Varausten noutoaika on yksi viikko. Jos varausta ei noudeta noutoajan puitteissa, siitä menee kahden euron maksu.
Jos epäilee ettei pääse noutamaan varausta, lienee varminta perua se ennen matkaa.
Vanhempaa tietoa etnisten ravintoloiden määrästä on Tilastokeskuksen sivulla https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-12_004.html
Kannattaakin kääntyä Tilastokeskuksen tietopalvelun puoleen, yhteystiedot https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kannattaa myös olla yhteydessä, yhteystiedot https://mara.fi/yhteystiedot
Viron osalta tietoa voisi löytyä Viron tilastokeskuksesta, yhteystiedot https://www.stat.ee/contacts
Finna-hakupalvelun kautta löytyy joitakin historiallisia ilmakuvia, kun hakukenttään kirjoittaa sanat Sortavala ja ilmakuvat:
Sortavala ilmakuvat | Hakutulokset | Finna.fi
Kuvat ovat ladattavissa, mutta aineiston käyttöoikeudet vaihtelevat kuvakohtaisesti.
Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Etsimäsi kirja on
TEKIJÄ Lindgren, Astrid
TEOS Pekka Peukaloinen / Astrid Lindgren ; [kuvittanut Eva Billow] ; [suomentanut Laila Järvinen]
PAINOS 3. painos - 4. painos 2000
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1996
ULKOASU 129 sivua : kuvitettu
Helmet-kirjavarastosta löytyy lukuisien sanoma- ja aikakauslehtien vanhoja vuosikertoja - joko fyysisenä kappaleena tai mikrofilmillä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla, ja niistä saa tarvittaessa otettua tulosteita. Fyysiset kappaleet lehdistä ovat pääosin käsikirjastokappaleita eli niitä voi selata vain paikan päällä.
Hei! Valitettavasti kuvaukseen sopivaa kirjaa ei löytynyt. Richard Mathesonin kirjaa What dreams may come ei ole suomennettu, mutta siitä on tehty saman niminen elokuva vuonna 1998. Suomeksi elokuva on nimellä Taivaan tuolla puolen.Lista Richard Mathesonin teoksista: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175951951098 Elokuvan tiedot: https://www.imdb.com/title/tt0120889/
SuomennoksetKyseinen runo löytyy nimellä Kiertoliike teoksesta Kaivojen maa, joka sisältää valikoiman unkarilaista lyriikkaa. Teos on julkaistu vuonna 1970 ja sen on toimittanut ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Teoksesta löytyy suomennettuna myös runoilijan Géza Képes runot:RaudikkolaumaKreetan ääniäKysymyksiä ja vastauksiaKyseisen runoilijan runoja löytyy suomennettuna myös teoksesta Runon suku (1991), joka sisältää Jarkko Laineen valikoiman kokoelman käännöslyriikkaa. Teoksesta löytyy Hannu Launosen suomentamana runot:TakaisinRovioMuita runoilijan teoksia löytyy suomennettuna myös teoksista Unkarin lyyra, jonka on toimittanut ja suomentanut Toivo Lyy (1970):Eepoksen katkelmaKivetSekä Nelli Niemisen suomentamana teoksesta Vaikka aamuun...
Vastausta ei löytynyt, mutta voit vielä etsiä näistä paikoista:Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteri https://www.heraldica.fi/vaakunarekisteri/Suomen kunnanvaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnanvaakunatSuomen kirkolliset vaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirkolliset_vaakunatLuettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isten_valtioiden_vaakunoistaRuotsin kuntavaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuntavaakunat
Kaupunginarkistosta löytynee Niittytien nykyinen nimi. Sieltä saamani neuvon mukaan on toimittava näin: Kaupunginarkistosta löytyy 1930-luvulta peräisin oleva kartta, josta kadun sijainnin ehkä voi varmistaa, ja sen jälkeen verrata kadun sijaintia nykyiseen kiinteistökarttaan.
Kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Kuvausta vastaavaa kirjaa ei löytynyt, tosin kirjoja sedän hevostilalla asuvista tytöistä on yllättävänkin paljon eikä kaikkien tarkkaa juonikuvausta ole saatavilla.
Muistaisiko joku lukijoistamme kirjan tai olisiko kysyjällä tarkempia tietoja, miltä ajalta kirja suunnilleen on tai mihin aikakauteen se sijoittuu?
Tässä on vielä Kirjasampo-palveluun listatut kirjat, joihin liittyy hevostila.
