Mikään ei esimerkiksi Wikipedian tietojen mukaan viittaa siihen, että Etiopiassa syötäisiin lihaa sen kummemmin raakana kuin esimerkiksi Suomessa. Ennemminkin lihaa syödään vähemmän (sianlihaa ei ollenkaan esim. maan kristillisessä perinteessä) ja kasviksia syödään enemmän kuin Suomessa.
Kyllä on. Ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokannasta Plussasta ( http://www.libplussa.fi )
Shakin' Stevensin CD-levyjä voit hakea esim. esittäjän mukaan ja rajaamalla haun koskemaan ainoastaan CD-levyjä.
Saatavuustiedot-kohdasta näät minkä kirjaston valikoimiin kyseinen levy kuuluu. Hyllyssä-tilassa olevaa aineistoa voi varata puhelimitse soittamalla kyseiseen kirjastoon.
Nuotit Cat Stevensin lauluun Morning has broken löytyy monestakin julkaisusta. Katso esim. Cat Stevens complete: songs from 1970-1975 joka löytyy mm Kirjasto 10:stä, Töölöön kirjastosta ja Tikkurilan kirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurinen kirjaston sivuilla on koottu tietoa Iranista http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/iran.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Libplussasta http://www.libplussa.fi/ löytyvät seuraavat teokset Maailma tänään Osa: [15], Lähi-itä. Bonnier, 1999. Leitzinger, Antero: Kurdistan Ulkomaalaisvirasto, 1999. Matkalla entisaikain Persiassa VIDEOKASETTI.
Maailmanympäri.net sivuilta http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?iran.html tiiviissä muodossa historiaa, merkittävät luonnonvarat, kasvillisuus sekä ajankohtaiseta tietoa.
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta voi hakea esim. sanayhdistelmällä antenna systems, jolloin saa joukon englanninkielisiä viitteitä. Uusimmasta päästä on esim. Foundations of Atenna Engineering http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PSXGF6GVI9GJTRRIKHEQ9BEV6SB8BCMFU… , jota on Oulun yliopiston kirjastossa. Sisällysluettelo on viitteen tiedoissa. Yliopistojen kirjastoista voi pyytää teoksia kaukolainaksi, kustannukset ovat 10-12 euroa.
Mainitsemasi kaltainen ongelma on ilmennyt satunnaisesti muillakin asiakkailla. Vikaa tutkitaan, mutta näyttää siltä, että useimmissa tapauksissa ongelma on poistunut kirjautumalla ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään.
Jos tämä ei auta, kannattaa kirjautua omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta ( http://luettelo.helmet.fi/ ), koska siellä ongelmaa ei tiettävästi ole.
Pahoittelen viasta aiheutuvaa haitta.
Hyvä paikka löytää sopivia hakusanoja englanniksi (myös ruotsiksi) käännettyinä on Finto.fi. Siellä analyysimenetelmät on käännetty methods of analysis, http://finto.fi/kauno/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fyso%2Fp6085 Tällä hakusanalla löydät osumia esim. Finna.fi:stä, jossa on tieteellisten kirjastojen aineistoa myös, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=methods+of+analysis&type=AllFields&limit=20.
Tietysti näissä on se ongelma, että ne ovat minkä tahansa aineiston analyysia, mutta jos sinulla on jokin tietty ala mielessäsi, voit käyttää hakusanoina sitä ja tätä methods of analysis -termiä.
Kyseessä lienee Helvi Hämäläisen runo, jossa "Jänis ruusu päässä vaeltaa kukkamaassa...". Runon nimi on Runoilijan uni ruusupensaikossa ja se on julkaistu kokoelmassa Voikukkapyhimykset (WSOY, 1947). Runo sisältyy ainakin Hämäläisen Valitut runot -kokoelmiin vuosilta 1981 ja 1987.
Mikäli tarkoitat koko tuotannolla listaa, jossa näkyisi myös yksittäisten runojen nimet, en sellaista listaa löytänyt.
Carlos Toron sävellys "Meidän hehkuva hiillos" on ainakin Tarja Lunnaksen kokoelman Kaikki parhaat (BMG) vuoden 2001 painoksessa. Alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta "La belleza" ei löydy nuottia."En antaa muuta voi" on alun perin Maurice Jarren sävellys "Adieu à la nuit". Howard Greenfieldin sanoittama englanninkielinen versio tunnetaan nimellä "The World Will Smile Again". Juha Vainion sanoittamasta suomenkielisestä versiosta on vain nuottikäsikirjoituksen valokopio Musiikkiarkistossa. Sitä ei lainata kotiin. Kirjastoilla ei ole nuottia muunkielisistä versioista. Musescore-sivustolta löytyy pianosovitus Jarren alkuperäisestä sävellyksestä."Kuumat tuulet" löytyy Rauno Lehtisen sävellyskokoelmasta Muuttuvat laulut (Warner, 1995 /...
Elokuvat Pekka ja Pätkä neekereinä, Kahden ladun poikki, Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä, Juha, Leena ja Opri ovat lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista. Ks. www.helmet.fi .
Elokuvista Herra sotaministeri, Kukonlaulusta kukonlauluun, Taikayö ja Sininen viikko ei ilmeisesti ole olemassa videotallenteita, mutta niitä voi mahdollisesti katsoa Suomen elokuva-arkistossa. Ks. www.sea.fi .
