Lahjoitusten vastaanottamiseen on kirjastokohtaiset käytänteet. Kysy asiasta siitä kirjastosta, johon haluaisit lahjoittaa äänikirjoja ja musiikkiaineistoa. Yksi vaihtoehto on hyödyntää kirjastojen kierrätyshyllyjä, niihin voi jättää pienen määrän aineistoa.
Tässä kaksi hyväksi havaittua suomenkielistä kalligrafiaa käsittelevää kirjaa
Heiskanen, Topi; Kalligrafia : historiallisia kirjainmalleja ja työmenetelmiä / Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Helsinki : WSOY, 2001. ISBN: 951-0-25799-0
Airas, Annukka; Kalligrafia : tekstausopas / Annukka Airas, Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Porvoo : WSOY, 1996. ISBN:951-0-21236-9
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi. Ne kirjastot, joissa kirjaa on saatavana, saat esille klikkaamalla kirjan nimeä.
Lisää teoksia löydät, kun valitset etusivulta vaihtoehdon sanahaku ja kirjoitat laatikkoon kalligrafia ja rajaat alasvetovalikosta kieleksi suomi.
Katso myös
Suomen Kalligrafiayhdistys
http://www.kalligrafia.org/
http://www....
Varmin tiedonlähde lienee The Rasmus -yhtyeen oma sivusto http://www.therasmus.com/ josta löytyy ainakin lyhyt bändihistoriikki. Sivuista saa suomenkieliset klikkaamalla vasemman alalaidan lippua.
Myös kotimaisista musiikkilehdistä saattaa olla jotain apua, tässä linkkejä:
http://www.rumba.fi/
http://www.soundi.fi/
http://www.suosikki.fi/
Kansallisbiografia- tietokannasta löytyivät mm. säveltäjät Emil Genetz ja Robert Kajanus, joiden teoksia on sävelletty 1880- luvulla. Genetzin teoksia ovat Herää Suomi (1881) ja Terve Suomeni maa (1887-1888); Robert Kajanuksen Kullevon surumarssi (1880).
Tänä keväänä Cooksonilta tulossa vain uusi painos (5.p.) Mallenin tytöstä. Cookson oli tuottelias kirjailija ja on vielä paljon suomentamattomia teoksia ks. esim. http://www.fantasticfiction.co.uk/c/catherine-cookson/ . Cooksonin suomalainen kustantaja on Gummerus. Sieltä kannattaa kysyä suomennossuunnitelmia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac… .
Kortepohjan kirjastossa näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ainakin sellaiset puuhakirjat kuin "Leikitään myyrän kanssa" ja "Hirmuhommeleita". Kannattaa kysyä kirjaston henkilökunnalta, että mistä löytäsit nämä kirjat.
Puuhakirjoja kirjaston kokoelmissa ei ole kovinkaan paljon, mutta erilaisia aapisia tehtäväkirjoineen sekä askartelu- ja pelikirjoja löytyy kokoelmista. Kysy rohkeasti henkilökunnalta, he kyllä auttavat etsimään niitä!
Otin yhteyden puolestanne Laaksolahden kirjastoon, asia on järjestyksessä ja voitte noutaa varauksen vielä maanantaina 3.6.13, kirjasto on avoinna silloin klo 14-20.
Kuvien ötökkä voisi olla kärsäkäs värin ja muodon perusteella. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole hyönteisasiantuntija, joten varma en ole.Suosittelen tutkimaan sivustoa ötökkatieto.fi tai kysymään asiantuntijalta.
Vastauksia kysymyksiisi löydät Lahden kaupungin ja Lahden kaupunginkirjaston sivuilta internetistä. Lahden kaupunginkirjaston strategiasivuilta http://www.lahti.fi/kirjasto/KirjastostratFI.pdf löytyvät kirjaston toiminta-ajatus ja arvot, samoin sivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/arvot.htm
Lahden kaupungin sivuilta http://www.lahti.fi/ Talous -linkin alta löytyy Lahden kaupungin talousarvio vuodelle 2005, jonka osiona Sivistystoimen sivut. Näihin sisältyvät kirjastotoimen painopistealueet, taloussuunnitelma vuosille 2005-2007 ja tunnusluvut. Painetussa muodossa nämä ovat kirjastossa saatavilla julkaisussa "Lahden kaupunki: talousarvio 2005: Taloussuunnitelma 2005-2007." (Luokassa 36.5105)
Jonkin verran on julkaistu Suomeen muualta muuttaneiden runoutta suomeksi. Alla olevat löytyvät Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaikki eivät kuulu Ison Omenan kirjaston kokoelmiin, mutta varaamalla saat kirjat noudettavaksi sieltä.
- Hedelmät jotka eivät tuoksu ruudille : maahanmuuttaja-antologia / toimittanut Harri Istvan Mäki (2000)
- Sagaal dayrood : suugaanta haweenka Soomaaliyeed ee Fiinlaan = Nio höstregn : prosa och poesi av finlandssomaliska kvinnor = Yhdeksän syyssadetta : Suomessa asuvien somalinaisten runoa ja proosaa (2001)
- Rajattomia kuvitelmia / [toimittanut Kiamars Baghbani] (2010)
- Tuhat syytä lentää : runoja / TaoLin (2011)
- Varjojen ääni = The voice of shadows / [Farzaneh Hatami Landi (2004)
-...
