Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahekemisto 1901-1982 kertoo, että hakemanne Iivari Kainulaisen kappale on nimeltään "Hammaslääkärillä" ja se on levytetty vuonna 1910 Gramophone-levymerkille. Levy on Helsingin Yliopiston kirjaston Musiikkikirjaston kokoelmissa, sieltä ei kuitenkaan lainata levyjä. Nuottia tai sanoja erikseen ei löytynyt. Helsingin Yliopiston kirjastossa voi kuunnella äänitteitä näinhän sanat voisi poimia ääniteeltä. Tämä asia pitää kuitenkin varmistaa Helsingin Yliopiston kirjastosta:
Musiikkikirjasto
Musiikkikirjastossa on neljä lukupaikkaa, kahdet musiikinkuuntelulaitteet ja kaksi työasemaa.
Päivystys, puh. (09) 191 21611
Syyskuun ajan ma, ke, pe 12-16
1.10.2001 lähtien ma-pe 12-17
Tässä on VIOLA-...
Olisikohan kyseessä Sakari Topeliuksen satu Tähtisilmä? Siinä lapinmies vaimoineen ja lapsineen ajaa jouluyönä porolla tunturissa,sudet ahdistavat heitä, poro pillastuu ja lapsi tippuu pulkan kyydistä ja jää yksin tunturiin.Eräs mies löytää lapsen ja vie kotiinsa perheensä luo. Mies ja hänen vaimonsa kasvattavat lapsen omanaan. Lapsi kastetaan Elisabetiksi, mutta koska sen silmät loistavat kuin tähdet tyttöä kutsutaan Tähtisilmäksi. Vartuttuaan hieman lapsi tuntuu näkevän asioita joita muut eivät näe, ja kasvatusäiti alkaa epäillä lasta noidaksi. Kerran, kun hänen miehensä on poissa, vaimo antaa tytön häijylle naapurin naiselle, joka vie lapsen pakkasyönä tunturiin ja jättää sinne. Kun kasvatusisä palaa kotiin ja kuulee mitä on tapahtunut...
Tiedustelemaanne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista neljää eri painosta. Eri painosten tietoihin pääsette seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Ik%C3%A4%C3%A4ntyneen+r&sea…
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://finna.fi (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
Kysymääsi rakennustekniikan sanakirjaa suomi-hollanti ei löydy. Turun kaupunginkirjastosta löytyy kirjamuotoisena vain sähkötekniikan alan sanastoja eli Suomen Standardisoimisliiton julkaisema moniosainen Sähköteknillinen sanasto, jossa on myös hollanninkielisiä termejä. Nämä sanastot eivät ole lainattavissa.
Internetin kautta voi käyttää EU:n virallista termitietopankkia ja -sanakirjaa Iate:a http://iate.europa.eu . Se on monikielinen termipankki, josta valitsemalla lähtökieleksi (source language) Finnish ja kohdekieleksi (target language) Dutch, saat haluamasi termin hollanniksi.
(Päiv. 22.10.2007)
Yleisteoksiksi ruotsin opiskeluun ja kertailuun voisivat sopia esimerkiksi Lahti&Miettinen: Ruotsin keskeinen kielioppi (Otava, uusin painos 1998) ja Miettinen&Murto: Ruotsin keskeinen sanasto (WSOY, uusin painos 2002). Aikuisille suunnattuja oppikirjasarjoja on myös useampia, esimerkiksi Hakkarainen: Hålligång (Otava, uusin painos 2012) ja kielioppikirjana Fiilin: Fullträff (Finn Lectura, uudistettu painos 2011), jota itse aikoinani luin yliopiston ruotsin opinnoissa. Katsaus yliopistojen verkkosivuille osoitti, että ns. virkamiesruotsin opetuksessa käytetään nykyisin paljon verkkomateriaaleja. Lisäksi opetuksessa käytetään omia monisteita, mutta myös lukion kirjoja. Verkkomateriaaleja ruotsin kielen opiskeluun on koottu...
Rauha Kilven kirjoittama runo "Pikku Pekan hammassärky" löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi - Rauhamaa). Kirja on varastokappalle, ja se on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Artikkeli on vuoden 1938 Rajan turva -lehdessä (nro 1). Lehteä on joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Lehti on kaikissa näissä kirjastoissa lukusalikäytössä, eli sitä ei lainata kirjaston ulkopuolelle, mutta voit pyytää kopiot artikkelista oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Mika Waltarin Kristus-pää –runo löytyy kahdesta runokokoelmasta: Runon rippi: Valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (toimittanut Haavio) ja Kimalteleva tomu: valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (koonnut Mirjami Lähteenkorva).
