Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja...
Anni Lehtoseen liittyvää tietoa löytyi seuraavasti:
Martti Haavio, Viimeiset runonlaulajat (kertoo mm Malisten suvusta ja Anni Lehtosesta myös; Pekka Huttu-Hiltusen artikkeli "Anni Lehtosen runolauluoppi" kirjassa: Tuulen jäljillä - kirjoituksia kansanperinteestä ja kulttuurihistoriasta (toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki), Kalevalaseuran vuosikirja, 1999; Stig Söderholm, Vienankarjalaisen rituaali-itkun rakenne ja tuottamismallit: tapaustutkimus, pro gradu -työ: Turun yliopisto, 1982 (tutkimuskohteena Anni Lehtonen); Terhi Utriainen, Kuolema tekstinä: kuoleman ja ihmisen väliset merkityssuhteet vienankarjalaisen Anni Lehtosen perinneteksteissä, lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, 1992; Juminkeko - Kalevalan ja...
Päätön ratsumies-elokuva perustuu Washington Irvingin romaaniin eikä sitä ole käännetty suomeksi tai ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Mutta ehkäpä voin suositella jotain muuta.
Oletko tutustunut Helsingin kaupunginkirjaston Kirviön kirjasuosituksiin? Tässä linkki tekemiini fantasiakirjavinkkeihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/fantasia-ahmatti/
Muita hyviä fantasiakirjoja ovat esim. kauhua, jännitystä ja fantasiaa yhdistelevä Anthony Horowitzin Viisi vartijaa-sarja, Michelle Paverin
Muinainen pimeys-sarja sekä Suzanne Collinsin trilogia Nälkäpeli.
Omiin suosikkeihini kuuluu myös mm. Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Kuolemanportti-sarja. Kotimaisista voit kokeilla esim. Anu Holopaisen...
Sylin sivuilta löytyy tietokanta, josta voi tutkia apurahoja ja stipendejä http://www.syl.fi/apurahat/haku/
Tietoja apurahoista kannattaa kysellä myös oman oppilaitoksen opintotoimistosta tai sen maan suurlähetystöstä mihin on menossa. Kanadan Suomen suurlähetystön www-osoite on http://www.canada.fi
Näillä sivuilla viitataan myös Fulbright Centerin sivuille (http://www.fulbright.fi/ ) Fulbright Center on voittoa tavoittelematon organisaatio,
jonka toimintaa rahoittavat Suomen opetusministeriö,
Yhdysvaltain ja Kanadan valtiot sekä Suomen ja
Yhdysvaltain hallitusten perustama tukisäätiö. Sivuilla kerrotaan stipendiohjelmista Yhdysvaltoihin, mutta kannattaa kysellä myös Kanadaan.
Osoitteessa http://www.skr.fi/spalvelu/verkossa.html on...
Etsitty runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä. Vuonna 1951 julkaistu Hellénin Runoja-kokoelma ilmoittaa sen kirjoitusvuodeksi 1909. Sen jälkeen se on ollut mukana useimmissa Hellénin runo- ja lastenrunokokoelmissa Lasten runokirjasta (1930) Punaposki, kultasuuhun (2000), minkä lisäksi se löytyy useista antologioista ja lukukirjoista.
Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Suomenkielisistä ruoka-aineiden ravintoarvoja käsittelevistä kirjoista tai Internet-sivuilta en onnistunut löytämään tietoa parapähkinän ((Bertholletia excelsa) hiilihydraattipitoisuutta. Sen sijaan englanninkielisiltä Internetsivuilta löytyi seuraavia tietoja:
Food Standards Australia New Zealand
Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) is an independent statutory agency.
http://www.foodstandards.gov.au/monitoringandsurveillance/nuttab2006/on…:
Hiilihydraatteja : Available Carbohydrate 2.4 g / 100 g
Kaupallisilta sivustoilta löytyi linkki:
http://www.kluth.com/seiten/hauptseiten/5_naehrwerte/warenkunde_e/waren…
Kcal/100 g
Vitamins and Minerals Nutritional Content per 100 g
660 vitamins B1, E, potassium, phosphorus, magnesium calcium...
Hei,
Wikipediasta näyttäisi löytyvän vastaus kysymykseesi. Ohessa on Wikipediaan linkki, jonka kautta löydät tietoa Rooman valtakunnasta ja Rooman valtakunnan asukasmäärästä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunta
Kirjastotilastoissa ei näy lukua, josta kävisi ilmi lainaus- ja palautusautomaattien lukumäärä. En löytänyt muutakaan lähdettä, jossa automaattien lukumäärä olisi laskettu. Voit yksinkertaisesti kysyä maakuntakirjastoilta, kuinka monta automaattia kullakin on alueellaan, jos tarvitset tarkkaa lukua tutkimukseen. Täältä löydät maakuntakirjastojen yhteystiedot: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ .
Hoitolaitosten tilaratkaisuista esteettiseltä kannalta, taideteoksista hoitolaitoksissa sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä hoidossa yleensä löytyy tietoa esim seuraavista teoksista: Hyyppä, Markku: Kulttuuri ja terveys, Edita 2005, Liikanen, Hanna-Liisa: Taide kohtaa elämän, Suomen mielenterveysseura 2003, Parantava taide, Toimihenkilöjärjestöjen sisistysliitto 2001, Dementiakoti, Suomen dementiahoitoyhdistys 2003, Simpanen, Marjo-Riitta: terveyttä taiteesta, Minerva 2007.
