Kirjaseikkailu on uusi valtakunnallinen kampanja, jonka tavoitteena on mm. tehdä lasten ja nuorten kirjallisuutta tutuksi ja ja herättää lukuhalua. Tietoa tästä kampanjasta löytyy lähinnä internetistä http://www.kirjaseikkailu.net/kirjasei.html ja aikakauslehdistä, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta CD-ROM-artikkeliviitetietokannasta Aleksi löytyy asiasanalla "kirjaseikkailu" muutamia artikkeleita: Ina Ruokolainen: "Lastenkirja esiin" (Lapsen maailma 2000:2, s. 34-35) ja Päivi Heikkilä-Halttunen: "Läs 2000 -kampanja vauhdissa: suomalaista Kirjaseikkailu 2001 -projektia vstaava lasten ja nuorten lukemista edistävä kampanja Ruotsissa" (Onnimanni 2000:1, s.41-42). Kirjavinkkauksesta löytyy kyllä kirjoja, esim. hakemalla...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Lepakoita on ollut ainakin 55 miljoonaa vuotta, eoseenikaudelta saakka. Lisätietoa lepakoista löydät esimerkiksi alla olevasta kirjasta.Lähde ja lisätietoa: Markku Lappalainen: Lepakot : salaperäiset nahkasiivet (2002)
Hankintatoiveesi tullaan kyllä täyttämään ja viesti lähtee eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle. Espoo ilmoittaa hankkineensa jo ainakin yhden kappaleen.
Pasi Lampelan: Kuolemansairauksia -kirjan kansikuva on valokuvataiteilija Jorma Purasen tekemä. Se on alunperin hänen taideteoksensa, jonka tiedot löytyvät Googlen kuvahaun kautta. Ks. http://www.re-title.com/exhibitions/archive_GalerieAnhava4389.asp .
Trendi-lehti tulee moniin Helmet-kirjastoihin. Useissa kirjastoissa myös säilytetään lehdestä tänän vuoden lisäksi myös viimevuotiset numerot. Lehtiä myös lainataan, joten todennäköisesti kaikkia lehtiä ei löydy samasta kirjastosta.
Voit lainata lehdet tai käydä lukemassa niitä kirjastossa. Kirjastoissa on myös kopiokone. Tiedot lehtien sijainnista löytyvät Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610484__Strendi__P0%2C2__…
Osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
voit hakea maakuntakirjastojen aineistoa. Kirjoita asiasanaksi kantele ja valitse lajiksi video tai cdlevy. Osoitteesta
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
pääset yksittäisten kaupungin- ja kunnankirjastojen sivuille. Listasta ilmenee onko kyseisen kijaston aineistotietokanta käytettävissä.
Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta.
Tätä Karen Ericksonin vuonna 1986 suomeksi ilmestynyttä lasten kuvakirjaa ei ole myynnissä kirjakaupoissa, eikä ainakaan tällä hetkellä myöskään nettiantikvariaateissa tai yksityisten ihmisten myymänä netissä.
Kirjastoista eri puolelta Suomea sen voi saada lainaan. Leppävirran kirjaston kaukolainauksesta tietoa alla:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+rauhoittuminen+on+helppoa+…
Alkukielellään englanniksi se olisi mahdollista ostaa:
https://www.amazon.com/Can-Settle-Down-Karen-Erickson/dp/0590334948
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:...
Lehteä ei ole vaasalaisissa kirjastoissa. Se löytyy Varastokirjastosta (https://finna.fi ja mm. Porin ja Lahden maakuntakirjastoista.
Kirjaston kaukopalvelu voi tilata lehden sinulle. Kaukolaina Varastokirjastosta ja maakuntakirjastoista maksaa 2 €.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön mihin tahansa palvelupisteeseemme tai täyttää kaukopalvelun nettilomakkeen. (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110…)
Ensimmäisessä maailmansodassa Japani taisteli ympärysvaltojen puolella Saksaa vastaan. Japanilaiset valtasivat Iso-Britannian tukemana Saksan laivastotukikohdan Qingdaossa syksyllä 1914. Saksalaiset kaatuneet haudattiin Qingdaoon. Vangit (3900-5000, luku vaihtelee eri lähteissä - lieneekö sotilaat ja internoidut siviilit laskettu erikseen) päätyivät sotavankileireille Japaniin, joissa heitä kohdeltiin suhteellisen hyvin.
