Suomen kielellä löytyy kirjastostamme tällainen teos:
Kiljunen, Veikko, Taidemaalarin materiaalioppi
Englannin kielellä löytyy mm tämä:
Kanduth, Rian, Picture framing
Ensimmäinen näyttäisi olevan paikalla sekä pääkirjaston Musiikki ja taide -osastolla että Palosaaren kirjastossa, jälkimmäinen Palosaarella.
Suomenkielisiä kirjoja aiheesta näyttäisi muutenkin olevan vähän, esim. Helsingistä löysin tämän yhden meillä olevan lisäksi vain yhden: Emeli Mårtenson, Tee itse kehysket, vuodelta 2002, jonka toki voi sieltä tilata meille kaukolainaksi,joka maksaa vain ilmoitusmaksun verran. Kaukolainapyynnön voi jättää kirjallisena kaikkiin toimipisteisiimme tai sähköpostilla osoitteeseen kasi.kirjasto@vaasa.fi.
Toinen vaihtoehto on tehdä ko....
Pasilan kirjastosta löytyy yksi Yehuda Amichain englanniksi käännetty runoteos: Selected poetry of Yehuda Amichai (Harmondsworth : Viking, 1987), kaksikielinen teos Love poems (englanti ja heprea, New York : Harper, 1981), sekä lisäksi yksi ruotsinkielinen ja muutamia hepreankielisiä runokokoelmia.
Runo The place where we are right on Selected poems -teoksessa, jonka mukaan että se on peräisin kokoelmasta Poems, 1948-1962.
Teosten saatavuuden voi tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi/search*fin )
Kirjastot.fi-sivulta lista löytyy Linkkikirjastosta, eli http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto osoitteessa haulla Nobel.
Finlandia-palkitut löytyvät palkinnon jakajan eli Suomen kirjasäätiön sivuilta: http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiavoittajatjaehd…
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneet löytyvät mm. Akateemisen kirjakaupan https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
ja Wikipedian sivuilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nobelin_kirjallisuuspalkinto
Nobel-palkinnon viralliset sivut: http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/
Runo on nimeltään "Laulu unelmista ja haaveista". Se alkaa: "Aina muista kissaa arkaa!" Runo sisältyy kirjaan Helakisa, Kaarina: "Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88" (Otava, 1988, s. 227) ja Ismo Loivamaan toimittamaan kirjaan "Rohkaisurunoja" (Karisto, 1995, s. 67).
Maksutonta Nyky-Suomen sanakirjaa internetin välityksellä ei ole käytettävissä.
Osoitteesta http://www.kotus.fi/kotus/ pääset Kotimaistan kielten tutkimuskeskuksen sivuille ja sieltä voit tiedustella onko tällaista internetin kautta käytettävää sanakirjaa tulossa.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta ei löytynyt kirjallisuutta, joka kertoisi suoranaisesti konseptijohtamista tai konseptikäsikirjasta. Markkinointiin ja tuotekehitykseen liittyvää kirjallisuutta meillä tietenkin on. Tietoa kysymistäsi asioista löytyy oletettavasti parhaimmin yliopistokirjastoista. Mikäli asut Vaasassa, sinun kannattaa mielestäni ensisijaisesti kääntyä Tritonian puoleen. Vaihtoehtoisesti voit tulla meille, jolloin pyrimme paikallistamaan konseptijohtamisesta ja konseptikäsikirjasta kertovaa tietoa ja mahdollisuuksien mukaan kaukolainaamaan sitä sinulle.
Helsingin kaupunginkirjaston kesäaukioloajat alkavat kesäkuun alussa ja päättyvät elokuun puolessa välissä.
Pasilan kirjaston kesäaukioloajat ovat seuraavat:
ma-to klo 10-20, pe 10-18, la suljettu.
Helsingin kaupunginkirjaston ajankohtaiset aukioloajat voi tarkistaa kaupunginkirjaston etusivun (http://www.hel.fi)vasemmasta laidasta kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot .
Helsingin kaupungikirjaston toimipisteiden aukioloajat poikkeavat toisistaan, siksi aukioloajat tulee tarkistaa jokaisen kirjaston kohdalta erikseen.
