Katsoin Pihlajamaan juhlakonsertin videolta, ja siinä kappale on nimetty "Tähden lentoja" (jenkalta kuulostaa). Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa on aiemmin (2021) kysytty nuottia Toivo Kärjen kappaleeseen "Tähdenlento" (esittäjinä mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki). Tämäkin on jenkka ja se löytyy nuotista Toivesävelmiä, osa 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Minun korviini Pihlajamaan juhlakonsertin jenkka ei ole sama sävelmä, eikä siihen löydy nuottia.
Pelimanni-lehden numeron 4/2009 liitteenä on julkaistu Pelimanni 3 -cd-levy, jolla on Lyyti kirjoittaa -niminen kappale Spooky Hamsters -yhtyeen esittämänä. Julkaistuja nuotteja tähän kappaleeseen ei valitettavasti ole saatavilla.
Mozartin ooppera Zaide on esitetty viimeksi Kansallisoopperassa lokakuussa 2006. Yleensä Kansaalisoopperan esityksistä painetaan libretot, joissa on alkuperäiskielinen teksti ja suomenkielinen teksti vierekkäin. Näitä on sitten lainattavana kirjastoissa, nyt juuri tätä Zaidea ei sitten löydy, ei ole varmaankaan painettu.
Yleensä oopperassa kuitenkin "juoksee" tekstitys lavan yläreunassa suomeksi. Kansallisoopperasta varmaankin voisi sähköpostitse tiedustella olisiko heillä "Zaiden aaria" suomennoksena (en kyllä tiedä ovatko suomennokset sävelkulun mukaisia vai sanasta sanaan käännettyjä, mutta ymmärsin, että kysymys oli vain tekstin käännöksestä).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja runosta ja sen tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vaikuttaa siltä, että kyseinen tekstinpätkä on merkitty usein verkon keskustelupalstoilla yms. Tove Janssonin nimiin, mutta tekstin alkuperäisestä lähteestä ei ole varmuutta. Harmillisen usein verkossa kiertävien sitaattien lähdetiedot ovat puutteelliset tai virheelliset. Ainakaan Kuka lohduttaisi Nyytiä? -teoksessa ei ole tällaista katkelmaa.
Olisikohan kyseessä seuraava teos (muita näiden tekijöiden teoksia kun en löytänyt): Mayo, Edvard J. - Jarvis, Lance P., The psychology of leisure travel: effective marketing and selling of travel services. Boston, Mass.: CBI Pub. Co, 1981. Tästähän on saatettu ottaa uudempia painoksia.
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark....
Olipa tämä vaikea kysymys. Googlasin "70-luvun vaatteita" ja sain keskustelupalstoilta pari vinkkiä kirppariliikkeistä joissa olisi 70-luvun vaatteita myytävinä. Niissä mainittiin Play it again, Sam
(Rauhankatu 2, 00170 Helsinki) ja UFF:n liikkeet.
Osoitteesta http://www.vuolanne.net/kirpputorit/#HELSINKI löytyy lista Helsingin ja pääkaupunkiseudun kirpputoreista
Lisäksi vaatteita voi löytyä netissä pyörivistä käytettyjen tavaroiden myyntisivustoista, kannattaa käydä katsomassa esim. Keltainen pörssi ja Huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi/index.jsp
http://www.huuto.net
Pukuvuokraamojen yhteystietoja löytyy puhelinluettelon keltaisilta sivuilta tai netistä hakusanalla pukuvuokraamot. Kirjastot.fi:n arkistosta löytyy lähteitä 70-luvun...
Hessu kissan aakkostarinat 4-7-vuotiaille cd-rom:in käyttöjärjestelmävaatimukset ovat: 486-prosessori (33 MHz) Windows 3.1 ja 8 Mt keskusmuistia (tai Windows 95/98 ja 16 Mt), värinäyttö (640x480, 256 väriä), 2x CD-ROM-asema, hiiriohjain, äänikortti (Soundblaster), kaiuttimet tai kuulokkeet.
Asiakkaiden kokemuksia kuunnelleena vanhat cd-romit eivät toimi uusissa käyttöjärjestelmissä. Ohjelmien teknisiä ominaisuuksia kannattaa kuitenkin tiedustella lähemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikka@Lasipalatistahttp://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Tarkoitatko kilpailukykysopimusta edeltänyttä keskustelua, jossa puhuttiin ja joka koski erityisesti julkisen sektorin työntekijöitä? Paljon puhuttiin mm. sairaanhoitajista ja kätilöistä, mutta sopimukseen liittyvät asiat koskivat yhtä lailla kaikkia julkisen puolen työntekijöitä.
Vuonna 2007 puhuttiin Sari Sairaanhoitajasta, mutta tämä keskustelu liittyi ja johti palkkojen korotuksiin, ei alennuksiin.
Tässä meidän pitää varmaan tukeutua mahdolliseten kommentoijien tarkempaan muistiin.
Arvelisin, että muistat alun oikein. Vuonna 1992 18.12. oli perjantai ja seuraavalla viikolla jouluaatto oli siis keskiviikkona.
Koulujen loma-ajat ovat aina sopimuksia, mutta espoolaisena minulle on jäänyt onnellinen muistikuva, että kouluun piti yleensä palata vasta loppiaisen eli 6.1. jälkeen.
Vuonna 1993 kenties vasta ma 11.1.
Apuna arvailussa käytin netin ikikalenteria. http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=1&vuosi=1993&nimipaivat=no
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä...
Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
Antikvariaatti.net sivuston yhteyshenkilö vastasi, ettei osaa vastata kysymykseen. Mahdollisesti vastauksen kysymykseen voi saada ottamalla yhteyttä taiteilijaan, http://www.helja.fi/.
Tarkoitatte varmaankin Veikko Juntusen kappaletta Rentukkaojan Aatu. Kappale löytyy nuottikokoelmasta Uudet suosikkivalssit, josta saatte myös sanat laulajia varten. Nuotti on Helmet-kirjastoista Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa.
Kappale on myös Eero Avenin levyllä Miljoona ruusua: juhlalevy : 40 laulua.
Iloisia syntymäpäiviä!
Christofer Columbus gjorde fyra upptäcktsresor till exempel till Bahamas, Haiti, Venezuela, Panama och Honduras. Han grundades inte städer utan kolonier. Han grundade en koloni på Hispaniola (Isabella) Hispaniola är en ö på Karibiska havet:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Hispaniola
Hispaniola slutade i kaos, och senare grundades en ny koloni: Santo Domingo. Santo Domingo är ny huvudstad av Dominikanska republiken:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Santo_Domingo
Mer information om hans resor från till exempel världenshistoria.se-websidor:
http://varldenshistoria.se/utforskning/upptacktsresor/christofer-columbus-den-gatfulle-upptackaren