Päätuotteet on mainituttu suomeksi sivulla http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,62,12271,6691,6697
WSOY:n Facta-tietopalvelusta löytyy yleisesitys petrokemian tuotteista:
Tuotevalikoimaan kuuluu mm. alkoholeja, liuotin- ja kostutusaineita, muoveja, synteettisiä kumeja, tekokuituja, torjunta-aineita, räjähdys- ja taisteluaineita, pesuaineita, kosmeettisia aineita ja lääketeollisuuden välituotteita.
Kattavampi englanninkielinen listaus löytyy ainakin Wikipedian sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Petrochemical
Listalla on kemiallisia nimikkeitä (englannin kielellä, suomeksi kieliasu on samankaltainen)
Tuotteita löytyy myös sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Petroleum_product
Kuva raakaöljyn jalostusketjusta päätuotteineen, jossa...
Kirjaa löytyy Helsingistä Pasilan, Pohjois-Haagan ja Puistolan kirjastoista sekä Vantaalta Myyrmäen, Martinlaakson ja Pähkinärinteen kirjastoista. Vanhempaa painosta löytyy Pasilan, Kauniaisten ja Tapiolan kirjastojen varastoista.
Mikäli edellä mainitut kirjastot eivät sijaitse lähellä, voi kyseisestä kirjasta käydä tekemässä varauksen omassa lähikirjastossa. Sen jälkeen kirja lähetetään asiakkaan toivomaan kirjastoon.
Maria Gripen 1980-luvulla suomennettu neliosainen Varjo-sarja (Salaisuus varjossa, ...ja metsän valkeat varjot, Varjojen lapset ja Varjojen kätkö) voisi olla muistamasi.
Sarjassa on mystikkaa, outoja ääniä ja kartanoita. Siinä esiintyy myös henkilö nimeltä Falck af Stenstierna. Alla olevassa blogissa esitellään kirjasarjaa:
http://sarankirjat.blogspot.fi/2012/04/maria-gripen-varjo-sarjasta-sala…
Trilogioita voi hakea Ellibskirjastosta hakusanalla "trilogia". Tuosta hakutuloksesta jää kylläkin osa pois, koska kaikkien kuvauksesta ei viittausta trilogiaan löydy. Yksi tällaisista on Kotkansilmä -kartanoromaanitrilogia, joka löytyy hakusanalla Kotkansilmä. Myöskään Enni Mustosen Paimentyttö - Lapsenpiika - Emännöitsijä trilogia ei löydy trilogia hakusanalla, mutta on mukavaa kesäluettavaa.
Voisikohan kyseessä olla satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977? Samaista kuunnelmaa on kysytty meiltä aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuuntelimme-lapsena-80-luvulla-usein?from…
Miina ja Manu ovat sisaruksia, mutta en löytänyt viittausta siihen, ovatko samanikäisiä vai eri-ikäisiä. Kissat syntyvät isommissa poikueissa oikeastaan aina, joten en tiedä, voitaisiinko niitä kutsua kaksosiksi, vaikka ne olisivatkin samaan aikaan syntyneet. Selailin vielä lisää kirjoja, kun niitä tulee hyllyyn.
Hei! Kyllä pystyt uusimaan lainan. Varaus ehti tärpätä jo saman kirjan toiseen kappaleeseen.
Voit uusia lainan verkkokirjastossa, kirjaston asiakaspalvelutiskillä tai soittamalla kirjastoon.
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
Asia voisi selvitä teoksesta Mönkkönen, Mauri: Kuopion historia/ 7, Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia tai kysymällä Kuopion museosta. Linkki Finna hakuun ja Linkki Kuopion museoon.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Aino-aineistotietokannasta www.turku.fi/aino
aiheesta asiasanoilla ”raskaus” ja ”masennus” muutamia teoksia, esimerkiksi Väisänen, Leena: Raskaus muuttaa naisen mieltä ja maailmaa (2001) ja Nicolson, Paula: Post-natal depression: psychology, science and the transition to motherhood (1998). Myös Anna-Leena Härkösen omaelämäkerrallinen kirja Heikosti positiivinen (2001) käsittelee asiaa.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voit kirjaston koneilla tehdä hakuja Aleksi-artikkelitietokannasta.
Etsittäessä hakusanoilla ”raskaus” ja ”mielenterveyshäiriöt” löytyy mm. artikkelit Tuula De Rita: "Raskaus herkistää ja hämmentää : elämysmatka vailla paluulippua" (Vauva 2002, nro 4, s. 30-33) ja Tuija Manneri: "...
Olet tehnyt varauksen 16.7., samana päivänä kun kyseinen levy on viety tietokantaan. Valitettavasti aineiston käsittely vie muutaman päivän, toivottavasti saat varauksesi lähipäivinä.
Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän.
Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kuvaukseen sopivaa romaania. Mirkka Rekola syntyi vuonna 1931, joten kirjan pitäisi olla ilmestynyt sinä vuonna tai aiemmin. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa teoksen?
Kysymäsi elokuva on :TEOS Noiduttu / directed by Alfred Hitchcock ; screenplay by Ben Hecht ; based on a novel by Francis Beeding ; music by Miklos RozsaJulkaisutiedot Vantaa : Scanbox Entertainment Finland, [2002]ULKOASU 1 DVD-levy (107 min) : mv.Elokuva on vuodelta 1945. Pääosissa ovat Gregory Peck ja Ingrid Bergman.
Nils Ferliniltä on suomennettu kolmiosainen teos Riemunkirjavin lyhdyin - Keisarin papukaija - Oravanpyörästäni. Ensimmäiseen osaan sisältyy runo Hiljaa nukkuvat nyt. Suomen kansallisbibliografian mukaan muita suomennoksia ei ole.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella...
Todennäköisesti suurin tehdasvalmisteinen moottori Ford Angliassa oli Anglia 1200:ssa, joka esiteltiin vuonna -66. Moottorin tilavuus oli 1198cc, teho 54hv/5000, huippunopeus 130km/h. Tarkempia tietoja Suomeen tuoduista englantilaisista Fordeista saat esimerkiksi kirjasta Ojanen, Olli: Autot Suomessa. Osa 2: Ford - Englannin Fordit. Alfamer, 1998. Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi .
