Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Anne Frank -museon kotisivuilla (osoitteessa http://www.annefrank.nl/ned/default2.html ) sanotaan, että Anne itse viimeisteli ja kirjoitti uudelleen päiväkirjansa piiloutumisaikansa loppupuolella aikeenaan saada ne julkaistuksi sodan loputtua. Annen kuoleman jälkeen päiväkirjat toi julkisuuteen hänen isänsä Otto Frank.
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä...
Koska et kerro kysymyksessäsi tarkemmin, minkälaisten oppilaitosten opettajia tarkoitat, on hieman vaikeaa vastata, mutta erilaisten opettajien rooleista löytyy esim. seuraavanlaisia teoksia:
Wager, Petra: Etälukiolla eteenpäin : opetuksen ja opiskelun uudet etätuulet : Impact-tutkimuksen loppuraportti / [kirjoittajat: Petra Wager & Markus Aalto] Helsinki : Opetushallitus, 2000
Vuorinen, Raimo: Itsenäisiin valintoihin ohjaaminen : nuorten avoimet koulutusmahdollisuudet ja opettajan roolin muuttuminen / Raimo Vuorinen, Jouni Välijärvi. Helsinki : Painatuskeskus, 1994
Syrjäläinen, Eija: Oppilaiden ja opettajan roolikäyttäytyminen luokkahuoneyhteisössä : etnografinen tapaustutkimus peruskoulun ja steinerkoulun ala-asteen 4. vuosiluokalta...
Suomenkielisistä ruoka-aineiden ravintoarvoja käsittelevistä kirjoista tai Internet-sivuilta en onnistunut löytämään tietoa parapähkinän ((Bertholletia excelsa) hiilihydraattipitoisuutta. Sen sijaan englanninkielisiltä Internetsivuilta löytyi seuraavia tietoja:
Food Standards Australia New Zealand
Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) is an independent statutory agency.
http://www.foodstandards.gov.au/monitoringandsurveillance/nuttab2006/on…:
Hiilihydraatteja : Available Carbohydrate 2.4 g / 100 g
Kaupallisilta sivustoilta löytyi linkki:
http://www.kluth.com/seiten/hauptseiten/5_naehrwerte/warenkunde_e/waren…
Kcal/100 g
Vitamins and Minerals Nutritional Content per 100 g
660 vitamins B1, E, potassium, phosphorus, magnesium calcium...
Hei!
Haluamaanne kirjaa Saarisalo Aapeli: Pietari Kurvinen kaukokatseinen karjalainen, Wsoy, 1978. On saatavilla antikvariaattien verkkokaupoista sekä www.antikvaari.fi että www.antikka.net. Kirjoja oli tarjolla useampi kappale.
Kirjastolla myymme ainoastaan yksittäisiä, kokoelmasta poistettuja kirjoja. Niistä emme tee luetteloa. Lainaksi kirjan saa kyllä.
Hei,
Wikipediasta näyttäisi löytyvän vastaus kysymykseesi. Ohessa on Wikipediaan linkki, jonka kautta löydät tietoa Rooman valtakunnasta ja Rooman valtakunnan asukasmäärästä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunta
Suomalaista kansanperinnettä käsitteleviä kirjoja ovat esim. Matti Sarmelan Suomen perinneatlas (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1994), Suomalaiset uskomustarinat, tekijänä Elina Ranta (WSOY 1996) ja Lauri Simonsuuren toimittamat Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta (Gummerus 2006) sekä Myytillisiä tarinoita (Suomalaisen kirjallisuuden seura (1999).
Tarinoita kummituksista löytyy Pienestä kummituskirjasta, toimittanut Kati Lampela (SKS 2006) ja kirjoista Kuollut kulkee, toimittanut Anneli Kanto (Gummerus 2008), Kuu paistaa, kuollut ajaa: aavetarinoita, toimittanut Eija Timonen (SKS 1984) ja Aaveriekkoja: lappilaisia tarinoita ja kummituksia, koonnut Pentti Harjumaa (Lapin yliopistokustannus 2008) ....
Rodun harrastajat tunnistivat koiran vuonna 1992 syntyneeksi novascotiannoutajaurokseksi Rödrävens Björnbär.
Lisätietoa koirasta löytyy Suomen kennelliiton tietokannasta: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=S10212%2F93&R=312. Kuvan on ottanut Heidi Savander.
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Tornion dekkarinetin perusteella Sami Mattila -kirjat ovat ilmestymisjärjestyssä: Kolme kultaista hattua (1993), Buumimurhat (1994), Kuoleman koordinaatit (1995), Kuolema käy kirjastossa (1996), Katso koiraa syvälle korvaan (1997) ja Verta veitsen terällä (1998). Sen jälkeen ilmestyneissä kirjoissa: Tynnyrityttö (1999), Mustat jyvät (2000), Veressä virran vesi (2001), Pimeän piiri (2002), Yön syli armoton (2003), Unet ansaa asettaa (2004), Valkealla varsalla, ruskealla ruunalla (2005 ja Kyyn punainen maito (2006) ei ole mainintaa Sami Mattilasta päähenkilönä.
Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo, että pelikorttien nykyisten tunnusten arvellaan edustavan neljää säätyä: Kirkonmiehiä sydän (hertta), sotilasaatelia keihäänkärki (pata), porvaristoa talon pohjakaava (ruutu) ja maanviljelijöitä apilanlehti (risti).
Suomen kielen maiden nimitykset hertta, ruutu ja pata ovat väännöksiä ruotsin kielestä, risti taas on saanut nimensä kuvion ulkonäöstä.
Helmet-haun ohjeissa kohdassa "Kohdistimet" kerrotaan, että tietyn kustantamon teokset saadaan esille kohdistimella n. Sanahaku n:siltala antaa tosin vähän muutakin, mutta alkuun listautuu Siltalan julkaisemat teokset http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%3Asiltala&searchscope=9&m=&l…
Marjo Heiskasen kirja Idiootin valinta on tulossa kirjastoihin. Varauksen voi jättää Helmet-haussa heti, kun listaus kirjastoista ilmenee haussa.
Kyllä, ehkä useimmin juuri urheilukilpailuja selostetaan YLE:n kanavilla rinnakkain myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen selostuksen vastaanotto edellyttää laitetta, jossa voit valita äänikanavan. Oletusarvona laitteissa on useimmiten suomi, mutta ainakin kerran onnistuin itse sörssimään vanhan videonauhurini niin että se toisti molemmat äänet päällekkäin. Löytyihän siitä lopulta sellainen asetus että kuului vain toinen. Digibokseista löytyy valikko, josta voit valita haluamasi kielen tarjolla olevista.
Sanakirja tarjoaa käännökseksi "refereras i flerljud - kaksiääniselostus". (Ruotsi-suomi-suursanakirja. WS 2007.)
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
Kirjassa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin ei käsitellä katujen historiaa muuten kuin kertomalla teiden nimienmuutoksista. Parhaiten saat tietoja Vantaan katujen nimihistoriasta Helsingin pitäjä-julkaisuista, joita ilmestyy vuosittain. Niitä on saatavana ainakin Tikkurilan kirjastosta. Lisäksi voit ottaa yhteyttä Vantaan kaupunkisuunnitteluyksikön erikoissuunnitteluosastolle, josta varmasti saat lisätietoja.
Sanomalehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin kaupunginkirjastossa. Aamulehden vanhoja vuosikertoja ei kuitenkaan löydy mikrofilmeiltä http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla http://www.kansalliskirjasto....det.html
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Pi...ffs=1230
Käyttö- eli hallintaoikeustestamentissa saaja saa käyttää määrättyä omaisuutta, mutta ei saa sitä lopullisesti omistukseensa, sanotaan Leena Linnainmaan kirjassa "Lakiopas omaiselle". Tavallisesti hallintaoikeustestamentti on tehty lesken hyväksi.
Testamenttioppaita on kirjastoissa useita, ja ne löytyvät helposti kirjaston tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi. Käytä esim. aihehakua ja hakusanana testamentti. Myös Internetistä löytää Google-haulla hyödyllisiä viitteitä.
Tässä muutama osoite joista ehkä on apua.
Aukea.net -virtuaalinen luomispalvelu on ilmainen nettipalvelu, johon voi lähettää tekstejään osoitteeseen http://aukea.net/
Toinen verkkopalvelu eli Rihmasto löytyy osoitteen http://www.rihmasto.net/
takaa. Tekstejään Rihmastoon voi lähettää kuka tahansa, niin harrastaja- kuin ammattikirjoittaja.
Harrastajakirjoittamiseen liittyvää oppimateriaalia ja tietoa opetuksesta voi etsiä myös Nuoren Voiman liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl/ .
NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään.
Arvostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi, joka kokoontuu säännöllisesti kirjailijavieraan...
Kimppataksi tai kimppakyyti vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja verrattuna siihen, jos autoa käyttäisi yksin. Joukkoliikenteen käyttö vähentää ympäristövaikutuksia vielä enemmän. Autoilun aiheuttamasta ympäristökuormituksesta löytyy tietoa esimerkiksi ympäristökeskuksen sivuilta. Mittatikulla on havainnollistettu automatkan ja bussimatkan ympäristövaikutusten eroa. Sivustolta löytyy myös tietoa auton elinkaaren ympäristövaikutuksista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16344&lan=fi
Näiltä sivustoilta löytyy tietoa liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä ja energiankulutuksesta:
http://lipasto.vtt.fi/
http://www2.ake.fi/asiantuntija/lehti404/sivu03.html
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa on vertailtu...
