Jyväskylän seudulle ei mihinkään kirjastoon valitettavasti tule Opas-Guide -lehteä. Haaga-instituuttiin Helsinkiin lehti tulee, ja voimme pyytää artikkelikopioita sieltä kaukopalvelumme kautta.
Voit toki tiedustella lehteä suoraan Suomen opasliitosta ks. http://www.suomenopasliitto.fi/ .
Kummastakin henkilöstä löytyi valitettavan vähän tietoja:
Tauno Melkosta kerrotaan lyhyesti seuraavalla sivulla:
http://www.tulpaini.fi/melkkotauno.htm
Hänestä kannattaisi kysyä tietoja esimerkiksi Suomen urheilukirjastosta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Nestor Ojalasta on Kuka kukin oli (Otava, 1961)
teoksessa mm. seuraavaat tiedot:
syntynyt 27.2.1864 Kiukaisissa ja kuollut 21.4.1926.
Vanhemmat ratsutilallinen Isak O. (Brander) ja Vilhelmiina Kalli. Puoliso Ada Unonius.
Kirjoitti ylioppilaaksi 86, fil.kand. 89. Opintomatkoja eräisiin Saksan, Itävallan ja Sveitsein seminaareihin. Jyväskylän seminaarin matematiikan lehtori 94-10, Raahen porvari- ja kauppakamarin johtaja 09-13, Jyväskylän seminaarin johtaja 12...
Voit etsiä Asikkalaa käsitteleviä lehtiartikkeleja LASTU –verkkokirjastosta: www.lastukirjastot.fi/lahti
Valitse Tarkennettu haku sivun vasemmasta reunasta. Kirjoita hakusanakenttään Asikkala ja laita ruksi kohtaan Näytä sisältö/artikkelit/kappaleet. Sitten rajaa Aineistolajiksi (toiseksi alin) valikosta Artikkelit. Tällä hakutavalla pitäisi tulla yli 600 Asikkalaa käsittelevää artikkelia. Voit rajata hakuasi enemmänkin esimerkiksi julkaisuvuodella (esim. 1990-2011) tai tarkentamalla aihetta lisähakusanoilla (esim. asikkala anianpelto).
Vuoden 1914 Lahti –lehti löytyy Lahden pääkirjastosta mikrofilminä. Lahden pääkirjaston lukusalissa on käytettävissä kaksi mikrofilmien lukulaitetta ja niiltä voi myös tulostaa artikkelin. Tiedustelut ja...
Maanmittauslaitoksen tietopalvelusta kerrotaan, että nuo kysymyksen alussa esiintyvät paikat ja koordinaatit selviävät mm. asiakirjasta, jolla Struven ketju aikanaan esitettiin maailmanperintöluetteloon. Se löytyy Maailmanperintökeskuksen sivulta(=Nomination file)osoitteesta
http://whc.unesco.org/en/list/1187/documents/
Vastaus siihen, miksi Porlammilla on kaksi pistettä niin lähekkäin, on se, että maaston muodoista johtuen ei ole ollut mahdollista löytää sellaista yhtä pistettä, josta olisi näkynyt suoraan seuraaville pisteelle sekä etelään että pohjoiseen.
Hei!
Kyseinen runo on ilmestynyt suomeksi kokoelmassa Kiitos eilisestä. WS 1996. Tuota kirjaa ei ole käännetty englanniksi ainakaan Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän tietokannan mukaan ( sivulla http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ ). Siitä voi etsiä suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä muihin kieliin.
Eeva Kilpeä on kyllä englanninnettu, ks. sivu http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mutta en löytänyt kysymäänne runoa.
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla...
