Tässä kolme ehdotusta sitaattikirjoista. Vähiten sivuja (142) on koko perheen sitaattikirjassa. Nimekkeistä on linkki Kirkes-verkkokirjastoon.
Leena Lammela: Suuri ajatelmakirja (2006)
Jesse Medi: Koko perheen sitaattikirja (2001)
Teemu Ikonen: Onnen helmiä : Ajatuksia ilosta ja elämästä (2006)
Katsoin Pihlajamaan juhlakonsertin videolta, ja siinä kappale on nimetty "Tähden lentoja" (jenkalta kuulostaa). Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa on aiemmin (2021) kysytty nuottia Toivo Kärjen kappaleeseen "Tähdenlento" (esittäjinä mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki). Tämäkin on jenkka ja se löytyy nuotista Toivesävelmiä, osa 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Minun korviini Pihlajamaan juhlakonsertin jenkka ei ole sama sävelmä, eikä siihen löydy nuottia.
Pelimanni-lehden numeron 4/2009 liitteenä on julkaistu Pelimanni 3 -cd-levy, jolla on Lyyti kirjoittaa -niminen kappale Spooky Hamsters -yhtyeen esittämänä. Julkaistuja nuotteja tähän kappaleeseen ei valitettavasti ole saatavilla.
En löytänyt kirjallisuudesta tietoa, että kirjastoilla olisi ollut mainitsemasi kaltainen karenssiaika, ennen kuin saivat hankkia kirjoja. Kirjojen hankintatavat ovat kuitenkin olleet aikaisemmin erilaiset kuin nykyään. Mikko Laakson kirjoittamassa Helsingin kaupunginkirjaston historiassa Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 (2010) kuvataan kirjastojen uusien kirjojen hankintaa 1950-luvulla: Kirjakaupoista saatiin uutuuskirjojen näytekappaleet määräajaksi kirjastoon esille. Kirjastonjohtaja oli kuitenkin jo ennen tätä tehnyt omaa karsintaansa. Suomenkielisten kirjojen kirjanäyttely vaihtui kahden viikon välein, ruotsinkielisten kerran kuussa. Henkilökunta kävi tutustumassa teoksiin ja...
Ihalainen-nimen taustalla on muinaissuomalainen henkilönnimiaines Iha-. Nimi on yleisin Savossa ja Karjalassa. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana iha on tarkoittanut halua tai toivetta.Kallinen puolestaan on kehittynyt germaanisesta miehennimestä Karl ja sen muunnoksista Kalle ja Kalli. Kallinen vakiintui sukunimeksi Keski-Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa jo 1500-luvulla.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio. Suomen murteiden sanakirja - Kotus. Luettu 21.8.2025.
Etsimäsi Elina Vaaran runo on nimeltään "Talven kevät" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yön ja auringon kehät" (1937).
Runo löytyy myös mm. antologioista Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) ja Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, Otava, 1977).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990)
Se on julkaistu suomeksi kokoelmassa "Vuosisadan rakkaustarina" (Tammi, 1978). Ruotsiksi alkuteos on kokoelmassa "Århundradets kärlekssaga". Vuoden 2002 painoksessa runo on sivulla 153.
Tarkkoja ajantasaisia lukuja on vaikea löytää, mutta Tuntematonta sotilasta ja Sotaromaania on yhteensä julkaistu lähes miljoona kappaletta. Täällä Pohjantähden alla –trilogian ensimmäistä osaa oli jo vuoteen 1963 mennessä julkaistu 130 000 kappaletta. Koko sarjaa on julkaistu ehkä puolen miljoonan kappaleen paikkeilla. Nämä siis suomenkielisiä painoksia.
Suomenkielellä löytyy artikkeleita Brad Pittistä Helsingin Sanomien verkkoliitteestä. Verkkoliite on käytettävissä kaikissa kirjastoissa. Verkkoliite on myös Helsingin Sanomien tilaajien hankittavissa. Kaikissa kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, josta saa selville missä lehdissä on kirjoitettu halutusta aiheesta. Löysimme Brad Pittistä yhden artikkelin, joka on julkaistu Anna-lehdessä (Anna 1996, nro 10, sivut 114-119). Kyseinen Anna-lehden numero löytynee pääkirjastosta Itä-Pasilasta (uutisalueen puh. 310 85426). Lehteä ei lainata ulos, mutta siitä voidaan ottaa kopio.
Englanniksi löytyy sekä kirjallisuutta (esim.elämäkerta) että myös artikkeleita musiikkilehdissä. Jos olet kiinnostunut, voit kääntyä esim. Kontulan...
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on .
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63
Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Emme ikävä kyllä tunnistaneet taulun tekijää. Asiassa kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen tekijän.
Näillä tiedoilla emme pystyneet löytämään kirjoittajaa. Kirjailijahakemistoja löytyy koottuna Makupalat.fi:stä ja Kirjasampo esittelee kaunokirjallisuutta.
Vantaan kaikissa kirjastoissa ei ole lainausautomaateista eräpäiväkuitin lähettäminen sähköpostiin toiminut viime kuukausina. Nyt kuitenkin pitäisi eräpäiväkuitin lähettäminen sähköpostiin onnistua. Jos edelleen myöskään eräpäivämuistutukset eivät tule sähköpostiin, kannattaa tarkistaa myös sähköpostin roskakori.
Aviopuolisoiden keskinäisen hallintaoikeustestamentin malli löytyy esimerkiksi teoksesta:
Kodin lakitieto II, asiakirjamalleja, WSOY, 1999.(65 s)
Teoksen sijaintitiedot voit tarkista HelMet - aineistohausta, http://www.helmet.fi .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa etsitään lähteitä (kirjoja, artikkeleita tai www-sivuja), josta löytyy sellaista tietoa, jota kysyjä tarvitsee. Lisäksi palvelussa suositellaan lukemista aiheista, jotka kiinnostavat tai esimerkiksi tietyn ikäisille. Palvelun periaatteista löytyy tietoa seuraavasta osoitteesta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/periaatteet/ .
En oikein ymmärtänyt loppuosaa kysymyksestä. Viittaatko ehkä arkiston sisältöön? Kysy kirjastonhoitajalta -arkistoon on karttunut kysymys-vastauspareja noin 20 000 vuodesta 1999 alkaen. Vanhimpien vastausten sisältämät linkit saattavat olla vanhentuneita. Tähän ongelmaan on ryhdytty pohtimaan parannuksia, mutta esim. linkintarkistusohjelmaa ei ole vielä saatu käyttöö.
Kyseistä luutnantin nimeä en valitettavasti löytänyt käsillä olevista Tikkasen sotakirjoista. Pentti H. Tikkanen on kirjoittanut seuraavat kaukopartiokirjat: Valiosissit kaukopartiossa, Kaukopartiosissit rautateillä, Marskin kaukopartioritarit, Viimeiset kaukopartiot, Lapin kaukopartiot, Idässä palaa, Sissejä ja partisaaneja, Sissit erikoistehtävissä ja Päämajan sissit. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X.
Nimen löytymisessä voisi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/ auttaa.
Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
