Suosittelen olemaan yhteydessa Adoptioperheet ry -yhdistykseen. Sieltä osataan parhaiten neuvoa asiassa eteenpäin.
Yhteystiedot: https://adoptioperheet.fi/yhdistys/
Vanhan kortin pin-koodi pitäisi toimia uudenkin kortin kanssa. Käytäthän kirjautumiseen uuden kirjastokortin pitkää numeroa, joka löytyy kirjastokortista viivakoodin alta ja vanhaa pin-koodiasi? Jos koodi ei vieläkään toimi, sinun kannattaa käydä lähimmässä Keski-kirjastossa tarkistuttamassa koodi. Tätä kautta emme anna uusia pin-koodeja asiakkaille.
Mene sivulle http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri
Heti mmattikalenteri -otsikon alla on seuraava teksti:
"Ammattikalenteri tavoittaa kattavasti koko kirjastokentän. Kalenteria on helppo seurata tilaamalla ilmoitukset omaan sähköpostiin. Rekisteröidy ensin Kirjastot.fi:hin, ks. ohje." Ohjeen kautta voit rekisteröityä käyttäjäksi ja saada mm.tiedot avoimista työpaikoista omaan sähköpostiisi.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään mitään tietoa tästä yhdistyksestä/yrityksestä. Vanhat tietosanakirjat, Helsingin puhelinluettelot, Viipurin puhelinluettelo 1939 ja osoiteluettelot eivät näytä Merkuriliittoa tuntevan. Apua ei myöskään ole Yhdistysrekisterin hakemistoista (http://yhdistysrekisteri.prh.fi:9057/haku.htx, http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/tietopalvelut/sahkoiset_palvelut…) tai yritysrekisteristä (http://www.020300200.com/?gclid=CNSA8sLN_JgCFcyR3wod9GCCmQ).
Helsingissä on 1910-luvulla toiminut kirjakustantamo Merkurius, joka on mm. julkaissut osoiteluetteloita ja tullitaksa- ja tullausohjekirjoja. Lienee eri asia.
Rakennusten paloturvallisuus -määräysten ja ohjeiden mukaan parveketta voidaan joissakin tapauksissa käyttää rakennuksesta poistumisen varatienä. Niissä ei ole mainintaa parvekelaseista. Eli parvekelasien rakentamisen kieltäminen liittyy rakennussuunnitteluun.
Rakennusten paloturvallisuus - määräykset ja ohjeet 2011 löytyvät Valtion ympäristöhallinnon sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126522&lan=fi
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät seuraavat teokset: Päihteetkö ongelma - entäs sitten hoito? , Helsinki, 1999 sekä Selvitys välimuotoisten palvelujen tarpeesta ja toteuttamismuodoista Espoossa - työryhmäraportti/Sosiaali- ja terveyslautakunta, Espoo, 1996. Seuraavat artikkelit käsittelevät myös aihettasi;kaikissa on kirjoittajana Eija Kilgast, artikkelit ovat: Mistä vammainen saa apua päihdeongelmaan? julkaisussa Sosiaaliturva, 1999, 5, s. 21-22, Sininauhaliitto ehkäisemään vammaisten päihdehaittoja, julkaisussa Socius, 2000,1 s. 11, Vammaisten päihdeongelma on tabu, julkaisussa Socius, 2000, 1, s. 9-10. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa- aineistotietokannasta ja artikkelien ARTO- artikkeliviitetietokannasta, jota voit...
Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999).
Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”.
Fennica https://finna.fi
Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kamppailu...
Käännösten jäljille voi päästä ainakin Kansalliskirjaston hakupalvelun https://kansalliskirjasto.finna.fi/ kautta. Sinne on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Sieltä ei kyllä saa suoraan näitä käännöksiä, mutta voi saada tietää nuottikirjan/levyn, jolla käännetty kappale on.
Tässä esimerkkitapauksessa kun hakee "oh how He loves you and Me" niin tulokseksi tulee kaksi äänitettä. Näiden tiedoista selviää, että Uusi huominen -äänitteellä on Ylistyslaulusikermä-niminen kappale, johon kuuluu Kurt Kaiserin Oi kuinka Hän rakastaa. Sitten voi tehdä uuden haun suomenkielisellä nimellä "Oi kuinka Hän rakastaa" vaikka oman kirjaston tietokannasta, jotta selviää onko tekstiä saatavilla...
