntai- ja juhlapäivinä kiellettiin sakkorangaistuksen uhalla, ja kansalaisten ohjaamiseksi pois tämän paheellisen ajanvietteen parista...
Kävitkin jo täällä musiikkiosastolla. Kappaleisiin Niskuroivat hevoset ja Lyyrinen laulu löytyi jo nuotit meiltä. Kappaleeseen Vainaja ei löydy nuotteja Tampereen kirjastosta. Nuotti Vladimir Vysotskij Vargjakten: 48 sånger i tolkning av Castren och Ola Palmaer löytyy Helmet tietokannasta ja kuten puhuimme voit kaukolainata sen esim. kotikirjastosi kautta.
Mikäli etsimääsi teosta ei löydä VASKI-kirjastoista, voit tehdä hankintaehdotuksen kätevimmin verkossa kirjaston VASKI-aineistotietokannassa http://www.turku.fi/vaski .
Suora osoite hankintaehdotuslomakkeelle on pitkä, mutta tässä on siihen suora linkki:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=j_hanki&previd=fulls&boo1=AND…
Voit toki tehdä hankintaehdotuksen myös Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä paikanpäällä.
Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa.
Henry Theelin esittämänä kappale löytyy CD-levyltä ”Henry Theel: 1917–1989” (Fazer Finnlevy, 1991). Se on ilmestynyt myös Theelin lp-levyillä ”Oloneuvos” (PSO Tuotanto, 1978) ja ”Liljankukka” (Finnlevy, 1983). Risto Nevalan levytys puolestaan löytyy CD-levyltä ”Rakkaudella” (MTV-musiikki, 1990).
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon tekijää tai selvittämään sen alkuperää. Jos joku vastauksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon runon alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jyväskylän pääkirjastossa on lainattavana kaksi kaupunginteatterin kausikorttia. Kausikortti lainataan pääkirjaston 1. kerroksen infopisteeltä palveluaikoina. Kortti myös palautetaan samaan paikkaan. Lainaukseen tarvitsee oman Keski-kirjastojen kirjastokortin ja todistuksen henkilöllisyydestä. Esim. ajokortti käy. Asiakas voi lainata molemmat kortit, jos ne ovat vapaana.
Kausikortin voi lainata viikoksi kerrallaan. Kortin laina-aikaa ei voi jatkaa eikä korttia voi varata. Verkkokirjastosta voi tarkistaa, onko kortti lainassa ja mikä sen eräpäivä on. Kortit käyvät teatterin omatuotantoisiin esityksiin. Korttia voi käyttää laina-ajan sisällä yhteen tapahtumaan. Kausikortti vaihdetaan näytäntökohtaiseen lippuun teatterin...
Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Käsiaseiden luvat antaa Helsigissä poliisi http://www.poliisi.fi/ Täsmätietoa kannattaa kysyä luvanantajalta suoraan. Tilastoja löytyy myös Tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/ kyseisestä aiheesta ei löytynyt hakutuloksia.
Nykyään on myytävänä laitteita, jotka sisältävät sekä vhs- että dvd-katselumahdollisuuden ja osassa niistä on myös kopiointimahdollisuus vhs:ltä dvd:lle. Videoita DVD:lle voi saada siirrettyä aivan tavallisessa Foto-liikkeessä.
Veikko Huovisen teoksista vain Ympäristöministeri on käännetty venäjäksi:
Ministr po delam okružajučšej sredy. Raduga 1991
Helmet-kirjastoista tätä teosta ei löydy, mutta Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta sen saa kyllä lainaksi:
http://finna.fi
Käännöstietokanta:
http://www.finlit.fi/fili/
Levystä on olemassa useampi painos. 1996 julkaistussa painoksessa [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865802] ei ole mukana kyseistä kappaletta, mutta 1997 painoksesta [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865809] kappale ja sen akustinen versio löytyvät. Koska HelMet-kirjastoissa on olemassa ainoastaan 1996 versio, kappaletta ei ole luetteloitu HelMetiin. Linkki teoksen tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=tomua+tuulessa&searchscope=…
Lähteet: Viola - Suomen kansallisdiskografia, Fono.fi - äänitetietokanta (www.fono.fi)
Helmet-kirjastoissa on kirjaan tosiaan pitkä jono. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjat ovat myös lainassa, mutta jonot kyllä lyhyemmät:
https://finna.fi
Ikävä kyllä kirjaa ei kaukolainata muualta maasta jonojen takia, vaan ainoastaan, jos sitä ei olisi hankittu oman alueen kirjastoon lainkaan.
Ainakin Akateemisessa kirjakaupassa kirja näyttäisi olevan myynnissä.
Yleisten kirjastojen verkkopalvelut sivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta ( http://mainio.kirjastot.fi/ ) , josta voit etsiä kunnan- ja kaupunginkirjastojen osoite/yhteystiedot. Palvelussa on aakkosellinen
luettelo kirjastoista ja lisäksi tietoja voi etsiä kirjastoittain tai alueittain.
Kysymyksestä on vaikea päätellä, tarkoitetaanko ns. Aspergerin oireyhtymän nimellä tunnettua ilmiötä vain ilmiölle nimensä antanutta itävaltalaista Hans Aspergeria (1906-1980). Mutta oletan, että kiinnostuksen kohteena on ilmiö, ei sen tutkija.
Aspergerin oireyhtymä on nimitys sairausluokituksesta poistumassa olevalle käyttäytymispiirteistölle. Mitään kaikkiin sopivaa yhteistä kuvausta ei ole olemassa, mutta useimmilla tämän diagnoosin saaneilla ihmisillä on taipumus " tavallisesta poikkeavaan sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyliin sekä epätavallisen voimakkaasti rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin". Myös aistiyliherkkyys on yleistä. Täältä voi tutustua Autismiliiton määritelmään.
Heikki Poroila
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
