Alusta lähtien. Talvisodan alkaessa palvelukseen kutsuttiin 19 ikäluokkaa, mikä sisälsi kaikki 18 reserviläisikäluokkaa (ml. 1902 syntyneet) sekä palveluksessa olleen varusmiesikäluokan. Joulukuun lopussa 1939 palvelukseen kutsuttiin nostoväen I luokan vuosien 1898-1899 ikäluokat. Helmi-maaliskuun vaihteessa 1940 palvelukseen piti astua vielä vuosien 1895, 1896 ja 1897 ikäluokat, mutta he eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana.Yksittäisen henkilön kohdalla palvelukseenastumistiedot selviävät kantakortista, jonka voi tilata Kansallisarkistosta: https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakorttiLisätietoja: Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Tekstitelevisiotoiminta alkoi Ylellä lokakuussa vuonna 1981. Lisää 80 -luvun tapahtumista voit lukea Ylen sivuilta http://www.yle.fi/yleista/histo_1980.shtml , tosin tekstitv :n osalta sivustoilla ei ollut ko. aikakaudelta muuta tietoa.
Tekstitv :n taustaäänimaailmasta ei löytynyt tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Ylen sivuilta voi kysyä, kohdasta Palaute, http://www.yle.fi/palaute.html ja Yle info-sivuilta voit lukea usein kysyttyjen kysymysten vastauksia, http://www.yle.fi/yle-info.html . Teksti-tv -kysymykset löytyvät osasta Yle Tekniikka FAQ, Teksti-tv. (Päiv.22.11.2007)
William Morrisin runsaasta tuotannosta on julkaistu suomeksi vain "Ihannemaa". Teos on käännös alunperin vuonna 1890 ilmestyneestä kommunistisesta utopiasta "News from Nowhere". Kirjan on julkaissut turkulainen "Työväen kustannusosakeyhtiö" vuonna 1900. Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, mutta Paasivuorenkadulla sijaitsevasta Työväenliikkeen kirjastosta se löytyy. Työväenliikkeen kirjasto on kesäisin avoinna tiistaista perjantaihin kello 10-15. Kirjasto on kuitenkin kokonaan kiinni välillä 9.7.-5.8.2005.
Internetistä löytyy sivusto "The William Morris Internet Archive", johon on arkistoitu suuri määrä Morrisin kirjallista tuotantoa: runoja, arvosteluita, esseitä ja jopa kokonaisia romaaneja. Kaikki tekstit ovat...
Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Kysymys on niin lavea, että siihen on aika vaikea vastata muuten kuin kysyjän kanssa keskustelemalla. Kirjastojen tietokantaan merkitään julkaisuvuosi, mutta se ei välttämättä kerro mitään yksittäisestä sävelmästä. Sävellysvuosi on vielä harvinaisempi tieto, eikä sellaista ole julkaisuissa kuin poikkeustapauksissa.
Vastaamista helpottaisi, jos tiedettäisiin, miksi vuosi 1971 on olennainen ja se, onko musiikilla sinänsä mitään väliä, kelpaavatko sovitukset siinä missä originaalitkin, täytyykö olla kotimainen jne.
Esimerkiksi HelMet-tietokannasta löytyy sanahaulla "nuotti 1971" (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=nuotti+…) 91 osumaa. Teknisesti ottaen useimmat vastaavat pyynnön ehtoja, mutta ehkä niitä...
Hirvi (Alces alces) on hevosen kokoinen eläin, jolla on suuri ja pitkulainen pää, kyömy turpa ja liikkuva, pitkälle alas lerpattava ylähuuli. (Puschmann: Sorkkaeläimet 1990).
Hirvestä saat enemmän tietoa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Valitse Pikahaku, sen jälkeen pudotusvalikosta kohta asiasana, jona voit käyttää sanaa hirvi. Tuloksena saat hirveä käsittelevää aineistoa, jota voit lainata.
Valitettavasti oma lainaushistoria ei ole vieläkään mahdollista Vaski-tietokannassa. Lähivuosina asia tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.
Tällä hetkellä voi jo kirjautumalla omiin tietoihin luoda suosikkilistoja, joihin voi tallentaa lukemiaan kirjoja https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#favoritelists
Laulu on Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama "Vanhanpiian polkka". Se alkaa: "Nimeni on minun Riika, enk' oo mikkään vanhapiika." Laulu sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nimellä "Vanhanpiijan polkka" nuottiin Salomaa, Hiski: "Hiski Salomaa" (Fazer FM05803-2). Sen ovat levyttäneet Hiski Salomaan lisäksi ainakin Ritva Oksanen ja yhtye Hiskias Möttö & Mojakka.
