Kaunokirjallisia teoksia: Yoshimoto: Kitchen, Lu: Herkkusuu, Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen, Wall: Sopan sinulle keitin, Simmel: Ei aina kaviaaria ja Tolonen: Salainen keittokirja. H.K.Riikonen kirjoittaa ruuosta ja syömisesta Pentti Saarikosken proosassa kirjassa Toiseuden politiikat SKS 1993 ja Kerttu Saarenheimo kirjoittaa ateriakuvauksista kirjallisuudessa teoksessa Arjen merkit Kirjastopalvelu 1991.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston lainassaoloa on tilastoitu kirjojen osalta 25.9.1996. Pääkirjaston aikuistenosaston suomenkielisestä kirjallisuudesta lainassa oli tuolloin 47,96%, josta kaunokirjallisuuden osuus oli 44,84%, tietokirjallisuuden 49,71%. (Yrjö Lindegren, Kirjat aiheittain Helsingin kaupunginkirjastossa, tilastoja vuosilta 1995 ja 1996)
Suomen yleisten kirjastojen tilastoja on nähtävillä www-sivuilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi .
Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta suosittelee luokallesi luettavaksi näitä kirjoja, joissa on kohtuullisen vähän tekstiä:
Colfer: Tohtori Anna-Liisa (Anna-Liisa keksii omintakeisen keinon, jolla äiti-psykiatrin potilaat saadaan jälleen iloisiksi)
Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä (sitkeiden huhujen mukaan kirjastonhoitajalla on tiskin alla perunapyssy, jolla hän ampuu huonosti käyttäytyviä lapsia)
Colfer: Legenda Kapteeni Korpin hampaista (isoveli pelottelee pikkuveljeä hurjalla tarinalla merirosvosta)
Gutman: mikä tahansa Kahjo kouluni -sarjan kirja, esim. Tyrmäävä terkkari tai Kaistapäistä kemiaa (koulun opettajat ovat toinen toistaan omituisempia)
Hulkko: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus (nelosluokkalainen...
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole...
Kirjasampo esittelee Venla Ilon Ihmisten saari -romaanin rakkaustarinana, joka myös haastaa "lukijansa elämän vaikeiden asioiden äärelle: kohtaamaan petos, väkivalta, sairaus ja kuolema.":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1703625
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Ilo%25252C%252BVenla
Sukunimi vaikuttaisi olevan hänen omansa, ei peite- tai taiteilijanimi.
Valitettavasti minulla ei ole kirjastosulun aikana pääsyä Tiihosen koko tuotantoon, joten voi olla, että etsimäsi runo ei ole lukemissani kokoelmissa. Kävin kuitenkin läpi kymmenen Tiihosen kokoelmaa (Sarkunmäen palo 1975, Teille ei tarjoilla enää 1978, Arjen armada 1980, Eroikka 1982, Hyvät pahat ja rumat 1984, Enkelin tavara 1986, Boxtrot 1998, Eros 2002, Largo 2004 ja Jumalan sumu 2009). Näiden kokoelmien runoista kuvaukseesi voisi sopia Aurinkosirkus-runo kokoelmasta Eroikka tai Kiima-runo kokoelmasta Eros.
Topelius kertoo Hindrik Blåfieldin kihlauksesta lyhyesti Maakuntien Suomi -kirjan Hämettä käsittelevässä jaksossa, luvussa Blåfieldin suku.
Samaa aihetta käsittelee Lauri Pohjanpään novelli Luutnantti Blåfieldin kihlaus, joka sisältyy hänen kirjaansa Voitto ja muita kertomuksia.
Erillisiä kirjoja pelkästään Birminghamista ei näyttäisi löytyvän, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa löytyy Ison-Britannian matkaoppaista. Suomenkielistä tietoa tosin näyttää olevan vaikea löytää. Pari esimerkkiä tuoreista ja laajoista teoksista, joissa myös Birminghamia käsitellään:
-Britain & Ireland 2002. Sarja :Let's go. Macmillan, London, 2002. 0-333-90581-4
-Independent traveller's Britain and Ireland 2002--the budget travel guide. Thomas Cook, Peterborough, cop. 2002. 1-841571-04-0
-Tell, Johan :England, England - guiden!--från whisky till curry, från öde hed till storstadsdjungel - nyfikna resor i det nya Storbritannien. Dagens Nyheter, Stockholm, 2001. 91-7588-391-0
Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta löytyy...
Kysymänne teos on varmaankin Salomaa, Arvo: Lähetyssaarnaaja Yrjö Roiha: elämänvaiheet ja kirjeitä, Helsinki 1956. Teos on omakustanne ja löytyy Helsingistä Eduskunnan kirjastosta (mutta tarkkaa tilatietoa ei ole saatavana) sekä varmemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, os. Hallituskatu 1, HKI, puh. (09)13123272. Kirja on tällä hetkellä siellä paikalla ja sen laina-aika on 28 vrk. Sijainti ilmoitetaan näin: S Kd.B1 ROIHA,YRJÖ Salomaa.
