Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Olet jo löytänyt vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita paljon. En löytänyt muita kuin yhden lisää: Marja-Leena Koski, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: "Valvottu uni" ja "Tukka tulessa".
Ylen Rouva Ruudulta on kysytty samaa asiaa http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/… . Vastauksessa sanotaan, että Ruusun ajan (MTV 1990-91) ulkokuvat on otettu sarjan kirjoittajan Raija Orasen entisen kotitalon pihalla Helsingin Toukolassa. Ruususen perheen kodin sisäkuvat tehtiin MTV:n studiolla.
Psykoteriapia vaihespesifinä vuorovaikutuksena julkaistiin alun perin englanninkielisenä Scandinavian Psychoanalytic Review'ssa vuonna 1979. Suomenkielinen versio artikkelista liitettiin Psykoterapian perusteiden kolmanteen painokseen, joka ilmestyi vuonna 1982.
Laulu on Mikko Perkoilan säveltämä ja sanoittama "Kissan kehto" eli "Roima-kissan kehtolaulu". Se alkaa: "Viiksikarva värähtää kissa näkee unta". Laulu sisältyy nuottiin Perkoila, Mikko: "Hyönteiselämää kennelissä" (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun esitys ja sanat löytyvät myös netistä (hae hakukoneella esimerkiksi laulun nimellä ja sanoitusta laulun alkusanoilla). Netistä löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä.
Aiheeseesi liittyviä videoita Lahden kaupunginkirjastossa ovat:
- Asiakaspalvelu kilpailukeinona
- Myyvä myyjä
- NLP:n perusteet (mm. vuorovaikutustaidot työelämässä ja yksityiselämässäkin)
Kaupallisia ammatteja ja työelämää yleisemmin kuvaavat videot saattaisivat myös sivuta asiaa:
- Tradenomeja ja merkonomeja työelämässä
- Tukku- ja vähittäiskaupan ammatteja
- Muuttuva työyhteisö
Aineiston saatavuus on tarkistettavissa aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&1628584516&default&def…
Lahden korkeakoulukirjastossa ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskuksissa on myös videoita asiakaspalvelusta ja vuorovaikutuksesta. Ne voi hakea aineistotietokanta Salpauksesta http://kirjasto.lahti.fi/...
Kiikka on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Äetsän kuntaa. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kiika-nimistä paikkakuntaa ei löydy Suomesta eikä Virosta.
Tallinnassa on kyllä Kiikakööki-niminen keittiötarvikeliike.
http://www.kiikakooki.ee/ Tämä vain sivuhuomautuksena.
Onkohan isoäitinne syntymätodistuksessa kirjoitusvirhe?
Vai oliko Kiikka-nimi taivutettuna? Syntyi Kiikassa?
Hei, tuossa kohdassa soiva kappale on Led Zeppelin -yhtyeen Ramble On. Kappale on julkaistu albumilla Led Zeppelin II (1969) sekä useilla kokoelmalevyillä. Katso kappaleen saatavuus Finna.fi-palvelusta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&lookfor=ramble+on+led+zeppelin&type=AllFields
Graham Wallasin kirja The Art of thought löytyi Bibsys-tietokannasta (Norjan yliopistokirjastojen tietokannat) ja sen mukaan ko. kirja on Trondheimin yliopiston kirjastossa. Julkaisijatiedot: London : Watts & Co, 1945.
Voit tehdä kaukopalvelutilauksen Tampereen kaupunginkirjaston kautta, eikä kaukolainaus Norjasta maksa mitään.
Tähän kysymykseen vastattiin viimeksi 28.10.2016 15, mutta valitettavasti vastaus on sama: tätä Saukin sanoitusta ei ole julkaistu nuottina, vain äänitteenä.
Alkuperäinen teos, Marcello Marrocchin säveltämä ja Ruggero Cinin & Franco Migliaccin sanoittama "Gli occhi dell' amore" voisi tietysti jostain nuottikokoelmasta löytyä, mutta ainakaan lyhyellä etsimisellä tuollaista kokoelmaa ei suomalaisista kirjastoista tunnu löytyvän. Italiankieliset sanat netistä löytyvät, mutta ei suomenkielisiä.
Tästä YouTube-linkistä voi kyllä sanat kirjoittaa ylös, mutta nuoteiksi ne eivät muutu https://www.youtube.com/watch?v=8Zdmt_TuxtA
Heikki Poroila
Esimerkiksi Wikipedia käyttää artikkelissaan sekä muotoa "Säyneisen" että "Säyneisten" ja googlaamalla löytyy suunnilleen yhtä paljon osumia molemmilla. Itse en löydä erityisiä perusteita monikkomuodolle. Vuonna 2002 julkaistun kirjan Höyryämättä alanimeke on "Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä". Myös paikallisten yhdistysten nimissä muoto on yksikössä, esimerkiksi Eläkeliiton Säyneisen yhdistys, Säyneisen Salpa, Säyneisen nuorisoseura jne. Paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on "Säyneis" ja se on saattanut jotkut taivuttamaan sanan monikossa.
Vuonna 1924 Kaavin pitäjästä itsenäistynyttä Säyneisen kuntaa ei enää ole, vaan vuonna 1971 se liitettiin Juankosken kuntaan, joka puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Kuopion kaupunkiin.
Heikki...
Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/
https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Hei!
Kuten kysymyksessäsi mainitsetkin, Edgar Rice Burroughsin Pellucidar-sarjan kuuluu seitsemän kirjaa, joista vain neljä on käännetty suomeksi. Kaksi ensimmäistä kirjaa suomensi Seppo Ilmari (toiselta nimeltään T. A. Engström) joka menehtyi onnettomuudessa vuonna 1982. Kolmannen Pellucidar-kirjan (Kuninkaan poika, suom. 1983) suomennoksen viimeisteli Ilmarin poika ja neljännestä osasta (Tarzan maan uumenissa, suom. 1976) vastaa kääntäjä Jaakko V. Tapio. (Pellucidar – Wikipedia)
Vaski-kirjastojen kokoelmista näitä käännöksiä löytyy muutamia ja niistä on mahdollista tehdä varaus verkkokirjaston kautta tai paikan päällä. Alla linkit suoraan kirjoihin:
Maan uumenissa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (...
Etsitty runo saattaisi olla Ferenc Juhászin Hirveksi muuttunut poika huutaa salaisuuksien portilta vuonna 1974 ilmestyneestä suomennosvalikoimasta Kukkiva maailmanpuu (suomentaneet Hannu Launonen ja István Kecskeméti).