Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
Teosta Toimiva pakkaus (toim. Järvi-Kääriäinen, Terhen ja Ollila, Margareetta. Pakkausteknologia ry – PTR. 2007. ISBN 9789518988413) ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa eikä sitä löydy hankintalistoiltakaan. Kirja kuuluu kuitenkin esim. Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen (Viikin tiedekirjasto) kokoelmiin https://finna.fi
Teoksesta voi jättää myös hankintatoivomuksen. Linkit pääkaupunkiseudun eri kuntien kirjastojen hankintaehdotuksiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
William Morrisin runsaasta tuotannosta on julkaistu suomeksi vain "Ihannemaa". Teos on käännös alunperin vuonna 1890 ilmestyneestä kommunistisesta utopiasta "News from Nowhere". Kirjan on julkaissut turkulainen "Työväen kustannusosakeyhtiö" vuonna 1900. Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, mutta Paasivuorenkadulla sijaitsevasta Työväenliikkeen kirjastosta se löytyy. Työväenliikkeen kirjasto on kesäisin avoinna tiistaista perjantaihin kello 10-15. Kirjasto on kuitenkin kokonaan kiinni välillä 9.7.-5.8.2005.
Internetistä löytyy sivusto "The William Morris Internet Archive", johon on arkistoitu suuri määrä Morrisin kirjallista tuotantoa: runoja, arvosteluita, esseitä ja jopa kokonaisia romaaneja. Kaikki tekstit ovat...
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib....
Ainakin seuraavat kirjat käsittelevät näitä aiheita:
Kuronen, Marjo: "Leikki-ikäinen lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi: satukirja lapsille" (2004). Kirja on esim. Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastojen lasten osastoilla.
Hintsanen, Päivi: "Paina jarrua, ukki" (1997) Kuuluu kirjasarjaan "Vihreä varis".
Wilson, Jacqueline "Lola Rose" (2006), joka on nuorten kirja.
"Tepa tahtoo tietää"(2002).Tekstin on laatinut Minna Hintsala ym. Tämä kirja käsittelee vanhempia ja masennusta.
Kuolemaa käsitteleviä kirjoja:
"Hän on kanssani kumminkin:vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat"/koonnut Suzanne Sjöqvist (2006).
Lindqvist, Marita: "Maleenan ilo" (2007)
Näitä kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta.
Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin.
Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä.
Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt,...
Elinkeinotoimesta on lyhyt yleisesitys kirjassa Oulasvirta, Lasse : Toimiva kunta, 2001, s. 53. ja sen vanhemmassa laitoksessa Oulasvirta, Lasse : Kuinka kunta toimii, 1996, s. 69-70. Kunnat.net –sivuilta www.kunnat.net löytyy Sirkku Ahvo-Lehtisen ja Heikki Miettisen verkkojulkaisu Arvio kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikan resursoinnista vuonna 2000. Julkaisu löytyy elinkeinopolitiikkaa koskevalta sivulta. Siinä on 30 kunnalle tehdystä kyselytutkimuksesta tulokset, koskien myös elinkeinotoimen organisointia ja resursointia. Verkkojulkaisun voi hakea myös hakukoneella, esim. www.google.fi hakemalla julkaisun nimellä. Uudempaa tietoa kirjoista en valitettavasti löytänyt.
Eduskunnan kirjastossa selviteltiin asiaa. Merkintää tai viittausta tällaisesta asiakirjasta etsittiin mm. näistä: laki henkikirjoituksesta (299/1939), asetus henkikirjoituksesta 777/1944 sekä Väestökirjakomitean mietintö KM 1948:2. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
Kollegani selvitystä asiasta on alla:
"Nykysuomen sanakirjan mukaan ilmoituskirja on (yleisesti) "julkisen viranomaisen tai viraston antama tai sille annettava ilmoituskirjelmä".
Olettaisi, että ko. tapauksessa ilmoituskirja on sisältänyt riittävät henkilötiedot, jotta henkilö on voitu ottaa seurakunnan jäseneksi. Koska ulkomaalaisvalvonta oli ja on kai edelleenkin poliisin velvollisuus, voinee ajatella, että "ulkomaalaisen ilmoituskirjan" on antanut poliisiviranomainen....
Pietarilaisen Otava Yo -yhtyeen levyjä ei näytä suomalaisissa kirjastoissa olevan. Heidän instrumentaaliversionsa Ievan polkasta tai kappaleesta Finnish polka, kuten sitä myös kutsutaan, löytyy kyllä youtube-videona:
https://www.google.fi/search?rls=com.microsoft%3Afi-FI&biw=1536&bih=730…
Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan mukaan kappale on ainakin heidän vuonna 2015 ilmestyneellä Once upon a time -levyllään:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Levyä voi kuunnella myös Spotify-palvelussa:
https://play.spotify.com/user/atlas017/playlist/5ojaYT3x8Kr0EQ7ZfFZaJU?…
Voit halutessasi tehdä levystä hankintapyynnön kirjastoon.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Saimme vain yhden vastauksen, jossa ehdotettiin Kedon kukkasten laulua, joka alkaa vähän saman tapaan ”Me kainoja ollaan ja pieniä vaan.” Kappale löytyy aika monesta laulukirjasta, voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Vai olisiko jollakulla lukijoistamme ehdottaa vielä jotakin muuta vaihtoehtoa?
Hei!
