Ikävä kyllä nimestä ei löytynyt tietoa lainkaan. Kirjaston nimikirjoissa ei ole tätä nimeä, eikä sitä myöskään löytynyt englanninkielisiltä etunimisivustoilta, ainakaan näiltä:
http://www.thinkbabynames.com/
http://www.babynames.com/
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Jamiro-nimen on saanut alle kymmenen suomalaista (alle 5 tyttöä ja alle viisi poikaa). Kaikki tämän nimen saaneet ovat syntyneet vuosina 1980-1999. Muina aikoina nimeä ei ole annettu yhdellekään lapselle.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Pääkaupunkiseudn kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Voit tutustua Suomen sukututkimusseuran julkaisuihen heidän kotisivuillaan: http://www.genealogia.fi/litt/.
Voit myöskin tutustua niihin käymällä www.helmet.fi sivulla. Ehdotan että teet sanahakua niin saat esille sukututkimusseuran kustanteet
Sampio: Sukututkimusken avaimet sekä Kankaanpää: Sukututkimus askel askeleelta ovat mm heidän kustantamia.
Hei!
Hae vaikkapa sellaiselta hakupalvelimelta kuin :
http://www.northernlight.com seuraavalla haulla:
"free black and white images" (free-sanan voin jättää poiskin, mutta jos senkin sisällyttää hakuun, saa tulokseksi sivuja, joiden kuvia voi vapaasti kopioida rikkomatta tekijänoikeutta).
Kysyjän oman kirjaston kokoelmissa tätä ei ole, mutta esimerkiksi HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy. Kirjasta on kuitenkin runsaasti varauksia (tätä kirjoittaessani 17 kpl), joten nopealla aikataululla tätä ei saa. Piki-kirjastoissa on yksi kappale (Ylöjärvellä) kuljetuksessa, mutta ei varauksia. Lahden kappale on lainassa, samoin Turun, Kuopion ja Joensuun. Varastokirjastossa, Oulussa ja Kittilän pääkirjastossa kirjaa on hyllyssä, joten oman kirjaston kautta voi niitä yrittää saada kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Sähköpostin voi salata myös muulla kuin turvaposti -menetelmällä. Avaamaton posti kuitenkin näyttää olevansa salattu esim. pienellä lukon kuvalla. Postin voi napsauttaa normaalisti luettavaksi, eikä sen avaaminen vaadi välttämättä tunnistautumista.
Jos sähköposti vaikuttaa suojaamattomalta, kannattaa asiasta huomauttaa lähettäjälle.
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/s%C3%A4hk%C3%B6postiviestien-salaaminen-373339cb-bf1a-4509-b296-802a39d801dc tai https://support.google.com/mail/answer/7674059?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä musiikkitietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pia Perkiön runokirjasta Taikakiikari löytyy kaksi kirja-aiheista
runoa:
Kirja
Kirja on sellainen polku tai tie,
joka salaiseen satujen maahan vie.
Siellä voit tavat tontut ja peikot,
siellä kasvavat siniset sienet,
siellä ovat isoja pienet
ja vahvoja heikot.
Kaikki on sadussa mahdollista.
Kirjastotontun kirjalista
on monen metrin pituinen
ja sadunvärinen.
Ystävä hyllyllä
Mikä
on sellainen ystävä,
joka on kansien välissä
ja jota voi pitää hyllyllä?
Mikä on sellainen maailma,
joka on totta ja satua
ja jota voi kantaa laukussa?
Elmer Diktonius on koonnut ja kääntänyt ruotsiksi Eino Leinon runoja kokoelmaan
Lyriskt urval (Helsingfors 1931). Valitettavasti kokoelmassa ei ollut runoa Hymyilevä Apollo ruotsinkielisenä.
W.I.T.C.H.-lehdestä ovat tällä hetkellä tilauksessa numerot 33/2004, 34/2004 ja 35/2004. Uusia numeroita tilataan varmasti aina sitä mukaa kun kustantajalta tulee tieto, että niitä on tilattavissa. Tällä hetkellä tilauksessa ei ole sen uudempia numeroita eikä meillä ole tietoa niiden ilmestymisestä. Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.kajaani.fi ja siinä näkyvät myös tilatut kirjat/lehdet.
Suomen kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kappale voisi olla Robert Palmerin ”Addicted To Love”. Siitä löytyvät ruskea värimaailma, miesartisti ja naismallit, mutta käyntikorttijuttua siinä ei vastaajan muistaman mukaan olisi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy vain yksi nuottijulkaisu, johon Natten har tusen ögon sisältyy: Dansbandhits - på begäran 2. Tämä nuotti on Kauniaisten kirjaston kokoelmassa, se on tällä hetkellä lainassa. Varauksen voi käydä tekemässä missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Heidi Laineen 100 eläintä -kirja (2010) on lainattavissa tai varattavissa ainakin Sundomin kirjastosta, Sastamalan pääkirjastosta ja Luopioisten kirjastosta. Oman lähikirjaston kautta voi tehdä kaukolainatilauksen.
https://finna.fi/Record/piki.903410
Suhteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston kokoelman kautta. Tässä viitelista ko. aiheesta:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=…
Tuoreempia uutisia aiheesta löytyy Economic Timesista:
https://economictimes.indiatimes.com/topic/india-pakistan-relations
Asfaltti valmistetaan murskatusta kivestä ja bitumisideaineesta. Bitumiemulsio on ainakin alla olevan opinnäytetyön mukaan hapanta, tyypillisesti haluttu ph-arvo on 2-5. LähdeRiikka Hyttinen: Bitumiemulsiomyllyn käyttöönotto laboratoriomittakaavassa https://www.theseus.fi/handle/10024/746470
hieman on niukasti löytynyt tietoa tähän. Yksi mahdollinen teos voisi olla Ritva Toivolan: Vampyyrimuoti vuodelta 1996. Kannessa on punaista ja mustaa. Kirjassa on erillisiä tarinoita ja yhdessä ainakin epäillään vampyyrilahkon kokoontuvan suuressa huvilassa Helsingin lähellä.