Ota yhteys aluksi vaikkapa aikidoliittoon ja iaidoliittoon, joista varmasti saat lisätiedot alueesi harjoittelusta. Aikido on moderni budolaji, jossa kilpailun ja kamppailun ajatellaan tapahtuvan itsen kanssa. Aikidoseuroissa harjoitellaan aikidoa sekä sen aseettomien että aseellisten (puumiekka, puukeppi) harjoitusmuotojen avulla. Ks. Suomen Aikidoliiton yhteystiedot https://www.aikidoliitto.fi/yhteystiedot
Iaidossa harjoitellaan miekanvedon liikesarjoja harjoitusmiekalla. Edistyneemmät harjoittelijat voivat käyttää myös terävää miekkaa harjoitellessaan.
Suomen Iaidoliiton kotisivut yhteystietoineen ks. http://iaido.fi/
Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kun minkä tahansa eliön vanhemmista ja heidän vanhemmistaan jne. piirtää sukulaissuhteet ilmaisevan kaavakuvan, siitä tulee haaroittuvan puun näköinen. Joskus se piirretään niin, että vanhemmat sukupolvet ilmaistaan "puun juurina", nuorimmat "puun uloimpina oksina".
Sukutaulukoita voi tehdä toki monilla muillakin tavoilla, mutta kuvallisena esityksenä puumainen haaroittuminen on lähes väistämätöntä ja luonnollista. Sen suurimpana rajoituksena on sukupuun viemä tila. Kun sukupolvia on monia peräkkäin, täytyy jatkuvasti lisääntyvä tieto sulloa yhä pienempään tilaan, jolloin jossain vaiheessa tulee erottumisen raja vastaan. Tietokoneen ruudulla voidaan informaation näkyvyyttä suurentaa, mutta silloin menetetään taas puun havainnollinen muoto...
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan luontoaiheisia videoita, joissa kertojana toimii Ilkka Koivisto, löytyy kirjastoista esimerkiksi
Rovaniemeltä
Harmaakarhu: Alaskan metsien jättiläinen
Jääkarhu: Jääkenttien valtias
ja Sonkajärveltä
Susi, Euroopan vihattu peto
Sekä muualtakin hakusanalla "Ilkka Koivisto" ja rajaamalla haun esimerkiksi vain videoihin.
Kaukolainapyyntöjä videoista voi esittää esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta.
Videokasetteja voi olla vaihtelevasti saatavilla myös erilaisilla myynti- ja huutokauppasivustoilla, kuten tässä 8. kesäkuuta ilmoitetussa Tori.fi-ilmoituksessa.
Emme valitettavasti löytäneet runoa, joka alkaa näin. Lahden käännösrunotietokannasta löytyy runoja aiheesta tammi, olisiko runo näiden joukossa? Verkosta löytyy Eino Leinon Tarina suuresta tammesta, mutta se ei taida olla oikea, eikä ehkä myöskään Olkohon taiteemme niin kuin tammi. Olisiko runo lukijoillemme tuttu?
Ikävä kyllä lainaukselle ei löytynyt tekijää. Tyyliltään se muistuttaa esimerkiksi Tommy Tabermannin tuotantoa, mutta runoa ei löytynyt ainakaan niistä teoksista, joita kirjastossamme oli saatavana.
Jospa joku lukijoista osaisi auttaa?
Me kirjastoammattilaiset emme kykene varsinaisesti tulkitsemaan lakia, mutta tässä tietoa, jota löytyi.
Taannoin on ilmestynyt Antti Innasen ja Jarkko Saarimäen kirja ”Internet-oikeus” (Edita, 2009), joka käsittelee internetiä koskevaa lainsäädäntöä. Tässä kirjassa ei sanota mitään kuvien julkaisemisesta.
Turvalliselta tuntuisi noudattaa Journalistiliiton kuvia koskevia ohjeita (Journalistin ohjeet 2011). Kovin yksityiskohtaisia ne eivät tosin ole. Ohjeiden tarkempaa tulkintaa on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa oppaassa. Opas tarjoaa ohjeita toimittajille ja kuvaajille lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä ja eettisissä seikoissa, mutta se tarkastelee kuvien julkaisemista myös...
Kolmitavuisissa sanoissa on vaihtelua monikon partitiivimuodossa. Voidaan sanoa omenia tai omenoita, kamiinoita tai kamiinoja. (Lähde: Iisa, Katariina : Kielenhuollon käsikirja, 2012, s. 217). Tämän perusteella kaikki ehdottamasi muodot olisivat oikein. Lisätietoja voi saada Kielitoimistosta neuvontapuhelimesta 0295 333 201 ma-pe 9-12.