Arto artikkeliviitetietokannasta löytyy joitain vanhoja Kansan tahto –lehden artikkeleiden viitetietoja.
https://finna.fi
Kansan tahto -lehti on myös vielä olemassa ja toimitukselta voisi varmaan tiedustella onko heillä käytössään oma lehtiarkisto ja tietokanta.
http://www.kansantahto.fi/
Pohjolan työ –lehteä ei enää ole, mutta mikrofilmatut lehdet löytyvät mm. Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-kokoelmasta.
Asiaa hankaloittaa se, että vaikuttaa siltä kuin näiden kyseisten lehtien numeroita ei olisi systemaattisesti asiasanoitettu tai viety mihinkään yleisesti käytettävään tietokantaan. Arto sisältää lähinnä keskeisimpien julkaisujen tiedot. Työväenliikkeen kirjaston henkilökunta saattaisi kuitenkin tietää, mistä ongelmaa...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee paljon tilastoja synnytyksistä ja synnyttäjistä, mutta tietääkseni kysymääsi tietoa lasten ikäerosta ei ole avoimista lähteistä saatavilla.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
Kyseessä on Bo Bjurströmin ja Kristiina Karhun Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä (1977).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kirjan jokaisella sivulla on isokokoinen kuva kahdesta, samaa lajia edustavasta eläimestä, esim. kaksi hirveä, kaksi kirahvia, kaksi flamingoa jne. Pääasiassa eläimet ovat Afrikan eläimiä, mutta joukossa on myös mm. jäniksiä, karhuja ja kettuja. Jokaisen kuvan alla on kyseisiin eläimiin liittyvä loru. Esimerkiksi seepra-kuvan alle on kirjoitettu seuraavaa: Katsos seepran raitapaitaa. Pyjama se olla taitaa! Valkoinen ja musta, voi mitä hassutusta! Julkaistu ruotsiksi nimellä Par om Par - djur i bild och rim."
Kirjaa ei ole enää kovinkaan monen kirjaston kokoelmissa, mutta voit...
Tämä sama koskee myös muilla pinnoitteilla pinnoitettuja pannuja. Lähteiden neuvoissa mainitaan että, non-stick pannuja voisi käyttää niin kauan kuin naarmut eivät ole syviä ja tarttumattomuusominaisuudet ovat tallella. Tässä on tärkeää ottaa huomioon myös oma mukavuus keittiövälineen käytössä. Jos epäilee pannun tai muun keittiövälineen turvallisuutta, voi siitä olla hyvä luopua.Usein pinnoitettujen pannujen runko on valmistettu alumiinista, joten naarmuuntuneesta pannusta voi liueta alumiinia ruokaan.Ennen naarmuuntuneen keittiövälineen kierrättämistä voi olla hyvä perehtyä siihen voisiko sen pinnoitteen uusia. Ainakin keraamisella pinnoitteella pinnoitetun pannun voi pinnoittaa uudelleen. Lähteethttps://www.is.fi/ruokala/...
HelMet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti.
Pahoittelemme häiriötä.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa tai tutkimuksissa on tietoa parturi-kampaamoalan tuotteista ja niiden aiheuttamista allergioista:
Kemikaalit parturi- ja kampaamotyössä. Työhallinnon julkaisu n:o 23. 1993.
Keskustelua kosmetiikasta: ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. 1994
Leino, Timo: Tutkittua tietoa parturi-kampaajien terveydestä ja työoloista: parturi-kampaajien työperäinen astma, nuha ja ihottumat. 1998.
Luoma, Aija: Parturi-kampaajan ja kosmetologin turvalliset työtavat: yhteiselämää mikrobien kanssa - ärsytys ja allergia. 2001. (Aija Luomalla myös muita kosmetiikkaa käsitteleviä kirjoja)
Työtervyettä kampaajille ja partureille. Toim. Timo Leino. 1995.
Parturi-kampaajien allergioita käsitellään myös esim. seuraavissa...
Posliinileimoista löytyy muutamia kirjoja Piki-verkkokirjaston kauttakin. On olemassa esim. Emanuel Pochen teos Poslinsmärken från hela världen ja sama kirja myös englanniksi. Kirjoja voi hakea osoitteesta:
https://piki.finna.fi
Tarkan haun siasana-laatikkoon kannattaa kirjoittaa posliini ja muuttaa vaikka nimekelaatikko asiasanalaatikoksi ja kirjoittaa siihen leimat.
Noin 60:n vuoden käytännön kokemuksen perusteella uskallan väittää, että kun äänilevysoittimen neula ei eteen tulleen esteen eli kiinni pysyvän roskan takia pysy urassa, se voi ohjautua sekä edelliselle että seuraavalle uralla (jotka ovat tietysti samaa uraa, mutta sillä hetkellä näyttää olevan vieressä). Kumpaan suuntaan neula ja sen myötä koko pick up siirtyy, riippunee esteen fyysisestä muodosta, jota ihmissilmä tuskin ilman suurennusta pystyy havaitsemaan. Jos este on viisto jompaankumpaan suuntaan, se voi hiukan ohjata neulan kulkua.
Psykologinen selitys tunteelle, että levy jää yleensä paikoilleen eli tässä mielessä "hyppää aina taaksepäin", lienee siinä, että toistuva pätkä on helpompi tunnistaa kuin se, että musiikki loikkaa...