Shakespearen näytelmien ulkopuolinen tuotanto koostuu miltei pelkästään vuonna 1609 julkaistusta kokoelmasta "Sonnets". Tämän lisäksi Shakespeare kirjoitti Wikipedian mukaan vain "pitemmät kertovat runoelmat Venus ja Adonis sekä Lucrece. Ne on molemmat omistettu Shakespearen mesenaatille Henry Wriothesleylle. Shakespeare kirjoitti myös eräitä muita lyhyempiä runoja."
Jos siis "Shakespearen runoelmilla" tarkoitetaan näitä sonetteja, niistä kyllä löytyy Aale Tynnin suomennos vuodelta 1965 (uusi painos 1995). Kirsti Simonsuuri on lisäksi kirjoittanut näitä sonetteja analysoivan kirjan Nautintojan ajan aarre (2005 ja uudistettuna 2010).
Toisen suomennoksen kaikista soneteista on tehnyt Leo Saukkoriipi vuonna 2007 (kustantaja Rajalla).
Sen...
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti...
Järvenpään kirjastossa näyttäisi kyllä olevan CD-levy nimeltä Jazz suites nos. 1 and 2 : The Bolt (ballet suite) : Tahiti trot ('Tea for two'), säveltäjänä Dmitri Šostakovitš.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.247402
Hanss Eissler on säveltänyt Johannes R. Becherin runon Lenin. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Kansan laulukirja (1971) ja äänitteeseen V. I. Lenin 1870-1970 (1970). Laulun on saanut suomenkielisen nimen Leninin sanat. Suomennos on Pentti Saaritsan.
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ekologia, ympäristötiede, on biologian haara, joka tutkii eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, siis yksilöitä, populaatioita, eliöyhteisöjä ja ekosysteemiä sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Nykyään yhä tärkeämmiksi ovat muodostuneet ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tutkivat ekologian osa-aluueet.
Internetissä esim. osoitteessa http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/… löytyy lisätietoa ekologiasta.
CD-levyjä, samoin kuin kirjoja ja muuta kirjastoaineistoa, voi tilata kaukolainaksi. LP-levyjä ei aina ole haluttu lähettää, koska ne voivat vahingoittua kuljetuksessa. Tilaamme kaukolainoja lähinnä toisista maakuntakirjastoista. Musiikkiaineistoa tilattaessa on tultava Musiikikirjastoon täyttämään tilauslomake. Tilausmaksu on 4 euroa, minkä lisäksi lähettävä kirjasto saattaa joskus ottaa vielä oman maksun : esim. Sibelius-Akatemian kirjasto veloittaa 6 euroa. Maakuntakirjastot eivät yleensä peri maksua.
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Valitettavasti tätä videota ei tee lailliseksi se, että sitä on jaettu YouTubessa. Luvanvaraisia asioita on tällaisissa tapauksissa vähintään kahta eri lajia. Ensinnäkin on kysymys esittäjän oikeudesta päättää siitä, kuka saa taltioida ja jakaa julkisesti esittäjän esiintymisen. Yksityiseen käyttöön voi tehdä kaikenlaista, mutta julkaiseminen on eri asia, se ei ole enää yksityistä käyttöä. Jos kuvaaja ei ole saanut esittäjältä lupaa videointiin ja videon julkaisemiseen, kirjasto ei saa julkaista tätä videonpätkää. Asia on tältä osin syytä selvittää ennen kuin edetään.
Toinen luvanvaraisuus liittyy kirjastossa järjestetyssä konsertissa esitetyn musiikin mekanisointiin (videointi) ja levittämiseen yleisön keskuuteen. Kirjaston järjestämissä...
Etsimäsi novellikokoelma on Karo Hämäläisen ja Salla Simukan Luokkakuva (Tammi, 2009). Hautajaisissa kuokkavierailevasta tytöstä kerrotaan tarinassa Kuokkavieras; matkojensa lavastajasta kertoo Maailmanmatkaaja.
"Luokkakuvassa on erilaisia tarinoita tavallisista nuorista ja tavallisia tarinoita erilaisista nuorista. -- Luokkakuvan kuudessatoista tarinassa kirjailijapariskunta valottaa nuorten elämänmenoa eri suunnista ja spektrin kaikissa väreissä."
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia suomenkielisiä teoksia joissa on tietoa nukkekodin ja sen kalusteiden rakentamisesta.
Tekijä Nimeke Luokka Sig.
------------------- --------------------------------- ---------- ----
Peltola, Tuula NUKKEKODIN NIKSIKIRJA 65.8 PEL
Zechlin, Ruth VEISTOTÖITÄ 65.1 ZEC
Boulton, Vivienne Nukkekotikirja 65.8 BOU
Nukkekodin ja sen kalusteiden valmistamisesta löytyy teoksia myös esimerkiksi englanniksi.
Lisäksi nukkekodin valmistamiseen ja sen sisustamiseen liittyviä lehtiartikkeleita on haettavissa kirjastossa Aleksi-tietokannasta....
Suomen kansallisdiskografia VIOLA sisältää tiedot useimmista meillä julkaistuista äänitteistä. Hakusanoilla joulu ja kasetti tulee yhteisellä haulla noin 1000 osumaa, haulla joululaulut ja kasetti yli 600, joista kaikki eivät välttämättä ole päällekkäisiä. Näitä osumia voi lajitellä iän, tekijän ja julkaisun nimen mukaan. Kun lajittelee vanhimmat ensin, pääsee selaamaan haluttujen vuosikymmenten tuotantoa.
