Työpajatoiminnasta löytyy Linnea-tietokannoista, jonne pääset omasta opiskelukirjastostasi tai lähimmästä yleisestä kirjastosta. Tietokannan käyttö vaatii salasanan, joten et pääse suoraan omasta netistäsi.
Työpajatoimin* sana-haulla löytyneistä vastaukseen on poimittu Lindasta (korkeakoulukirjastojen tietokanta)Etelä-Suomea käsittelevät tai ne, joiden paikkakuntia ei viitteestä näy.
Bredenberg, Merja-Liisa, Lasten ja nuorten käsityökoulu- ja työpajatoiminta. Turku : Turun ja Porin läänin taidetoimikunta, 1992 (Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan julkaisuja)
Myllymaa, Saija, Henkisestä kilpailusta työpajatoimintaan : kunnallinen nuorisotyö Ruovedellä 1946-1992. [Tampere], 1995 Nuorisotyön koulutusohjelman tutkielma, Tampereen...
Tekijänoikeuslain 20§:ssä todetaan taideteoksista yleensä: "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti."
Lisäksi tekijänoikeusasetuksessa 21.4.1995/574 mainituilla kirjastoilla ja arkistoilla on pykälän 16 a mukaan oikeus "valmistaa omissa kokoelmissaan olevasta vahingoittumiselle alttiista julkistetusta teoksesta kappaleita valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä ja saattaa ne yleisön saataviin lainaamalla, jos teosta ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta".
Ks. tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja tekijänoikeusasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574...
Hei!
Mikäli naapurikunta on Helsinki, Espoo tai Kauniainen, saat kirjan varaamalla joko itse helmet.fi-sivuilta tai tulemalla kirjastoon.
Jos kirja on jossain muualla, niin käy kirjastossa. Ensin katsotaan, löytyykö se jostain muusta pääkaupunkiseudun kirjastosta (erikoiskirjastot, oppilaitokset), jolloin pääset lainaamaan sen sieltä tai lukemaan lukusalissa. Tällöin kirjaa ei voi kaukolainata.
Mikäli kirja löytyy pk-seudun ulkopuolelta, se voidaan kaukolainata sinulle. Kirjan voit noutaa omasta kirjastostasi. Maksu on seitsemän euroa.
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Alla pari linkkiä, joista löytyy tietoa muistikuvien synnystä: Ylen uutinen otsikolla Valehtelevatko muistot? (29.12.2009) ja "onnellisuusprofessori" Markku Ojasen Traumat, muistiin palautuminen ja valemuistot -artikkeli, joka on tiivistelmä tutkimustuloksista:
https://yle.fi/uutiset/3-6058402
https://www.markkuojanen.com/psykologia/traumat-muistiin-palautuminen-ja-valemuistot/
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 2009, mutta sitä on vain muutamissa kirjastoissa Suomessa. Voit halutessasi kysyä sitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=moskova+mullova+ja+min%C3%A4&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Lastenkirjavuosi-blogissa on selkeä listaus, mukana esimerkiksi ilmainen englanniksi ja ruotsiksi saatavilla oleva e-kirja. Lastenkirjavuosi: Koronavirus ja muut pöpöt lastenkirjoissa
Mainitun blogin lista perustuu Tuula Korolaisen ja Ida-Lina Nyholmin tekemään laajempaan listaan, joka löytyy Pro lastenkirjallisuus ry:n sivuilta. http://prolastenkirjallisuus.fi/vieraspalsta/popot-tutuiksi-kirjoja-viruksista-bakteereista-ja-sairastamisesta/
Kirjoja tulee koko ajan lisää, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on hankinnassa lääkäri Sonja Sulkavan 35-sivuinen kirja Akseli ja koronavirus (2021).
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin alakoululaisille suunnatun Kepler62-sarjan viides osa Virus (2017) ja kuudes osa...
Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi...
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Sampsa Astalan esittämä "Mikä pahan tappais" alkaa noilla sanoilla. Laulun ovat säveltäneet Sampsa Astala ja Matti Toivonen. He ovat myös laulun sanoittajat.Mikä pahan tappais YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=oLmWE_wVeCg
Luulen, että seuraavistakin kirjoista voi olla hyötyä: 1) 500 liikekirjettä-yrityksen mallikirjeet 2)Kylänpää Esa, liike-elämän kirjallinen viestintä. Nämä kirjat ja lisääkin löydät lähikirjastosi, esim. Leppävaaran kirjaston kautta.
Arnold Joseph Toynbee (1889-1975) saavutti kuuluisuutensa teoksellaan "A study of history" (12 osaa, 1934-61). Tämän teoksen lyhennelmä on suomennettu nimellä "Historia uudessa valossa" (1950). Fennica-tietokannan mukaan muita hänen teostensa suomennoksia ovat "Ihminen ja nälkä" (1963)ja "Kulttuurimme koetuksella" (1950). Internetistä löytyy runsaasti tietoa hänen tuotannostaan. Viitteitä voi hakea esimerkiksi Googlesta hakusanoilla Arnold Joseph Toynbee.
Kyllä löytyy, näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssäkin. Kirja on Viitasaaren pääkirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.wiitaunioni.fi/fi/palvelut_asukkaille/kirjastopalvelut/viita…
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Tutkin asiaa Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan kautta ja sen mukaan tämä "Luokanopettajat 1990" on ollut kertaluonteinen julkaisu eikä sellaista ainakaan samalla nimellä ole muina vuosina julkaistu.
Opettajamatrikkeleita on kyllä julkaistu, mutta useimmiten ne ovat yksittäisen koulun opettajista koottuja luetteloita, eivät tällaisia yleisiä.
Leif Mether on vuonna 1994 julkaissut kirjasen "Koulumatrikkeleja" (Sukutietotekniikka ry), johon on koottu luetteloa Suomessa julkaistuista alan matrikkeleista. Tätä ei löydy Teuvalta, mutta sen voi saada kaukolainaamalla jostain muusta kirjastosta (löytyy kyllä useammasta kirjastosta Suomessa).
Toinen mahdollisuus on selata näitä matrikkeleita Fennica-tietokannasta (https://finna....
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Dr. Seussin "How the Grinch Stole Christmas" -kirjaa ei näytä löytyvän, mutta se on saatavissa ainakin Mikkelin pääkirjaston lastenosastolla. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön lähimmässä kirjastossasi. Mikäli olet helsinkiläinen, voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös verkon kautta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm .
Dr. Seussin kirjoja ei ole suomennettu.
Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Janica-nimisiä on 1054
Janika-nimisiä on 2877
Sisko-nimisiä on 29421
ja Päiviä taas 36138
Johanna on näistä kaikeista yleisin ja heitä on 141464
Väestörekisterikeskusen Etunimihausta näkee montako tietyn nimistä on Suomessa. Katso tästä
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Seuraavien kappaleiden nuotteja löytyy Kymenlaakson kirjastoista:
Andrea Bocelli 'Vivo per lei' nuottijulkaisussa Andrea Boccelli: The collection,
Laura Pausini 'Non c'e' ja 'Incancellabile' nuottijulkaisussa Laura Pausini: The best of,
'Favola' nuottijulkaisussa Eros Ramazotti: Eros.
Tarkista saatavuus Kyyti-aineistohausta http://www.kyytikirjastot.fi/
Muiden kappaleiden nuotteja en onnistunut löytämään, internetistä saa kyllä lähes kaikkien sanat.
