Ongelma on tuttu c-kasettien kirjastokäytössä. Kirjastoissa varkauden estosuojauksissa käytetyt hälytysten akvointijärjestelmät nähtävästi vahingoittavat c-kasetin nauhoja.
C-kaseteissakin olevan magneettinauhan ongelmia käsitellään pdf-dokumentissa "Magneettinauhojen pitkäaikaissäilytys ja toistaminen http://www.tape-online.net/docs/Magneettinauhat.pdf
Vaaroja ovat muun muassa demagnetoituminen, nauhan laajeneminen kutistuminen sekä rappetuminen.
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
Marilaisessa kansanuskossa yliluonnolliselle olennolle kohdistetut pyynnöt ja toivomukset puetaan rukouksen muotoon. Tietoa näistä marilaisista rukouksista ja myös itse tekstinäytteitä löytyy ainakin seuraavista teoksista: Sirkka Saarinen (1990): Suomalais-ugrilaisten kansojen folklore ISBN 951-880-490-7 ja Uno Holmberg (1914): Tsheremissien uskonto. Myös Leena Laulajaisen kirjassa Marilaiset: laulun ja uhritulen kansa (1995) ISBN: 951-1-13299-7 käsitellään marilaisten kansanuskoa. Kirjan mukaan marilaisten pääjumala on Suuri (valkoinen) jumala. Rukous suurelle jumalalle -niminen teksti löytyy myös marilaisen kansanrunon antologiasta Sinussa minun ikäväni (1997) ISBN: 951-746-001-5. Tietoa marilaisesta kansanuskosta voi yrittää etsiä myös...
Asensin omalle työkoneelleni Adoben Digital Editionin ja sain lainattua/luettua Ellibsistä kirjan, ilman adoben id-tunnusta. Minulla kyllä on id-tunnuskin olemassa.
Ellibsin sivuilla on varsin hyvät ohjeet
http://library.ellibs.com/help?language=fi
Hei,
Tohtori Tolosen laihdutusopas on 10-sivuinen mainos, jolla mainostetaan tiettyä laihdutusvalmistetta. http://www.tritolonen.fi/files/pdf/laihdutusopas_2006.pdf
Matti Tolonen on kirjoittanut useita ravitsemusta käsittelviä kirjoja mm. Tohtori Tolosen terveysoppi (2003,) Terveyttä ja pitkää ikää vitamiineista (1984), joissa käsitellään ravitsemuksen vaikutuksia terveyteen. Jotkut hänen ajatuksensa ovat kiistanalaisia ns. koululääketieteen edustajien keskuudessa. Tohtori Tolosen terveysoppi on useissa Vaski-kirjastoissa tällä hetkellä lainattavissa, Turun pääkirjastossa kirjat ovat lainassa.
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
Eläimistä löytyy Internetistä valtavasti tietoa, mutta voit aloittaa vaikka Makupalat.fi sivuilta osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/k/1989%2B32308%2B114424/hae?category=114423…
Lause toi mieleen ensimmäiseksi Tove Janssonin Kesäkirjan, mutta kyseinen teos ei kuitenkaan ala näillä sanoilla. Kirjasampo-sivustostakaan ei ollut tässä apua. Onko mahdollisesti kyseessä lasten- tai nuortenkirja? Kyselin myös kollegoilta, mutta antamillasi tiedoilla ei osattu sanoa mistä kirjasta olisi kysymys. Jos sinulla on antaa jotain lisätietoja, niin ehkä onnistumme löytämään oikean kirjan.
Netistä löytyy myös erilaisia keskustelupalstoja hakusanoilla "kirjan ensimmäinen lause", joissa arvuutellaan tai on listattu kirjojen alkulauseita.
Ehkä joku tämän palstan lukija keksii oikean kirjan?
Nuova Compagnia di Canto Popolare on italialainen musiikkiryhmä, joka on erikoistunut Campanian alueen musiikkiin (alueen pääkaupunki on Napoli). Se perustettiin 60-luvun lopulla (vuosiluku vaihtelee lähteestä riippuen, myöhäisin löyämäni vuosiluku oli 1970).
Nuova Compagnia di Canto Popolare:n musiikin pohjalta löytyy kielitieteellisiä ja musikologisia tutkimuksia alueen perinteisestä laulumusiikista, jolle yhtye on antanut oman leimansa. NCCP:n musiikkia kutsuttiin ryhmän alkuvuosina folkiksi, tänä päivänä sitä voisi luonnehtia maailmanmusiikiksi tai etnomusiikiksi.
