Pikaisella Googletuksella löytyy esim. Kirjastot.fi hankeosuudesta
Lohjan kirjaston
http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kirjastopolkua-pitkin-uudet-opetus-j…
sekä Seinäjoen/Nurmon kirjaston hankkeet.
http://docplayer.fi/599149-Seinajoen-kirjaston-ja-paivahoidon-yhteistyo… Jälkimmäinen jopa kokonaisuudessaan.
Myös Helmet kirjastoissa tehdään yhteistyötä päiväkotien kanssa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Palvelut_paivakodeille(…
Lisätietoa saat varmaan ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Kommentoikaa, jos tiedätte jonkin muun kirjaston tekevän suunnitelmallista yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa.
Etsimäsi Lassi Nummen runo Pääsiäisyö sisältyy Nummen runokokoelmaan Hiidentyven (1984). Kokoelma kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila
Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjan viisi ensimmäistä osaa on julkaistu suomeksi jo 1920-luvulla ja niistä on otettu uusintapainoksia 1940- ja 1960-luvuilla. Kirjojen päähenkilö John Carter siirtyy mystisesti Maasta Marsiin ja kokee siellä uskomattomia seikkailuja.
Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto on varsin hyvä tietolähde ilmastonmuutoksesta ja kasvihuonekaasuista. Sivuston hakupalkkiin voi kirjoittaa hakusanoja tarkempaa tietoa tietystä aiheesta etsiessään. https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuonekaasut-lammittavat
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-…
Hiilidioksidi ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertoku…
Metaanista ja ilmakehän metaanipitoisuudesta: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/metaani
Vesihöyry: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/vesihoyry
Dityppioksidi eli typpioksiduuli: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/...
Teos on lasten satukirja Kolme pientä karhua Ylösalaisinmaassa (2000). Saksankielisen alkuteoksen (Drei kleine Bären im Chaosland) on kirjoittanut Christl Vogl, kuvittanut kirjoittaja sekä Rob van het Hof. Kirsi Sinko on suomentaja. Kirjasampohttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512834065Finna.fihttps://www.finna.fi/Record/helle.988482?sid=4755122954
Aiheesta ei näytä olevan tutkimusta. Löysin Reetta Oksasen pro Gradu tutkielman vuodelta 2007.”Se nimen määrää kenen lapsi on” Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Linkki tutkielmaan. Sen mukaan kaksiosaiset nimet yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta, nimenantoperinne kulkee usein suvussa. Kaksi etunimeä saaneet antavat usein lapsilleen kaksi nimeä. Sama saattaa päteä myös kaksiosaisessa nimessä. Linkki Sirkka Paikkalan Kielikelloartikkeliin.
Vastausta ei löytynyt, mutta voit vielä etsiä näistä paikoista:Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteri https://www.heraldica.fi/vaakunarekisteri/Suomen kunnanvaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnanvaakunatSuomen kirkolliset vaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirkolliset_vaakunatLuettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isten_valtioiden_vaakunoistaRuotsin kuntavaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuntavaakunat
Mitään varsinaista materiaalia juuri rockyhtyeiden logoista ei löytynyt. Usein joku yhtyeen jäsenistä suunnittelee logon. Näin ovat syntyneet esim. Metallican tai Guns N´Rosesin logot. Suunnittelijana voi olla myös joku yhtyeen lähipiiristä tai ammattisuunnittelija tai taitelija. Beatlesin logo perustui alunperin Paul McCartneyn töherrykseen. Varsinaisen logon suunnitteli Liverpoolilainen taiteilija Terry Tex O’Hara. Logo painettiin kankaalle ja kangas viritettiin rumpuun, niin että rummun vanne piti sitä paikallaan. Vastaisuudessa monet logosuunnittelijat tekivät samoin.
http://web2.iadfw.net/gshultz/drumhist.html
Netistä löytyy aiheesta hajanaista tietoa. Hae googlesta http://www.google.com esim. kirjoittamalla jonkin bändin nimi sekä...