Palauttamattomia lainoja käsittelevä strippi, jossa Lassi pohtii kirjastonhoitajan
katsetta löytyy kokoelmasta Hymyä huuleen! Toista ei tähän hätään löytynyt,
mutta vihje: erikoisasiantuntijoina kannattaa käyttää peruskoulun
ala-astetta käyviä poikia. Lassi ja Leevi kuvaa erityisesti heidän
maailmaansa.
Nuotteja tähän Tariverdievin kappaleeseen ei löydy. Hänen musiikkiaan on yksittäisinä kappaleina kokoelmalevyillä, esimerkiksi cd-leyillä Slaavilaisia hetkiä = Slavonic moments (Laulu kaukaisesta synnyinmaasta) ja 20 suosikkia : Huopikkaat (Vaahteralta kyselin) sekä venäjäksi levyllä Shchedrin, Gavrilin, Tariverdiev : song cycles.
Marttaliitosta (http://www.martat.fi/) kerrottiin, että pesukoneessa voi käyttää ainoastaan pesukoneeseen tarjoitettuja pesuaineita. Jos matto on valkoinen tai hyvin vaalea, kannattaa valita valkaisuainetta sisältävä pesuaine, kirjaville matoille taas kirjopesuaine. Eli pesuaine valitaan samoilla periaatteilla kuin muussakin pyykin konepesussa.
Kannattaa varmistaa, että matto yleensä kestää koneessa pesun, ja myös, että kone on matolle riittävän suuri.
Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vastauksen mukaan runo on on ilmestynyt Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä nimeltä Tukiviesti (numerossa 2, elokuussa 2011). Runon tekijäksi on ilmoitettu Kauko Sihvo. Joissakin lähteissä runon tekijäksi on kuitenkin ilmoitettu "tuntematon". Eräässä lähteessä tekijän kerrotaan olevan Esteri Mikkola. Kummaltakaan mainitulta ei ole julkaistu runoja, joten tekijästä ei saatu varmuutta.
Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c069a914-1c…
Vanhustuki-lehti runoineen löytyy tämän linkin kautta:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/eb41851f4965f7ba58a9a0c5a63c2f…
Hei!
Voit muuttaa äänilevysi digitaaliseen muotoon Ylöjärven pääkirjastossa. Digitointi tapahtuu tietokoneen kautta Audacity-ohjelmaa käyttäen. Kirjaston levysoitin on mallia Luxman PD-291 ja se on varustettu Audio-Technica at-95e-äänirasialla.
On puolimahdotonta selvittää 40 vuotta vanhan (mainos)pinssin tarinaa, mutta ajankohta huomioiden kyseessä voisi olla tamperelaisen paikallisradion Radio 957:n suursuositun Tule ja Puserra -ohjelman mainospinssi. Ohjelma niille, "”jotka eivät olleet saaneet perjantaina”, saattaisi olla luonteva selitys Suosikin tapauksessa, tai kenties luontevampi kuin maksamakkaratuubin sloganina käytetty Tule ja puserra, kuten joku on muistellut Facebook-ryhmässä. Mutta tiedä häntä, taisi Kallen mätitahnakin olla nuorisolehtien vakiomainostajia. Hyvä heitto se on molemmissa (kaikissa?) tapauksissa. Aristoteleen kantapää -radio-ohjelman Facebook-ryhmän keskustelu.Paritusohjelma sekoitti Tampereen liikenteen. HS 24.1.2017.
Kyseessä lienee viime syksynä lyöty kolikko, jonka aiheena on '60 vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisesta ja Suomen YK-jäsenyys 50 vuotta'.
Lisätietoa kolikosta saa ainakin Euroopan keskuspankin suomenkieliseltä sivulta osoitteesta http://www.ecb.int/bc/coins/comm/html/comm_2005.fi.html
Sivulla on mm. kuva kolikosta, josta varmentunee se, että kyseessä on sama kolikko.
Luultavasti kolikko ei ole ainakaan vielä kovin arvokas, koska kolikkoa on lyöty kaksi miljoonaa kappaletta eli melko suuri määrä. Kolikon arvon voi kuitenkin varmistaa esimerkiksi keräilyrahoja välittävistä liikkeistä, joiden yhteystietoja löytyy mm. puhelinluetteloista tai niiden keltaisilta sivuilta.
Tarkoittanet sanahakukoneita kuten Google, Bing, Altavista ym. Hakukoneet eivät löydä kaikkea verkossa olevaa materiaalia, puhutaan ns. syvästä webista tai näkymättömästä webistä. Ongelmaksi voi myös tulla oikeiden hakusanojen valinta ja muotoilu. Toisinaan tuloksia tulee liikaa tai sitten ei löydy mitään.
Suuri osa syvän webin materiaalista onkin tietokantoja (Haasio, 2005).
Aihehakemistot taas ovat valmiiksi toimitettuja, ts. niihin on jo valikoitu keskeiset linkit. Voidaankin sanoa, että ne ovat luotettavampia kuin monet verkkosivustot.
Netissä on esimerkiksi Raahen tekniikan ja talouden yksikön kurssi Tiedonhaku Internetistä, josta voi katsoa lisää sana- ja aihehakemistojen eroista http://www.ratol.fi/opensource/tiedonhaku
Myös...