Maa- ja metsätalousministeriön ohjeet koiran- ja kissanpentujen tuonti Suomeen 15.3.2006 alkaen löytyvät osoitteesta http://www.mmm.fi/el/raj/tuo_pennut.html .
Tieteellisen aineiston hakupalvelusta Google Scholarista http://scholar.google.com ja korkeakoulukirjastojen kokoelmatietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi löytyy useita myös verkossa julkaistuja väitöskirjoja, joissa käsitellään kollegiaalisuutta opettajan työssä:
Opettajien kollegiaalinen yhteistyö ammattikorkeakoulussa : mikropoliittinen näkökulma opettajuuteen / Pasi
Savonmäki. Jyväskylä : Koulutuksen tutkimuslaitos,2007.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37746/T023.pdf?seq…
Yksin mutta yhdessä -Opettajat omaa työtä ja oppilaitoksen toimintaa kehittämässä / Mäntylä, Ritva, 2002.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67243/951-44-5459-6.pdf?seq…
Verkosto opettajien tukena / Jyrkiäinen,...
Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista (annettu 6. päivänä kesäkuuta 2013) määritellään henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset näin:
”Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja...
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
Kymenlaakson kirjastoista tuota ei löydy, mutta kaukolainana se on mahdollista saada lainaan. Näyttäisi olevan esim. varastokirjastossa paikalla. Kaukolaina maksaa Kouvolan kirjastoissa 3 €. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa tai verkon kautta: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/2fbeec78-da8d-46a7-bf75-d3af85e0c416?displayId=Fin1699557.
Putouksen kaudet 1-5 on julkaistu DVD:llä, ja ne löytyvät lainattaviksi useiden eri kirjastojen kokoelmista.
Ne on julkaissut Scanbox Entertainment Finland Oy. Heiltä voi tiedustella julkaistuun materiaaliin liittyviä asioita.
https://www.scanbox.com/fi/
Ihan kuvauksen mukaista kirjaa ei löytynyt, mutta valkoisia kirjankansia koiralla tai ylipäätään kirjoja mustavalkoisen koiran kuvalla löytyi runsaasti. Eniten kuvausta muistutti kirja Bim mustakorva, mutta siinä koira ei kyllä ole bordercollie. Voit yrittää etsiä kirjaa itse Kirjasampon kansikuvahaulla - kirjoita hakuun esimerkiksi "koira valkoinen" tai "bordercollie".
Neuleohjeiden merkinnät vaihtelevat: eri julkaisijoiden ohjeissa merkitään samaa asiaa joskus eri tavoin ja sama merkki voi eri ohjeissa tarkoittaa eri asioita. Ohjeessa (tai esimerkiksi neulekirjassa) on kerrottu, mitä mikäkin symboli juuri kyseisessä tapauksessa tarkoittaa. Osa lähettämäsi kuvan symboleista on avattu Punomon sivuilla suomeksi: https://punomo.fi/neulemerkit-ja-lyhenteet/ Kaikki symbolit on selitetty englanniksi ainakin Vogue knitting -lehden sivuilla: https://www.vogueknitting.com/pattern-help/how-to/pattern-reading/reading-charts/ Näissäkin listauksissa on tulkittu tuo V:n näköinen merkki eri tavoin: joko nostettu silmukka tai lisäys. Näin ollen merkkien tulkintaan tarvitaan avuksi neuleohje, jossa ne...
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy aiheesta kirjallisuutta. Mikäli haluatte tietustella asiaa muista
kirjastoista, on alla joitakin yhteystietoja.
Sota-arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.sota-arkisto.fi/framesij.html
Tornion kaupunginkirjaston kotisivu on osoitteessa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/ , sieltä on myös linkki esim. Lapin maakuntakirjaston kokoelmiin. Voitte kokeilla esim. asiasanoja "sotavangit" "ensimmäinen maailmansota".
Maanpuolustuskorkeakoulun kokoelmiin ei pääse Internetin kautta, mutta heillä on sähköposti osoitteessa: paakirjasto@mpkk.fi
Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen informaatikkoon saa yhteyden puh. 03-18153236
En löytänyt tätä satua. Joutsen-aiheisia satuja on Kirjasammossa (hakutuloksen alalaidassa). Niistä tunnetuin lienee Grimmin Kuusi joutsenta, mutta se ei ole etsimänne. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Aleksis Kiven Nummisuutarit -teoksesta löytyy ainakin jokseenkin samaa tarkoittava lause "Niin muuttuu maailma, Eskoni".
Kyseinen Kiven teos löytyy myös Kirkes-kirjastojen kokoelmista, saatavuustiedot voi tarkistaa verkkokirjastosta: https://kirkes.finna.fi/