Ilmeisesti 11 saksalaisvankia kuoli leireillä sodan aikana. Vangit sekä yhdeksän kaatuneen jäännökset palautettiin Saksaan 1920. Kahden kaatuneen (Dietrich Kraft ja Herman Jakob Gol) hautakivet vaikuttaisivat seisovan yhä Sanada-yaman sotilashautausmaalla Osakassa. Lisätietoja mm.seuraavilta www-sivuilta:
http://kurumenmon...
Monikielisestä Infopankki.fi -sivustosta kannattaa kertoa kaikille maahanmuuttajille, jotka eivät osaa suomea. Verkkosivustolle on koottu runsaasti tietoa Suomesta, esimerkiksi seuraavista aiheista:
·työnteko Suomessa
·suomen kielen opiskelu
·asuminen
·opiskelu ja koulutus
Infopankin sivut löytyvät osoitteesta www.infopankki.fi 12 kielellä*: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, kiina, persia ja arabia. Sivuston avulla käyttäjä voi itsenäisesti tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan omalla kiellellään. Kieliversiot ovat identtisiä.
Tässä vielä muutama relevantti osoite, josta saa tietoa maahanmuuttajista/ulkomaalaisista/turvapaikkapäätöksistä/oleskeluluvista:
http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
http://www....
Kirjojen etsimisessä voi käyttää asiasanoja ratkaisukirjat, interaktiiviset teokset, jatka itse –teokset.
Tässä esimerkkejä 1990-luvulla julkaistuista kirjoista:
Miller, Marvin: Minä rikosetsivä
Miller, Marvin Hoksaatko? : syyllinen vai syytön?
Mustat yöt -sarja
Sokal: Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Uudempia kirjoja:
Tynkkynen, Jutta: Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri
Valitse kohtalosi –sarja
Forbes, Jake T.: Jedien tie
West, Tracey: Kadonneet kloonisotilaat
Kim Possible -sarja
Ciencin, Scott: Salajuoni
Ciencin, Scott: Kaikki peliin!
Pascoe, Jim: Pahiksille kyytiä
Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S.
Kirja on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja sen voi jo varata tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2431219?lang=fin. Voit toki myös soittaa minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalveluun tai käydä kirjastossa paikan päällä, jolloin henkilökunta tekee varauksen puolestasi.
Ludvig XIV:stä on kirjoitettu paljon kirjallisuutta. Niissä arvioidaan hänen merkitystään monesta näkökulmasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Suomeksi on tarjolla esim.
Lindqvist, Herman, Aurinkokuningas Ludvig XIV ; Sahlberg, Asko, kääntäjä. WSOY 2012, https://www.finna.fi/Record/anders.1295824
Cronin, Vincent, Ludvig XIV : kuningas ja ihminen; Numminen, Inari. Otava 1969, 2. painos 2006. https://www.finna.fi/Record/helka.9920226323506253
Tikanoja, Tuomas, Ludvig XIV:n politiikka Espanjan perintökysymyksessä 1697-1702. 1996, https://www.finna.fi/Record/jykdok.723463
Asiaa on kysytty palvelustamme aiemminkin, mutta varmaa vastausta ei löytynyt: https://www.kirjastot.fi/kysy/tiina-kirjoista-on-joskus-tehty?language_….
Vastauksessa mainittu Ester Karilaan satukokoelma Pientä ja suurta väkeä on julkaistu vuonna 1923. On toki myös mahdollista, että Polva on sepittänyt samasta aihelmasta oman versionsa Tiina-kirjaan, eikä sitä juuri sellaisena ole julkaistu missään.