B 1 tarkoittaa palveluskelpoisuusluokkaa ja 80 ac taas sairausdiagnoosia. B (1,2) tarkoittaa vähäistä tai suurta haittaa. Tarkkaa diagnoosikoodia kannattaa tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: kirjasto.mpkk@mil.fi
Tulkitsisin merkinnät seuraavasti:
a) Pioneerikurssi
b) Pohjan rykmentti (Kuopio)
c) Joukko-osasto on 3. Prikaatin III pataljoonan 2. komppania. Jalkaväestä siis kyse.
Kansanrunouden Istervosta (jonka nimestä esiintyy myös useita muita muunnelmia, mm. Histervo ja Istero) löytyy niukasti tietoa. Finna.fi-hakupalvelusta löytyy hakusanalla "Istervo" Kaarle Krohnin tämänniminen artikkeli Kotiseutu-lehdestä vuodelta 1912. Artikkeli löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Kotiseudun numerosta 1912: 9 (15.09.1912). Krohnin artikkelissa puolestaan mainitaan J. W. Juveliuksen väitöskirjatutkimus "Länsi-Suomen käärmeen loitsut" (1906), joka on varattavissa Turun pääkirjaston varastokokoelmasta. Tuoreempaa tutkimusta en valitettavasti hahmosta löytänyt, vaikka käytin Finna.fi:ssä hakusanoina myös nimen monia muunnelmia. Juvelius, J.W. (1909): Länsi-Suomen käärmeen loitsut | Vaski-kirjastot ...
Hei,
netissä olevasta nuortenkirjailijoiden matrikkelista osoitteesta:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml
löytyy perustietoa jonkin verran, lisäksi kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (toim. Ismo Loivamaa, löytyy meiltä ainakin sekä Kirjallisuus- ja kielitiede- että lapset ja nuoret -osastoilta pääkirjastosta luokasta 86.1103) on hänestä lyhyehkö artikkeli.
Etelä-Suomen Sanomissa on hänestä julkaistu haastattelu 23.5.2003 otsikolla: Marita Hauhia ei suostu siistimään kiroilua kirjakieleksi. Meillä ei kuitenkaan näin vanhaa numeroa ole, mutta kopiota artikkelista voit yrittää tilata kaukolainaksi esim. Lahden kaupunginkirjastosta. Kopio on maksullinen ja kaukolainapyynnön voit täyttää missä tahansa...
Kuvaus vastaa pitkälle 1990-luvun alussa julkaistuja japanilaisia Candy Candy -animaatioelokuvia. Niitä voi pyytää videokasetteina kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta tai etsiä divarista. Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ko. elokuvia ole, mutta kaukolainatilauksen voit jättää meidän kauttamme.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
HelMet kirjastoista tosiaan kyseistä teosta ei löydy, koska viimeinen nide on poistettu. Kirja on lainattavissa esim. Keravan kaupunginkirjastosta https://kirkes.finna.fi
Meiltä löytyy nuotteja/tekstejä vain yksittäisiin Carlos Gardelin esittämiin kappaleisiin. Esim. kokoelmasta "Tango! Tango!" löytyy "Por una cabenzan" nuotit. Lisää Gardelin esittämiä tangoja voi etsiä aineistorekisteristämme hakemalla niitä pelkällä kappaleen nimellä ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Gardelin kappaleista on julkaistu "Los majores tangos de Carlos Gardel" -niminen kokoelma, joka sisältää 15 tangon sanat ja nuotit. Kyseinen kokoelma on mahdollista saada Suomesta kaukolainaksi. Kaukolainalomake on täytettävä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, samalla peritään 25 markan kaukopalvelumaksu.
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Voit uusia lainasi, ellei sitä ole kukaan varannut Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakon kautta. Tarvitset kirjastokortissa olevan asiakastunnuksen ja salasanan, jonka saat kirjastosta:
http://kirjasto.iisalmi.fi:8001/Intro?formid=custs&sesid=1320240098&ula…
