Uskoakseni muistamasi kirja on kuin onkin amerikkalaisen John Kennedy Toolen Neonraamattu. Kirja on ilmestynyt vuonna 1989 ja suomennettu vuonna 1990. Toole (1937-1969) on kirjoittanut kirjan jo 16-vuotiaana, mutta se julkaistiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan johdannossa kerrotaan kirjailijan ja kirjan kiemuraisista ja traagisistakin vaiheista.
Kirja on tiheätekstinen ja pikkusormen paksuinen (166 s.), ja kertoo kuvaamistasi aiheista. Sitä ei onneksi tarvitse hakea kivensilmästä, vaan se löytyy lainattavaksi Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Helmetkin sen tunnistaa, olisitko tehnyt etsiessäsi kirjoitusvirheen?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser...
Aineiston varaaminen Tampereen kaupunginkirjastosta maksaa normaalisti yhden euron per varaus. Varausmaksua ei kuitenkaan peritä lasten ja nuorten osastojen aineistosta (kirjoista, dvd-levyistä, peleistä jne.) eikä alle 15-vuotiailta.
Varauksia on mahdollista tehdä myös muiden Pirkanmaan kirjastojen aineistoon. Nämä seutuvaraukset ovat kaikille maksullisia, ja niiden hinta on 2 euroa.
Lisää tietoa lainaamisesta, varaamisesta ja uusimisesta löytyy kaupunginkirjaston sivuilta: http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/lainaus-ja-pala….
Kansalliskirjaston Melinda-tietokanta sisältää Suomen kansallisbibliografia Fennican, jossa periaatteessa on tiedot kaikesta suomeksi ja Suomessa julkaistusta sekä käännöskirjallisuudesta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/II99TBVVS2RG3YHYUYQB159EDNXLQ3SSB…
Melindasta voi hakea vaikkapa hakusanalla lastenkirjallisuus ja rajata haun haluttuihin julkaisuvuosiin.
1920-luvun lastenkirjallisuudesta saa tietoa esim. teoksesta Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] Tammi, 2003.
Pelkästään Louisa May Alcottista kertovaa elämäkertaa ei ole suomennettu, mutta hän on yhtenä kohdehenkilönä Sara Kokkosen kokoamassa kirjassa Kapina ja kaipuu : kultaiset tyttökirjaklassikot (Avain 2015). Tämä kirja löytynee useimmista kirjastoista ja sen saa tarvittaessa kaukolainaksi. HelMet-kokoelmassa on kaksi Louisa May Alcottista pelkästään kirjoitettua englanninkielistä teosta: John Matteson: Eden's outcast (http://luettelo.helmet.fi/record=b1966241~S9*fin) ja Martha Saxton: Louisa May Alcott: A Modern biography (http://luettelo.helmet.fi/record=b1498378~S9*fin). Molemmat voi kaukolainata.
Heikki Poroila
Kysytty kappale on Winchester-yhtyeen esittämä Everybody's doin' it (Line dance). Sen sävelsi ja sanoitti Henry "Hank" Riihimäki ja se julkaistiin cd-singlellä vuonna 2001. Kappale löytyy Youtubesta.
Kappaleen tiedot Yleisradion Fono-tietokannassa
Winchester-yhtyeen kotisivu (ei päivitetty)
Olisikohan kyseessä Leena Erkkilän Kuottarulla vuodelta 1976? Kuottarulla asuu korkeassa tornissa keskellä kaupunkia, ja huiman korkea torni on myös kirjan kansikuvassa.
Niilo Rauhalan runo Rakkauden virta löytyy kokoelmasta Ruoko ja liekki saavat elää (1983).Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45402
En nyt ihan ymmärrä kysymystäsi, koska avaamalla HelMetin et voi päästä suoraan omiin tietoihisi. Punainen teksti, joka kehottaa sulkemaan kaikki selainikkunat, on ainoastaan sillä sivulla, josta kirjaudutaan sisään omiin tietoihin. Jos siis näet kyseisen tekstin, et ole kirjautuneena sisään. Koneella saattaa silti olla avoinna selainikkunoita, joissa vielä näkyy tietojasi, jos olet jo ollut kirjautuneena. Nämä selainikkunat on syytä sulkea, vaikka niistä ei enää uloskirjautumisen jälkeen pääsekään käsittelemään omia tietojasi. Punainen muistutusteksti on tarkoitettu lähinnä niille, jotka käyttävät HelMetiä yhteiskäyttöisiltä koneilta.