Vuonna 1992 julkaistiin Tuomas Piiroisen kokoama Joulun lauluperinne, joka kattaa varsin hyvin kysyjän kaipaamat vuosikymmenet. Tämän hakemiston löytää ainakin HelMet-kirjastosta.
Heikki Poroila
Kyseessä on osa "Korkea veisu" Mikis Theodorakisin Mauthausen-balladin ensimmäisestä osasta. Sanat ovat runoilija Jakovos Kampanellisin runosta.
Runo sisältyy nuottijulkaisuun Rauhanlauluja. 2"(toimittanut Merja Hurri; Rauhankirjat, 1984, s. 144-147).
Voit tarkistaa nuottijulkaisun saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Aluevedellä tarkoitetaan vesialuetta, joka on osa valtioaluetta ja jolle valtion täysivaltaisuus ulottuu, sekä alueen pohjaa. Täysivaltaisuudella tarkoitetaan, että alueet ovat kyseisen valtion omaisuutta ja että valtiolla on niihin valta käyttää niitä ja niiden luonnonvaroja. Muiden valtioiden aluksilla ja toimijoilla ei ole lähtökohtaisesti oikeutta toimia niillä, joskin säännöstä on poikkeuksia kuten viattoman kauttakulun periaate.Sisäaluevedet sijaitsevat lähimpänä valtion rannikkoa, ja niihin kuuluivat perinteisesti satama-alueet, jokisuut ja maantieteellisesti tai historiallisesti sisäiset vesialueet. Niitä voidaan myös rajata laajemmin vetämällä viiva rannikkoa myöten matalan veden alueella tai yhdistämällä rannikon edustalla...
Finlex-tietokannassa on kattavasti selitetty lausuntomenettelyn perusteita.Säädösvalmistelun kuulemisopashttps://kuulemisopas.finlex.fi/Lausuntomenettely on pakollinen osa jokaista lainvalmisteluprosessia. Kirjallisia lausuntoja pyydetään perusvalmistelun lopputuloksena syntyneestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi tai asetusluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetään lausuntopalvelu.fi:n kautta keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Myös muilla kiinnostuneilla, kuten yksittäisillä kansalaisilla, pitää olla mahdollisuus antaa lausuntonsa luonnoksesta.https://kuulemisopas.finlex.fi/2-kuuleminen-lainvalmisteluprosessissa/2-3-lausuntomenettely-ja-jatkovalmistelu/#jakso-2-3-1-lausuntomenettely-ja-kuuleminen-jatkovalmistelussa...
Jõerüütin kirjaa löytyy Kouvolan kaupunginkirjastosta ja Helmet-kirjastosta. Aineiston paikannuksessa voi käyttää monihakua, joka etsii Suomen kirjastojen tietokannoista, http://monihaku.kirjastot.fi.
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Monet taiteilijat ja näyttelyt hyödyntävät tietotekniikkaa mm. tuomalla vuorovaikutteisia näyttölaitteita julkisiin tiloihin. Esim. Oulussa UBI-näyttöjen Katugalleriassa esitellään digitaalisia uusmedianäyttelyitä:
http://www.ubioulu.fi/katugalleria
Näyttelyiden aiheet eivät kuitenkaan näytä liittyvän ubiikkiin yhteiskuntaan.
Aihetta käsitteleviä taiteilijoita näyttää olevan vaikea hakemalla löytää. Ehkä pääsisit alkuun tämän teoksen avulla:
Digitaalinen kulttuuri / Charlie Gere [et al.]
Kevyttä lukemista vanhuksille voisi esimerkiksi olla romaaneista:
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja (2010), joka kertoo vanhan miehen jurnutuksista. Myös sarjan muut osat sopivat mainiosti
Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo, joka on Eila ja Rampe –sarjan ensimmäinen osa.
Hilja Valtosen Vaimoke (1933) tai Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926). Nämä voivat olla osalle jo tuttuja ennestään nuoruudesta.
Vanhuksille voisi lukea myös novelleja, jottei juonta tarvitsisi muistaa ollenkaan kertojen välissä. Esimerkiksi Sinikka Nopolan novellikokoelma Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia (2001)
tai omaelämäkerrallisia novellikirjoja, kuten esim. :
Tove Jansson Kuvanveistäjän tytär (1969)
Hilja Valtonen Omakehu :...
Lapsityövoiman käytöstä löytyy tietoa mm. seuraavista osoitteista. Suomen kielellä esim. http://www.kepa.fi/eu/
- englanniksi tietoa saa sivuilta:
http://www.cleanclothes.org/
ja
http://www.ilo.org/public/english/comp/child/
Ylikansallisista lapsityövoimaa käyttävistä yhtiöistä voisit varmaan saada tietoa http://www.kepa.fi: n sivuilta ja niistä löytämistäsi sähköpostiosoitteista. Myös http://www.unicef.fi sisältää tarpeellista tietoa vieläpä suomeksi. Osoitteesta löydät myös yhteystiedot lisätietojen tiedustelua varten.
Kirjassa "Unkarilaisia kansansatuja" (lapsille suomeksi kertonut Anni Swan, Werner Söderström oy:n laakapainossa 1945) on satu nimeltä Käärmeennahka sivulla 128. Sadussa täytyy ryömiä reiän läpi, joka on neulan silmääkin kapeampi.