Saimme lukijaltamme ehdotuksen: voisiko olla Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan? Kuvausta kirjasta, https://www.sttinfo.fi/tiedote/69850899/mediatiedote-jojo-moyes-lumoaa-…
Seuraaviin kirjoihin ja kirjasarjoihin voisi 10-vuotias eläinten ystävä tykästyä:Merja Jalolta on ilmestynyt Jesse-sarja, jossa kultainen noutaja seikkailee ja rientää apuun aina tarpeen tullen.Helena Meripaasi on kirjoittanut useammankin koira-aiheisen lastenkirjasarjan, esimerkiksi Irin kennel, Tassu-trio sekä Kaisla ja Isla.Holly Webbin suloisissa lastenromaaneissa seikkailevat kissat ja koirat.Satu Heimosen kaksiosainen Cecilia-sarja kertoo 11-vuotiaasta Milkasta ja hänen ragdoll-kissanpennustaan.Riina ja Sami Kaarlan Pet agents -sarjassa yhdistyy science fiction, lemmikit sekä salapoliisin tehtävät.Lauren St. Johnin Etelä-Afrikkaan sijoittuva sarja kertoo nuoresta Martinesta, joka kokee afrikan eläinten kanssa mieleenpainuvia...
Tässä Helsingin kaupunginteatterin "Puuvillaprinsessan" roolilista vuodelta 1977. HENKILÖT: Kiinan Keisari: Tauno Lehtihalmes/ Turandot, hänen tyttärensä: Ritva Valkama/ Jau Jel, hänen veljensä: Yrjö Järvinen/ Keisarin äiti, (ym): Elina Pohjanpää/ Pääministeri: Pertti Palo/ Hovitui: Stig Fransman/ Kirjuri: Lauri komulainen/ A Sha Sen, talonpoikaisnainen: Eila Rinne/ Eh Feh, hänen pojanpoikansa: Perttu Pesä/ Gogher Gogh: Eero Pikkarainen/ Ma Gogh, hänen äitinsä (ym).:Eila Pehkonen/ Gogherin henkivartijat: Mauno Blomqvist ja Heikki Huopainen/ Hi Vei (ym): Ismo Kallio/ Munka Du (ym.): Aarre Karén/ Ki Leh (ym): Markku Riikonen/ Shi Meh (ym.): Jarkko Rantanen/ Kiung (ym.): Rauni Ikäheimo/ Su (ym.): Anja Haahdenmaa/Lähde:Microsoft Word -...
Teimme pyytämääsi varausten ilmoitustapaan muutoksen. Itsekin muutoksen voi tehdä seuraavasti: mene Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastoon http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… ja valitse vasemman reunan valikosta "omat tiedot". Anna oma käyttäjätunnuksesi kirjastokortistasi ja salasanasi ja kirjaudu sisään. Tämän jälkeen valitse vasemman reunan valikosta "ilmoitustapa". Tällä sivulla voit muuttaa ilmoitustavan haluamaksesi.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Valtaa ja juhlia tai yleisemminkin vallan kulttuurihistoriaa käsittelevät ainakin alla mainitut kirjat
- The ugly Renaissance / Alexander Lee (2014)
- Ettekö te tiedä, kuka minä olen : ylimielisyyden historiaa / Ari Turunen (2014)
- Katse menneisyyden ihmiseen : valta ja aineettomat elinolot 1500-1850 / Kustaa H. J. Vilkuna (2010)
- Maintaining loyalty, declaring continuity, legitimizing power: ludi saeculares of Septimius Severus as a manifestation of the golden age / Jussi Rantala. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2013, myös verkkojulkaisuna:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/67964
Aiheesta löytyy myös artikkeli:
- Media, valta, eliitit... ja Tasavallan presidentin vastaanotto. / Kolbe Laura (Tiedepolitiikka-lehti, 2001, nro 1, s. 7-12...
Myöhästymismaksu on 20 senttiä kirjalta vuorokaudessa. Jos kirjat palautetaan seitsemän vuorokautta myöhässä, kertyy niistä myöhästymismaksuja siis yhteensä 2,80 €.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmiin kohdistuvaa yhteishakua ei ole käytössä. Useiden eri kirjastojen kokoelmiin samanaikaisesti kohdistuva monihaku löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html
Siellä on maakuntakirjastojen aineistotietokantoja sekä joitakin alueellisia yhteistietokantoja (esim. Pohjanmaan kirjastot). Kirjastot.fi- sivuilta pääset Monihaut -linkistä.