Gottfried Kellerin teoksista on ainakin seuraavat suomennokset:
188?: (vuosi on epävarma, samoin kääntäjä) Wäärinkäytetyt rakkaudenkirjeet (Die mißbrauchten Liebesbriefe)
1888: Seldwylan asukkaat (Die Leute von Seldwyla); suom. K. Wiljakainen ja Hj. Hagelberg
1908: Novelleja; suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1921: Maakylän Romeo ja Julia (Romeo und Julia auf dem Dorfe); suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1922: Viheriä Heikki (Der grüne Heinrich); suom. J.V. Lehtonen, WSOY
1948: Seitsemän rakkautta (Das Sinngedicht); suom. Toini Heikinheimo, Tammi
1953: Seitsemän legendaa (Sieben Legenden); suom. Lauri Viljanen, WSOY
1971: Seldwylan asukkaat 1-2; suom. Lindgren, Nuuttila, Nuorto, Suominen Kunnas, Gummerus
Uudempia en ainakaan löytänyt, mutta...
Helmet-kirjastoista lainattavat kausikortit / pääsyliput löytyvät helposti Helmet-haun kautta. Helmet
Kirjoita hakukenttään "kausikortti", jolloin hakutuloksissa näkyvät kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kausikortit / pääsyliput.
Kortit eivät ole varattavissa tai uusittavissa, niitä voi lainata vain silloin, kun ne ovat kirjastossa "hyllyssä"-tilassa. Kortit on myös aina palautettava samaan kirjastoon mistä ne on lainattu. Tarkemmat tiedot kannattaa aina tarkistaa kyseisen kortin tiedoista, jolloin selviävät mm. lainaava kirjasto, laina-aika ja mahdolliset rajoitukset (esim. montako henkilöä kortilla pääsee käyttämään palvelua)
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhden hengen ja kimppalippu (kumpaakin on yksi kpl) ovat...
HT ei välttämättä ole signeeraus – se on yksi Arabian käyttämistä mallitunnuksista. Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen.HT-malli oli peräisin Arabian emoyrityksestä Rörstrandista. Arabian mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt.Kokonaiseen 12 hengen kahvi- ja teeastiastoon sisältyi kuppien ja aluslautasten lisäksi joko kahvi- tai teekannu, sokerikko ja kermakko sekä toisinaan myös pieni kulho, johon kahvinporot tai teenlehdet voitiin siivota pois kupista, tai suurempi leivonnaisille tarkoitettu...
Ainoat aihetta käsittelevät uudemmat käsityökirjat, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, ovat Johanna Pohjanmiehen teokset (1). Linkistä löytyy myös Linda Sparksin The basics of corset building : a handbook for beginners.Fashions of the gilded age / Volume 1 Undergarments, bodices, skirts, overskirts, polonaises, and day dresses, 1877-1882 (2), joka on 469 sivuinen, käsittelee haluamaasi 1900-luvun taitteen malleja muutaman vuoden ajalta. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lähikirjastoosi (3).Neljännessä linkissä (4) on lukuisia muita ompelukaavakirjoja ja käsityölehtiä korseteista. Mm. Kansalliskirjastosta tai muualta Helsingistä löytyvistä kirjoista ja lehdistä voit käydä ottamassa kopiot tai lainata, mikäli kyseinen...
Hei,
Tässä muutamia nettiosoitteita, joiden tiedot tuntuvat luotettavilta opinnäytettä varten:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/bo.html
http://www.a4media.fi/ml/valkovenaja.htm
http://www.britannica.com/eb/article?eu=117993
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5.HTM
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisää osoitteita löydät MCL:n (monikulttuurisen kirjaston) sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Finpron (entisen Ulkomaankauppaliiton) maakansio Valko-Venäjältä on osoitteessa
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Sieltä löytyy maaprofiili sekä tietoja Finpron julkaisuista.
Ja kirjatietoa Valko-Venäjältä:
Maailma tänään [14]--IVY ja...
Telekom idag -lehteä ei näyttäisi löytyvän Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä tilataan Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston kirjastoihin. Valitettavasti lehteä ei kuitenkaan heidän verkkosivujensa mukaan kaukolainata kummastakaan paikasta.