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
Ihan kuvausta vastaavaa kirjaa ei löytynyt, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia design-alan kirjoista, joiden kannessa on punaista väriä ja sisällössä voisi ehkä olla jotain kuvatun kaltaista:
A history of graphic design for rainy days : 1776-1994 (by Studio 3)
Couturier, Elisabeth: Talk About Design
Eskilson, Stephen: Graphic Design - A New History
Meggs, Philip B.: Megg's History of Graphic Design
Voit selailla design-alan kirjojen kansikuvia esimerkiksi finna.fi -palvelussa, tässä hakusanalla "graafinen suunnittelu".
Jouni on yksi Johanneksen muunnelmista. Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen". LähdeKotimaisten kielten keskus, nimien alkuperästä: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/jo…
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/...
Caius Kajantin kirjoittama Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta on julkaistu äänikirjana vuonna 1999 Saavutettavuuskirjasto Celiassa. Voit lainata kirjoja Celiasta, jos sinulla on jokin lukemisen este. Vapaasti saatavilla olevaa äänikirjaa tästä teoksesta ei ole.
Elise on ranskalainen ja saksalainen lyhentymä Elisabetista, joka on vanha raamatullinen nimi. Sara tai Saara on vanha heprealainen nimi. Suomenkielessä Sara voi viitata myös kasvikuntaan.
Erin on Irlannin gaelinkielinen nimi. Nicolas on muunnos Nicolauksesta eli Nikolauksesta, joka oli Uudessa testamentissa yksi Jerusalemin alkuseurakunnan seitsemästä diakonista. Nimen kreikkalainen muoto on Nikolaos. Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, http://www.behindthename.com. Lisää tietoa etunimistä voit kysellä lähikirjastostasi.
Henkilöhistorialliset hakuteokset eivät näytä sisältävän tietoa T(h)ure Oxenstiernasta. Liekö hänen appensa ollut Gabriel Bengtinpoika Oxenstierna, josta löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta? Useita mainintoja hänestä löytyy tutkimuksesta
Jokipii, Mauno
Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat 1-2. - 1956-1960.
Osin tämä teos lienee kyllä ollut Immosenkin käytössä.
1650-luvun Venäjän-sodasta, jota käytiin Kurkijoen kulmillakin, on erikoistutkimus
Lappalainen, Jussi T.
Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla : "räikkä, häikkä ja ruptuuri". - Gummerus, 1972.
Kurkijoenkin 1600-lukua kuvataan tutkimuksessa
Kuujo, Erkki
Taka-Karjalan verotus v:een 1710. - Suomen historiallinen seura, 1959.
Lisäksi
Hakulinen, Rainar
Kurkijoki...
Ongelmasi kuulostaa niin vakavalta, ettei ammattitaidottoman kannata yrittää googlella neuvo Sinua.
Ota yhteyttä lakimieheen.
Esim. Asianajajapäivystykseen http://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/asianajajapaivystys
Alicen seikkailut ihmemaassa on sama kirja kuin Liisa ihmemaassa ja Liisan seikkailut ihmemaassa. Kyseessä on vain uusi suomennos Lewis Carrollin kirjasta Alice's adventures in wonderland. Kirjan on kääntänyt Alice Martin ja sen on julkaissut WSOY 1995. Juuri tästä käännöksestä löydät tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista: Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa, kirja-arvostelut, arvostelija: Lång, Markus, Lehti: Parnasso, 1995, n:o 3, s. 353-355// Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa, kirja-arvostelut, Arvostelija: Rosvall, Matti, Lehti: Portti, 1995, n:o 1, s. 158.
Lisäksi suomenkielistä tietoa kirjailijasta ja kirjasta löytyy mm. sivuilta: http://www.helsinki.fi/~mlang/carroll-essee.html.