Suomenkielistä tietoa NCCP:sta löytyi vain vähän. Verkosta löytämiini linkkeihin pääset alta.
Italiaksi
https://it.m.wikipedia.org/wiki/...
Tietokoneiden varaussivulle johtaa ainakin seuraava polku Helmet.fi:ssä: Kirjastot ja palvelut > Työskentele ja viihdy > Varaa tietokone (Helsinki-niminen linkki).
Tässä suora linkki kyseiselle sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy…
Jotta pääset varaamaan tai muuttamaan varauksiasi, sinun täytyy ensin kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja pin-tunnuksella. Kun olet kirjautuneena, voimassa oleva varauksesi näkyy ylälaidassa. Samassa kohdassa on myös painike Poista, jota painamalla voit poistaa varauksen.
Varaus poistuu myös automaattisesti, jos varaaja ei kirjaudu koneelle 15 minuutin sisällä varauksen alkamisesta.
Pikaisia peruutuksia varten kannattaa vaikka soittaa kyseiseen...
Laulun erikielisistä versioista on julkaistu nuotinnoksia, mutta näitä julkaisuja ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastossa on ainoastaan lukusalikäyttöön nuotti "Liian onnellinen", jossa on kappaleesta kosketinsoitinsovitus ja sanat neljällä kielellä.
Netissä kappaleesta sen sijaan liikkuu useitakin nuotinnoksia. Ainakin tämä pianosovitus on vapaasti saatavilla.
Helmet-kirjastoissa K. Osaran Vanerivenettä rakentamaan kirjaa ei ole. Kirja on kuitenkin Kansalliskirjaston kokoelmissa ja sitä voi lukea Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Kirjan voi myös tilata lainattavaksi Helmet-kirjaston kaukopalvelun kautta.Kaukopalvelu | helmet.fi
Espanjan kielen taidosta olisi nyt hyötyä, mutta tässä joitakin nettisaitteja, joista saattaisi olla hyötyä.
http://www.iberianature.com/spainblog/a-guide-to-food-in-spain-f-g-h/
http://www.spanishfoodfinder.com/spanishfood.html
http://chowhound.chow.com/topics/523945
http://spanishfood.about.com/od/discoverspanishfood/Discover_Spanish_Fo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoristokinkku
Kirjoista voisi löytyä varmemmin (ainakin suolauksesta, kuivaamisesta ja öljyyn säilömisestä), esim. Goldstein, Joyce,
Espanja ja Portugali : ruokaohjeita ja tunnelmia Iberian niemimaan keittiöstä. Weilin+Göös, 2000.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=espanja+ruokaohjeet&searchscop…
Olisikohan etsimäsi sarjakuva Mafalda? Tämä sarjakuva ilmestyi Uudenkaupungin Sanomissa ainakin alkuvuonna 1991. Tekijä on nimimerkki Quino (=Joaquin Salvador Lavado). Alunperin ko. sarjakuvia on julkaistu argentiinalaisissa aikakauslehdissä El Mundo ja Cordoba...) Suomeksi sarjakuva-albumit ovat ilmestyneet Jalavan kustantamina erilaisina versioina vuosina 1971-2002: Mafalda 1, Mafalda 2 ja Mafalda 3.
Esimerkkinä tällaisesta kirjasta voisin suositella Ritva Hapulin teosta Ulkomailla (2003).
Se on tehty Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselle. Varsinkin sen lähdeluetteloon kannattaa tutustua.
Ruotsalaisten jalkapalloilijoiden elämäkertoja on kirjoitettu aika paljon. Niistä tunnetuin tällä hetkellä on on Zlatan Ibrahimovićin elämäkerta. Teos Zlatan Ibrahimović: Jag är Zlatan Ibrahimović : min historia (berättat för David Lagercrantz) ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2011 (Bonniers) ja sitä on saatavana Helmet-kirjastoista useana eri painoksena. Se on olemassa myös äänikirjana.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040750?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2029313?lang=fin
Helmetistä löytyy myös muutama muukin teos:
När ljuset släcks, Magnus Hedman - Gunnar von Sydow 2012, kertoo ruotsalaisesta jalkapallomaalivahdista, Magnus Hedmannista. Se löytyy Helmetistä...
Kappaleen nuotit löytyvät Helmet-kirjastoista nuottikokoelmasta "In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä / Petri Laaksonen"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2368254__Slaaksonen%20vii…
