Vuoden 1920 Lakimies -lehden numerossa 3 olleessa artikkelissa Oikeuslähteiden, lähdeteosten ja oikeustapausten merkitseminen kerrotaan, että Suomalainen Lakimiesten Yhdistys on toukokuun 26. päivänä vuonna 1920 hyväksynyt ja täydentänyt ohjeita, jotka koskevat oikeuslähteiden kirjallisuudessa käytettäviä lyhenteitä. Korkeimmasta oikeudesta käytetty lyhenne KKO on mainittu tässä artikkelissa sivulla 105.
Alunperin ohjeita ja lyhenteitä on esitetty jo vuonna 1915, mutta hyväksyminen on tapahtunut vasta 1920.
Lähteet:
Kansalliskirjaston digiarkisto:
Lakimies -lehti. 1920.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498801?page=1
Wikipedia artikkelissa Korkein oikeus mainitaan myös lyhenteen KKO synnystä ja siihen liittyvistä...
Setä tai setäpuoli ovat käyttökelpoisia nimityksiä. Kielikellon artikkeli valaisee sukulaisuussuhteiden nimityksiä https://www.kielikello.fi/-/puoliveli-ja-bonusaiti-uusperheen-nimitysten-kirjoa
Väestörekisterin etunimitilastosta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettujen etunimien lukumääriä Suomessa. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet.
Tilastosta ei siis saa ajantasaista tietoa tietyn nimen kantajista tällä hetkellä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei myöskään näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Solmu-etunimi on varsin harvinainen.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Jos haluat lainata aineistoa, jota ei ole Kirkes-kirjastoissa, voit tehdä kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia. Kaukolainatilauksen voit tehdä verkossa. Kaikkien Kirkes-kirjastojen kaukolainojen tilausohjeet löydät täältä: https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat.
Helluntaikirkko järjestää hieman rippileirien tapaisia fifteen-leirejä, joiden lopuksi uskoon tulleilla nuorilla on mahdollisuus kasteeseen. Alaikäisen kasteeseen tarvitaan vanhempien lupa.
Lähde: https://www.ristinvoitto.fi/uutiset/fifteen-leireilla_kesalla_155_kaste…
Kuvaus sopisi tarinaan "Ankka, joka ei osannut sanoa ei" ks. https://inducks.org/story.php?c=D+2005-118 . Tarina on ilmestynyt Aku Ankan numerossa 18/2008.
WSOY:n sivuilta en löytänyt mainintaa kyseisestä sarjasta, mutta 1960-luvulta ainakin vielä vuoteen 2010 se on ollut käännöskirjallisuutta esittelevä sarja "A-kertojat". Siihen kuului mm. Salman Rushdien Firenzen lumoojatar ja Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Muita sarjaan kuuluneita kirjailijoita ovat olleet mm. John Bath, Jorge Luis Borges ja Mihail Bulgakov.
Lähde
HS WSOY:n A-kertojat terästi sarjaluonnettaan 17.1.2010: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004705542.html
Samaa on kysytty jo kerran tänä vuonna 2.6.2025 Linkki vastaukseen.Vastaaja oli löytänyt kirjan Yo-reaalikoe 1975-1989 ja edelleen Varastokirjaston kokoelmista. Linkki Finna-hakuun.
Elvi Sinervon runo Kymmenkesäisen käynti Manalassa on kokoelmasta Neidonkaivo (1956).Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runot 1931-56 ; Kirjailijan vastuusta (2021).
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi/index.htm )käännöstietokannan mukaan Joel Lehtosen Putkinotkosta ovat ilmestyneet seuraavat ruotsinnokset:
- 1973 Putkinotko Berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman, kääntäjä N.-B. Stormbom
- 1935 Ödemarkens barn, kääntäjä Bertel Gripenberg
Kyseessä lienee Sergei Kozlovin satukirja "Makea porkkanametsä: satuja" (WSOY, 1989). Kirjan sivulla 76 on satu "Afrikan reuna", jossa jänis lähtee purjehtimaan kookospähkinällä ja purjeena on banaaninlehti. Purjehtivasta jänöstä on pieni kuvakin!
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
Kuvakirjoja:
Bob Graham: Puffe. Sirkuskoira seikkailee.
Verena Monkewitz: Jojo, soittajapoika ja hänen ystävänsä
Gerda Wagener: Elmeri ja Tiikeri
Pupu pikkuisen ystävät
Helppolukuisia:
Pippa Goodhart: Lohikäärmepoika. (Punainen banaani)
Jenny Koralek: Salainen laiva (Sininen banaani)
Paul Stewart: Miljan juhlat (Sininen banaani)
Ääneenluettavaa:
Timo Parvela: Pikkuveljet ja taika-avain
Ymmärsin kysymyksestäsi, että olisit tarvinnut tietoja hyvinkin pikaisesti. Toivottavasti tämä vastaus ei tule liian myöhään.
Jos netistä löytyvä tieto on tarpeeksi luotettavaa tutkimukseenne, kannattaa tällaisia pikkutietoja etsiä vaikka Wikipediasta, joka on internetissä oleva tietosanakirja. Wikipediaan tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, koska sitä voi periaatteessa päivittää kuka vain, joten tieto ei välttämättä ole aina luotettavaa. Painetut tietosanakirjat tietysti antavat luotettavampaa tietoa, mutta yhtä kompaktissa muodossa.
Näistä osoitteista löytyy tietoa jatkosodasta sekä Operaatio Barbarossasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
(Lainaus artikkelista: "Suomalaisten kokonaistappiot olivat Kannaksella noin 44...