Uloskirjautuminen tapahtuu siis oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä "Kirjaudu ulos", joka on näkyvissä...
Hei!
Esimerkiksi psykologiduo Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin suosittu Fanni-sarja on 4-7-vuotiaille lapsille suunnattu ja käsittelee tunnetaitoja ja niiden säätelyä. Tässä muutama esimerkki kyseisistä kirjoista sekä muuta kirjallisuutta yhdessä lapsen kanssa tutkittavaksi Vaski-kirjastojen valikoimissa:
Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari : tunnesäätelyn harjoitteleminen
Fanni ja suuri tunnemöykky : tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen
Fanni ja rento laiskiainen : stressin säätelyn ja rentoutumisen harjoitteleminen
Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi
Tunteiden aakkoset
Minä tykkään nyt : ilosta, ujostelusta ja muista tunteista
Tässä myös muutama aikuiselle lukijalle...
Stephanie Garberin kirjoja julkaisee Suomessa WSOY, jolta asiaa voi tiedustella. Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi suomeksi lokakuussa eikä tätä toista osaa ole ainakaan WSOYn julkistetussa kustannusohjelmassa, joka ulottuu toukokuuhun asti. Kesällä ja syksyllä ilmestyvät kirjat julkistetaan maalis-toukokuun aikana, jolloin kustantajan sivuja kannattaa tarkkailla ja katsoa, kuuluisiko tämä jo tänä vuonna julkaistaviin.
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä ja hain selaimen kuvahaulla, mutta en oikein niiden perusteella tunnistanut toukkaa, näin kirjaston ammattitaidolla. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Suomalaisten yliopistojen sivuilla on yleisen tason ohjeita koskien tieteellisten tekstien nimeämistä; esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoille pääsääntöisesti suunnatun "Kielijelppi" -sivuston otsikointia koskeva ohjeistus toimii yhtälailla väitöskirjojen nimeämisen yleisenä ohjeistuksena. Myös Suomen suosituin ja vaikutusvaltaisin tieteellistä kirjoittamista käsittelevä opaskirja, Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran "Tutki ja kirjoita", sisältää otsikointia koskevaa ohjeistusta.
Suomeksi tieteellisestä otsikoinnista löytyy heikosti tutkimusta, mutta kansainvälisesti tieteellistä otsikointia on tutkittu varsin paljon. Näihin tutkimuksiin pääsee käsiksi esimerkiksi käyttämällä Google Scholarissa hakusanaa "dissertation title"....
Internetistä löytyy useitakin Aku Ankan sukua koskevia sivuja. Esimerkiksi Don Rosa's Duck Family Treen (http://duckman.pettho.com/tree/finnish.html) mukaan Mummo on poikien äidin isän äiti eli isomummi.
Aku Ankka on vanha tuote ja eri ihmiset ovat olleet sitä tekemässä, joten
sukulaisuussuhteistakin on eri tulkintoja. Aku Ankan sukupuita löytää esim.Google-haulla hakusanoilla aku ankka sukupuu.
Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin saa hakija, jolla on suomalainen henkilötunnus ja pysyvä osoite Suomessa. Lisää tietoa kortista saat tämän linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston osoite on Unioninkatu 35. Tässä linkki tiedekunnan kirjaston sivuille:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
Yliopiston kirjaston kokoelmia voit selata Helka-tietokannasta:
http://helka.csc.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Itä-Pasilassa ( os. Rautatieläisenk.8) sijaitsevat vanhojen lehtivuosikertojen mikrofilmit. Kopiot niistä maksavat 5 mk/kpl. Puhelin 09-31085426.
Tällä hetkellä eräpäivätiedot yms. voi pääkaupunkiseudulla tarkistaa vain paikan päällä Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen itsepalvelupäätteillä. Ensimmäisen tunnusluvun saa kirjaston henkilökunnalta (paikan päällä). Tulevaisuudessa on kylläkin mahdollista asioida suoraan www-sivujen kautta. Odotellaan...
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen...
Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on...