Jos kyseisen lehden joku tietty artikkeli tai lehden numero kiinnostaisi, artikkelista voisi tilata kopion, tai lehden voisi myös pyytää kaukolainaksi, oman kirjastonne kaukopalvelun kautta. Lehden numeroita voisi saada tilattua kaukolainaksi ainakin Ruotsin kirjastoista.
Hei!
Pääkirjastossa voi kyllä digitoida VHS-kasetteja, ja ei maksa mitään. Ensin varataan aika opastukseen pääkirjaston neuvonnasta puh. 05 6162341 tai sposti neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi, ja sen jälkeen saa varata omia digitoimisaikoja tarpeen mukaan. VHS:ltä tieto tallennetaan DVD:lle, sopivia levyjä on ostettavissa kirjastoltakin.
Aivan tuolla nimellä ei löydy kappaleita. Katri-Helena on esittänyt Esa Niemisen ja Jori Nummelinin kappaleen Kukat kellojaan soittaa.
Walter Raen (oikealta nimeltään Valto Tynnilä) ja Dagmar Parmasin Romantiikkaa ruusutarhassa ovat esittänyt mm. Raimo Piipponen, Jarkko Lehti, Leif Wager, Jose Kuusisto, Erkki Junkkarinen, Reijo Kallio, Erkki Ihalainen ja Erkki Eklund.
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Ainakaan keväälla 2026 kyseisen kirjan suomennosta ei ole tulossa. Asiaa kannattaa tiedustella myös kustantamoista. Apollo 13 -elokuvan seuraavasta esityksestä ei löytynyt tietoa.
Olisikohan etsimäsi sarjakuva Mafalda? Tämä sarjakuva ilmestyi Uudenkaupungin Sanomissa ainakin alkuvuonna 1991. Tekijä on nimimerkki Quino (=Joaquin Salvador Lavado). Alunperin ko. sarjakuvia on julkaistu argentiinalaisissa aikakauslehdissä El Mundo ja Cordoba...) Suomeksi sarjakuva-albumit ovat ilmestyneet Jalavan kustantamina erilaisina versioina vuosina 1971-2002: Mafalda 1, Mafalda 2 ja Mafalda 3.
Kirjallisuutta Rauman kaupungista ja Raumasta yleensä löytyy jonkin verran, esimerkiksi
Heino, Ulla, Rauma : Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Rauman kaupunki, 2002 (Pori : Kehitys).
Minun Raumani, (Veikkola, Vesa, Forssell, Johnny-Kai, Rauman kaupunki), Rauman kaupunki, 1992 (Vaasa : Vaasa oy).
Erityisesti kunnallisasioista löytyy tietoa kaupungin vuosikertomuksista, uusin on Rauman kaupungin vuosikertomus 2004, Rauma : Rauman kaupunki, 2005. Rauman kuntaliitoksesta löytyy tietoa teoksesta Haveri, Arto, Muutosprosessit ja johtajuus : kuinka kunnat yhdistyvät?Helsinki : Suomen kuntaliitto, 2000.
Lisäksi muuta tietoa sekä matkailutietoa Raumasta on luettavissa seuraavassa materiaalissa,
Suomalaisia puukaupunkeja: Rauma, [... valokuvat:...
"Ilmainen" ei ole tekijänoikeudellisesti sama asia kuin "saa käyttää vapaasti". Yksilön oikeus selailla jotain verkon kautta maksutta ei sisällä mitään oikeudenluovutusta kirjastolle. Sillä, onko verkkojulkaisusta olemassa myös painettu versio vai ei, ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Tekijänoikeus suojaa aina itse teosta, ei erikseen sen eri julkaisumuotoja.
Jotta verkossa olevan julkaisun voi tulostaa kirjaston kokoelmaan ilman erillistä lupaa, sen tulee olla joko tekijänoikeudellisesti vapaa (ei koskaan tullut suojatuksi tai suoja-aika on päättynyt) tai sitten julkaisussa täytyy olla erikseen oikeudenhaltijan antama lupa tehdä tuloste. Tällainenkin on mahdollista, olen esimerkiksi itse antanut tällaisen luvan erinäisiin...