Teokset sijaitsevat Hämeenlinnan pääkirjaston aikuisten osaston varastossa. Varaston teokset ovat lainattavia. Kirjastossamme varastohaut ovat aina tasatunnein alkaen klo 11. Voitte soittaa esimerkiksi etukäteen, tulla käymään tai lähettää sähköpostia. Puhelinnumero on 03 – 6212598 ja sähköpostiosoite tietopalvelu@hameenlinna.fi.
Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen.
Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998).
Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen...
Eipä juuri löytynyt. Lauri Viidan Kotitaival-runo on käännetty englanniksi ja sävelletty. Nuotti, Betonimylläri = Concrete man : lauluja Lauri Viidan runoihin = Songs to poems by Lauri Viita ; English versions by Aina Swan Cutler and Robert Shure (1993), löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/
Ezra Poundin runon De Aegypto alkukieli lienee englanti. Se löytyy luettunakin esim. täältä:
http://wn.com/De_Aegypto_by_Ezra_Pound
Muista käännöksistä ei löytynyt tietoa. Runojen käännöksiä on etsitty alla olevista käännöstietojen tietokannoista:
http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://portal.unesco.org/culture/en/ev.php-URL_ID=7810&URL_DO=DO_TOPIC&…
Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri";
tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä.
"Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen...
Sanonnan ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan” taustalla on suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan. Siirtolaiset odottivat kotimaasta postia, mutta sitä ei luonnollisesti kuulunut ennen kuin kotimaahan oli lähetetty tarkka osoite. Eli kun osoite saatiin ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, nyrkin kuva joka sanan jälessä” (R. Hyvönen Laukaalta; Kansanrunousarkisto.)
Sanonta levisi myös muihin yhteyksiin kuvaaman jonkin toiminnan sujuvuutta esteiden poistuttua. Esimerkiksi ” Haupitsipatteri oli saanut tulenjohdolta väärät lukemat ja niin ensimmäinen tuli-isku ammuttiin liiaksi eteen. Tulenjohdon korjattua lukemat toinen isku osui keskelle hyökkäysryhmittymää. Kuultuaan täysosumista eräs tykistönjohtaja sanoi nuivasti: ” Jo rupes lyyti kirjoittamaan, kun...
Asiasta on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja siihen vastattu 14.7.2004.
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
Turun Sanomissa Aimo Annos vastaa kyselypalstallaan samaan kysymykseen:
Vanhanpojan ja -piian veroa perittiin hieman eri muodoissaan 1930-luvun puolivälistä lähtien aina vuoteen 1975 saakka. Se tarkoitti kovennettua verorasitusta 24 vuotta täyttäneille naimattomille, lapsettomille kansalaisille. Kovin veroluokka oli naimattomille, toiseksi kovin lapsettomille pariskunnille ja lievin tietysti naimisissa oleville lapsiperheille.
Naimattomia kannustettiin näin naimisiin ja hankkimaan lapsia....
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että nimi ”Viro” on ollut alun perin nykyisen Viron koillisen maakunnan Virumaan nimitys, joka on siirtynyt merkitsemään koko maata. Samalla tavalla sanalla ”Suomi” on viitattu muinoin nykyiseen Varsinais-Suomen alueeseen, kunnes se on vakiintunut viittaamaan koko maahan.
Sanan ”Viro” alkuperästä ei ole Häkkisen mukaan täyttä varmuutta, mutta nykyään sen arvellaan olevan germaaninen tai balttilainen laina. Sen merkitys olisi ollut ’mies’. Liettuassa vastine voisi silloin olla sana ”vyras” ja latviassa ”virs”. Mahdollinen olisi myös kantagermaanin rekonstruoitu muoto ”wiraz”. Vanha teoria liittää ”Viron” vanhoihin ruotsalaisiin vesistönnimiin, jotka pohjautuvat...
Ilmaisun alkuperä ei liene kenenkään tiedossa, mutta ilmaisun sanoista "tuusan" lienee peräisin ruotsin kielen sanoista "tusen" (tuhat) tai vahvistussanasta "tusan" (kääntyy monella tavalla, mutta tarkoittaa esimerkiksi "hitonmoista"). Nuuska puolestaan on hienojakoista ainetta, mihin ilmaisu "tuusan nuuskaksi" yleensä myös viittaa.
Sekin on mahdollista, että ilmaisun takana on nuuskarasian nimitys "nuuskatuusa". Suomen kielessä on ilmaisu "mennä tuhannen päreiksi", jonka merkitys on suunnilleen sama kuin "tuusan nuuskaksi" menemisellä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