Hiski Salomaa: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=nMyxqeDFGLU
Hiskias Möttö & Mojakka: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ow6cfMy-oT0
Staalo (saam. stállu) kuuluu saamelaiseen uskomusperinteeseen. Se on usein kuvattu koiransa kanssa kulkevaksi miespuoliseksi olennoksi, joka on ihmistä kookkaampi, mutta se ei kuitenkaan ole jättiläinen. Staalokertomuksissa on silti samoja piirteitä kuin jättiläistarinoissa. Lähde ja lisätietoaJuha Pentikäinen: Saamelaiset : Pohjoisen kansan mytologia (1995)
Oletko varma lehden nimestä? Löysin nimittäin artikkelin, jolla on sama nimi ja tekijät, mutta lehden nimi olisi Financial Markets, Institutions and Instruments ja nro 1995: Vol. 4, nro 5.
Lehteä näyttäisi olevan Svenska handelshögskolanin kirjastossa, mutta vain vuosi 1992 olisi varastoitu. Voit kysyä asiaa vielä handelshögskolanin kirjastosta. On mahdollista, että kaikkia varastotietoja ei ole merkitty tietokantaan.
Ilmeisesti lehteä ei ole muualla Suomessa (ei löytynyt myöskään kauppakorkeakoulun kirjastosta). Ota yhteyttä espoolaisena Espoon kaupunginkirjaston kaukopalveluun http://www.espoo.fi/
Elinkeinotoimesta on lyhyt yleisesitys kirjassa Oulasvirta, Lasse : Toimiva kunta, 2001, s. 53. ja sen vanhemmassa laitoksessa Oulasvirta, Lasse : Kuinka kunta toimii, 1996, s. 69-70. Kunnat.net –sivuilta www.kunnat.net löytyy Sirkku Ahvo-Lehtisen ja Heikki Miettisen verkkojulkaisu Arvio kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikan resursoinnista vuonna 2000. Julkaisu löytyy elinkeinopolitiikkaa koskevalta sivulta. Siinä on 30 kunnalle tehdystä kyselytutkimuksesta tulokset, koskien myös elinkeinotoimen organisointia ja resursointia. Verkkojulkaisun voi hakea myös hakukoneella, esim. www.google.fi hakemalla julkaisun nimellä. Uudempaa tietoa kirjoista en valitettavasti löytänyt.
Cd-levyjen hankintaan tekijänoikeuslailla ei ole vaikutusta. Sen sijaan kirjastoon hankittaviin videoihin ja DVD-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus.
Tavallisimmin kirjastot ostavat kuvatallenteet myyjiltä, jotka ovat em. oikeudet hankkineet.
Tarkoitatkohan Star wars -elokuvien episodiosia? On myös olemassa Episodi-niminen elokuvalehti.
Auran kirjastoon tulee Episodi-lehti, mutta Star wars -elokuvia kirjastossa ei ole. Niitä löytyy kuitenkin muista alueen kirjastoista:
http://aura.verkkokirjasto.fi/
Hei,
Finelib (eli Kansallinen elektroninen kirjasto)on Helsingin yliopiston kirjaston yhteydessä toimiva palveluorganisaatio, joka solmii lisenssisopimuksia maan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen (ja vuoden alusta myös yleisten kirjastojen) puolesta. Se ei tarjoa palvelujaan yksityishenkilöille.
The new Grove Dictionary of Music and musicians on tällä hetkellä yleisön käytettävissä mm. Helsingin yliopiston sekä Sibelius-Akatemian kirjastojen työasemilla ilmaiseksi.
Lisätietoja: Finelib, palvelupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen, email kristiina.hormia@helsinki.fi sekä Macmillan Publishers http://www.macmillan-reference.co.uk
Tiina Mahlamäki on julkaissut Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan kaksi teosta:
Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, SKS 2009.
ja
Naisia kansalaisuuden kynnyksellä : Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta, SKS 2005.
Molemmat teokset ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Varaaminen esim. puhelimitse, puh. 03-621 2598.
Lohjan kaupunginkirjastosta, kuten muistakin Lukki-kirjastoista, voi kaukolainata sellaisia teoksia, joita kirjaston omassa kokoelmassa ei ole. Kaukolainamaksu on 7 euroa/teos.
Kaukolainan voi tehdä joko sähköisesti kirjaston kotisivulta tai käymällä tekemässä kaukolainatilauksen siinä kirjastossa, josta haluaa kaukolainan noutaa.
Tilatun aineiston saapumiseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kaukolainat kulkevat tavallisessa postissa. Jos teos on lähettävän kirjaston hyllyssä, se tulee Lohjalle noin viikossa, joskus nopeammin, joskus hitaammin.
Säilytämme Helsingin Sanomia paperikappaleina 2 vuotta ja voit tulla niitä lukemaan tänne pääkirjastoon Rewell Centeriin käsikirjastoon. Lisäksi voit yleisömikrollamme etsiä artikkeleita HS:n verkkoliitteestä, jonka voimme avata sinulle omalla käyttäjätunnuksellamme. Tervetuloa!
Todennäköisin vaihtoehto on Pia Lunbomin Eläinten puolustajat : suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus / Pia Lundbom, University of Jyväskylä | 2016
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4inaktivismi__Ff%3A…
