Kirjallisuutta edutainmentista löytyi vähän. Johanna Ruhala on tehnyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan pro gradu -työn aiheesta "Lasten edutainment-CD-ROM: tutustumista lasten multimediankäyttöön Uppo-Nallen avulla" (1999). Samoin Asta Raami on kirjoittanut artikkelin "Edutainment: oppi ja viihtyminen samassa paketissa" (Arttu 1997:3, s. 6).
Internetistä löytyy useitakin viitteitä asiasanalla "edutainment", esim. Sonja Kangas: "Edutainment-pelit
pelikulttuurissa" (erit. luku 3 opetuksen viihteellistäminen ja luku 4 teknologia opetuksessa)
http://media.urova.fi/~sonja/essay.htm
Myös Kari A. Hintikan Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion lopputyö "Nettielämää" sivuaa aihetta http://www.uiah.fi/~cons/neproduktio....
Pula-ajasta kertovia, kuvia sisältäviä teoksia käsittelevät esimerkiksi seuraavat:
Utrio: Pois pula, pois puute: kun kansa selviytyi /Meri ja Untamo Utrio
Jaatinen: Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa
Myös teoksiin Kotimaamme kuva 2 ja Sodassa koettua sekä Sodassa koettua : arkea sodan varjossa, kannattaa tutustua.
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936 -kirjassa on kuvia pula-ajasta 10 sivulla.
Finnasta,kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelusta löytyy myös lukuisa joukko kuvia: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Runo muistuttaa amerikkalaisen Edwin Markhamin runoa Outwitted:
He drew a circle that shut me out —
Heretic, rebel, a thing to flout.
But Love and I had the wit to win:
We drew a circle that took him in!
Markhamin runoja on suomennettu vain vähän. "Tämän runon haluaisin kuulla 2" (Tammi, 1988) teoksesta löytyy runo nimeltä 'Kuokkamies', mutta siinä ei ollut kyseisiä säkeitä. Erkki Mutru on julkaissut teoksen "Luotilanka" (Koilliskulma, 1989), joka sisältää Mutrun omien runojen lisäksi kaksi Markhamin suomennosta 'Suotuisa hetki' ja 'Velvollisuus', mutta tätä kirjaa en saanut käsiini.
Tässä "Luotilangan" saatavuustietoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059991?lang=fin
En löytänyt tietoa Isolla Mustasaarella sijaitsevasta rististä, mutta sellainen löytyisi Kirkko ja kaupunki -lehden mukaan Kustaanmiekasta. Tämä hieman sotki, mutta Suomenlinnan matkailuneuvonnasta osattiin selittää tietojen epäsuhta.
Suomenlinnan matkailuneuvonnasta ystävällisesti vastattiin seuraavaa:"Kyseessä on, aivan oikein, Coldinu ritarikunnan risti. Coldinu on jo keskiajalla perustettu merenkulkijoiden ritarikunta. Suomessa Coldinu perusti Viaporiin Månans Coldin paikallisen ritarikunnan 1766, jonka toiminta katkon jälkeen aloitettiin uudelleen vuonna 1987.
Ritarikunnalla on tapana asettaa ristejä navigoinnin kannalta tärkeisiin kohteisiin. Alun perin Suomenlinnaan sijoitettu risti sijaitsi Kustaanmiekalla, mutta se siirrettiin...
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
(Signeeraus voi olla Malinen, mutta myös Wallin? Maallikon on vaikea tietää)
Sotilaiden tietoja löytyy kantakorteista. Sodassa kaatuneiden kantakortteja on digitoitu ja niitä voi katsella vapaasti verkossa, mutta sodasta selviytyineiden kantakortteja pääsee katsomaan vain kansallisarkiston toimipisteessä, ks. https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti.Toinen vaihtoehto on tutkia jotakin veteraanimatrikkelia. Virpi Kivioja on koonnut niistä kattavan luettelon, ks. linkki. Suomen rintamamiehet -sarja on koko Suomen kattava.
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytäntö vaihtelee tieteenaloittain ja oppilaitoksittain. Yleensä laitoksilla on omat suosituksensa, joita tulee noudattaa.
Johdonmukainen merkitsemistapa esim. kaikki suomeksi tai kaikki englanniksi, on turvallinen menetelytapa. American Pchychological Associationin ohjeita pidetään arvossa ja noudatetaan usein, ja heidän julkaiseman kirjansa, "APA Publication Manualin" ohjeet ovat selkeät ja hyvin kattavat.