Helsingin kadunnimet on hyvä teos.Samoin Puhvelista Punatulkkuun-sarja,joka kertoo Helsingin kortteleista.Myös Kallion
kaupunginosan historiaa kannattaa tutkia, ja jos mahdollista mennä
vaikkapa pääkirjastoon Pasilaan tutkimaan Helsinki-kokoelmaa.
Hei, käy henkilökohtaisesti jossakin Lumme-kirjastossa ja ota kirjastokorttisi ja esim. ajokortti mukaan ja pyydä tallentamaan asiakastietoihisi salasana.
Hei!
Kyseessä voisi olla K.M. Peytonin Christina-sarja, joka on suomennettu 80-luvulla. Englannin maaseudulle sijoittavan neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpotyttö Christina, joka muuttaa 12-vuotiaana Flambardsin kartanoon enonsa ja serkkujensa Markin ja Willin luokse. Will on kiinnostunut lentokoneista ja lentämisestä. Kirjoissa kuvataan maaseudun kartanoelämää 1900-luvun alkupuolella sekä ensimmäisen maailmansodan vaiheita.
Kansikuvat ja tarkemman kuvauksen sarjasta voit lukea Saran kirjat -kirjallisuusblogista. https://sarankirjat.blogspot.com/2013/02/km-peyton-iki-ihana-christina-sarja.html
Olisikohan kyseessä Archibald Montgomery Low'n kirja Avaruuden armoilla (alkuteos Adrift in the stratosphere)? Suomeksi siitä ei juurikaan tietoa löydy, mutta englanninkielisessä artikkelissa kerrotaan "The Martians attempt to drive our protagonists crazy with a device called the Gabble", jonka voisi papatukseksikin suomentaa. (Viitattu 17.11.2022)
Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1958 lyhytikäisen Mikrokirjat-sarjan avausosana.
Marjut Kumelan ja Marja Blåfieldin kirjassa Keräilijän aarteet: Arabian astiastoja (ISBN 978-+51-0-36627-1) kerrotaan pohjan merkinnöistä s.154 näin: "Tehtaan sisäistä käyttöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. .... Vain poikkeuksellisesti mallitunnus vastaa suunnittelijan nimikirjaimia."
Samasta teoksesta löytyy s. 146 malli FG, jota on valmistettu vuosina 1956-1965. Kastikeastian ovat muotoilleet Kaarina Aho ja Göran Bäck.
Arabian taiteilijoista löytyy tietoa esim. Astiataivas liikkeen PDF tiedostosta. Linkki tiedostoon Kaarina Ahon lapsuudenkuva löytyy TaideArt sivustolta. Linkki sivulle.
Kauppa-Lopohan julkaistiin alun perin kesällä 1889 aikakauslehti Valvojassa. FT Reetta Nieminen mainitsee kirjassaan Minna Canth, kirjailija ja kauppias (Otava 1990) sivulla 185, että Minna Canth käytti Lopon mallina Loviisa Pellikkaa, joka uhkasi nostaa oikeusjutun kunnianloukkauksesta. Kyseessä on aikalaiskuvaus.
Todennäköisesti on kyse saman kirjan uudesta painoksesta. Debra DeSalvon nimellä kirjoitettu kirja ilmestyi 2006, ja sitä on saatavissa mm. Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Devi on DeSalvon bändin nimi, ehkäpä hän on muuttanut nimensäkin:
http://www.maui.net/~zen_gtr/news.html
Devin nimellä ilmestynyttä kirjaa mainostetaan uutena, päivitettynä painoksena. Kuitenkaan tietoa ei löytynyt aiemmasta, hänen nimellään ilmestyneestä kirjasta.
http://www.devi-rock.com/thelanguageoftheblues/
Ainakaan toistaiseksi uutta painosta ei ole hankittu kirjastoihin.
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
Myllypuron mediakirjastolla ei ole omaa videotykillistä kokoustilaa, mutta asukastalo Myllärin kokoustila, jossa on videotykki, on varattavissa asukkaiden käyttöön erilaisia tilaisuuksia varten.
Asukastalo Myllärin tilan voi varata soittamalla numeroon 040 825 6956 tai sähköpostitse osoitteesta myllarin.tilavaraukset@hel.fi.
http://kaupunginosat.net/myllypuro/asukastalo-myllri-mainmenu-931/asuka…
Myllärin tilojen varauskalenteri on nähtävissä osoitteessa https://sites.google.com/site/asukastalomyllaeri/
Mikäli kyseessä on tilaisuus, jossa on kyse yhteistyöstä kirjaston kanssa, tilavaraus tulisi tehdä kirjaston kautta. Myllypuron mediakirjaston puhelinnumero on 09 310 85062.