Värien vaikutusta tilaan ja ympäristöön käsitellään esim. suraavissa teoksissa: Rihlama, Seppo: Värit ja kuviot ympäristövaikuttajina, 1993, Rihlama, Seppo: Väri sisustuksessa, 1998 ja Huttunen, Matti: Värit pintaa syvemmältä, WSOY 2004
Katsoin netistä kysymiesi rahojen arvoa ja löysin vain 2 saksanmarkan hopeakolikon vuodelta 1939, jossa on Paul Hindenburgin kuva. Kolikon hinta oli 20 dollaria. Tiedot löytyivät sivun
http://www.ebay.com kautta.
Turun kaupunginkirjastossa on teos nimeltä Standar catalog of world coins 2007, josta löytyy kolikkoja vuosilta 1909-2000. Saksan kohdalla on paljon kolikoita Reichmark-nimen alla, mutten pysty antamiesi tietojen mukaan päättelemään, mistä rahoista tarkkaan ottaen on kysymys. Kolikoiden alussa on vuosi+kirjain (esim. 1937A, 1937D jne.). Olisi hyvä, jos pääsisit itse tarkastamaan kolikkojesi tiedot tiedot kirjasta.
Lottamatrikkeleita on ilmestynyt useitakin. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi 108 nimekettä. Hain nk. laajennettuna hakuna käyttäen asiasanoja "lotat" ja "matrikkelit". Kirjoja ei välttämättä ole saatavilla pääkaupunkiseudulla, mutta niitä voi pyytää kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Kaukopalvelumaksu on 4 €/ kirja. Linda-tietokantaa et valitettavasti pääse selaamaan omalta koneeltasi, mutta se on käytettävissä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla.
Helmet-aineistotietokannasta löytyvät seuraavat neljä matrikkelia, joissa on tiedoja myös lotista:
"Lotta Svärd : Etelä-Suomi"/ toim. Taito Seila. Hki : Aikakirja, 1973. ISBN 951-9098-03-8
"Jalkaväkirykmentti 56 : 1941-1944" / Kaino Tuokko...
Kysymääsi kirjaa on tilattu Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta suomennos on vielä niin tuore, ettei se ole ehtinyt kirjastoihin asti. Kotimaiset kirjat ovat yleensä varattavissa muutamaa viikkoa ilmestymisensä jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta HelMet-verkkokirjaston kautta.
Helveetit tai helvetialaiset -hauilla löytyy tietoa hyvin hajanaisesti. Omaa kirjaa heistä en löytänyt. Antiikin käsikirjassa , samoin kuin Facta 2001 –tietosanakirjassa, on minimaalisesti tietoja helvetialaisista. Grimbergin ”Kansojen historian” osassa viisi ”Rooma” ja Caesarin ”Gallian sota” –kirjasta löytyy myös tietoja sodista – ei niinkään helvetialaisista. Kaunokirjallisuudesta voit ehkä löytää helvetialaisista jotakin. Käy katsomassa ”Kysy kirjastonhoitajalta” –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx asiasanoilla:keltit, kaunokirjallisuus, fantasiakirjallisuus
Lähteet: Facta 2001, osa 5 Frf-Her; 2.p., Porvoo 1983, Caesar, Gaius Julius: Gallian sota. 3.p.,Hämeenlinna , 1988, Castren, Paavo:...
Ei näytä olevan. Naperoa ei löydy Helmetin, eikä muidenkaan kirjastojen kokoelmista. Myöskään Yleisradion Tallennemyynnin kautta sitä ei ole saatavilla. DVD- ja muu kuvallinen materiaali tarvitsee lainausoikeudet, ennen kuin sitä voi hankkia kirjastojen kokoelmiin. Niitä ei aina voi saada, ja siksi kirjastoista puuttuu mm. sellaisia elokuvia, joita muuten mielellään niihin ostettaisiin.
Vaasasn kaupunginkirjastossa on käytössä kaksi kotimaista artikkeliviitetietokantaa (Aleksi ja Arto). Näihinkin on haluamasi artikkelit kirjattu vain julkaisupäivän tarkkuudella, sivunumeroa ei mainita. Koska Helsingin Sanomat ei ole maakunta-alueeseemme kuuluva lehti, säilytämme siitä vain kuluvan vuoden lehdet. Vanhempia lehtiä voi tilata kaukolainaksi mikrofilmeinä.
Yliopiston kirjasto Tritoniassa on todennäköisesti Helsingin Sanomia haluamaltasi ajalta, joten sieltä kannattaisi tiedustella ko. vuosikertoja.
Selvitä itsellesi mitä mielipideaineistosta on tarkoitus saada selville eli mikä on tutkimusongelmasi. Mielipideluonteesta johtuen, aineistoon tulee myös suhtautua kriittisesti (lähdekritiikki). Mitään nopeaa erillistä tapaa tuskin on, sillä tutkimuksen teko on prosessiluontoista toimintaa. Tärkeintä on se että työtäsi ohjaa jokin kysymys tai kysymyksiä, jotka haluat selvittää.
Hyvä yleisopas on Sirkka Hirsjärven Tutki ja kirjoita (Vantaa 2000), joka kylläkin on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudun kirjastoista. Erityisesti luku II, joka käsittelee tutkimusprosessia.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy hakusanalla "tieteellinen kirjoittaminen" lisää oppaita
Voit myös katsoa...