Opinnäytetöiden kirjoittamista opastavissa kirjoissa on yleensä lähdeviitteiden merkitsemistä auttavia ohjeita. Tavallisimpia näistä kirjoista on "Tutkimus ja sen raportointi" ja "Tutki ja kirjoita".
Kirkkonummen kirjastossa on paikalla Seppo Myllyniemen kirja "Vihdin historia 1800-1918" jossa on luku maanomistuksesta ja kartanoista. Kirja on lainattavissa. Kotiseutukokoelmassa löytyy "Suuri maatilakirja III" jossa on Uudenmaan läänin maatilat. Kirja ei ole lainattavissa vaan pitää tutkia paikan päällä.
Tarkistin asiaa Vihdin kirjaston kanssa, ja sieltä löytyy vielä A. J. Hippingin "Vihdin pitäjä", sekä "Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet".
HelMet-verkkokirjaston Omien tietojen Lainaushistoriaan kirjautuvat lainat sen tallentamisen aloittamisen jälkeen siinä järjestyksessä, kun ne on lainattu. Lainaushistorialistan järjestystä ei valitettavasti pysty muuttamaan, mutta otamme mielellämme vastaan kaikki palvelun kehittämisehdotukset.
Jos tarkoitat elokuvaa, jonka on ohjannut Costa-Gavras, sitä ei ole enää Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Joissakin maakuntakirjastoissa dvd on saatavana kaukolainaksi Joensuuhun.
Jos tarkoitat suomalaista Ismo Sajakorven ohjaamaa YLE:n jännitysnäytelmää Soittorasia, sitä ei ole kuin VHS-videona, mutta ei Joensuussa.
Christer Kihlmanin romaaanissa Kallis prinssi päähenkilön poika perusti Sveitsiin pankkitilin "Suomen vapauttamista varten". Heinrich Böll Suojaverkko kuvaa länsisaksalaisia terroristeja (aiheesta oli kiintoisia elokuvia Espoo Cinéssä vuosi sitten). Conrad: Anarkistit. John le Carré: Pieni rumpalityttö (Israelin tiedustelupalvelu soluttaa palestiinalaisjärjestön). Ja tietysti Dostojevski: Riivaajat.
Asiaa: Colin Wilson: The order of Assassins (kertoo mm. muslimilahkosta joka ristiretkeläisten aikana pyrki islamilaisen maailman valtiaaksi murhaamalla vastustajan johtajat, myös ns. selittämättömistä murhista a la Loppi). Tibor Szamuely: The Russian tradition (venäläisistä vallankumouksista, mm. Aleksanteri II:n murhan taustasta)
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä kirjastoista on paljon kirjoitettu. Tampereen kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta löytää pelkällä asiasanalla kirjasto yli 300 viitettä.
Kannattaa myös tutustua esim. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen sivuihin, joilla on kerrottu laitoksella tehtävästä tutkimuksesta ja lueteltu laitoksen julkaisut. Osoite on http://www.info.uta.fi/
Esim. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytettävissä LISA-niminen tietokanta, johon on koottu kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksia. Linkkejä irjastoalan ulkomaisiin tutkimuksiin löydät myös mm. osoitteesta http://www.earl.org.uk/earlweb/prof.html#Research
Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html
Kyseessä on varmaankin Aaro Hellaakosken runo Ääni läheltä kokoelmasta Huojuvat keulat (1946). Runo sisältyy myös esimerkiksi Hellaakosken runojen kokoelmaan Runot (useita painoksia) sekä antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Voitte lukea runon myös alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski…
Tilastokeskuksen kuntien avainluvut -palvelussa voi vertailla kuntia keskenään tai suhteessa koko Suomen lukuihin. Palvelu esittää keskeiset avainluvut kaikista Suomen kunnista taulukkomuodossa ja kuvioina.
Muuramen taajama-aste on 87.1. (2020)
Lähde: Kuntien avainluvut | Tilastokeskus (stat.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu saman tyyppiseen kysymykseen aiemmin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-elvyttaa-nahkakantisia-kirjoja-ong….
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy Tuula Moilasen Kirjansidonnan opas v. 1997.
