Hei!
Ensin sinun täytyy mennä piki-verkkokirjastoon esim. Kangasalan kirjaston kotisivun kautta. Eli klikkaa Piki-kuvaketta. Vasemmassa laidassa keltaisella pohjalla lukee ylimmäisenä haku-klikkaa sitä, niin hakupohja avautuu. Kirjoita etsimäsi kirjan nimi tai sen alkua (harry potter ja f) nimeke-palkin perässä olevalle tyhjälle riville.Löytyneet teokset kohdasta klikkaa haluamasi kirjan kohdalla olevaa "saatavuus"-saraketta. (ko. kirjan kohdalla siinä lukee hankinnassa).Valitse kirjasto, johon haluat tehdä varauksen ja klikkaa hiirellä ruksi sen kirjaston kohdalle (rivin lopussa tyhjä ruutu).Kelaa sivua alaspäin, jolloin saat näkyviin painikkeen "tee varaus". Klikkaa sitä. Sinulta kysytään asiakastunnusta. joka on kirjastokorttisi numero...
Vaasan kaupunginkirjastossa on kopio kyseisestä esitelmästä lainattavissa. Voit mennä tekemään kotikuntasi kirjastoon kaukolainapyynnön, niin lähetämme sen. Esitelmä on myös kotiseutukokoelmassa, mutta tätä kappaletta ei lainata vaan sitä voi tulla lukemaan paikanpäälle.
Juhlavalan eli kaksipolvisen trikoon, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden runon on kirjoittanut Jukka Ukkola. Runo on julkaistu Kaleva-lehdessä 28.10.1997. Runo löytyy myös mm. Liisa Jaakonsaaren Päätalo-instituutissa pitämän esitelmän lopusta:
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/tutki12.htm
Pohjois-Pohjanmaan museon Juhani Turpeisen tietojen mukaan kyseinen kaivinkone on hajoitettu. Kauha on jäljellä jossain Iissä jokivarressa. Kaivinkoneen pienoismalli on ilmeisesti Pyhäkosken voimalaitoksella. Juhani Turpeinen aikoi selvittää vielä asiaa. Hänen puhelinnumeronsa museolle 558 47152 tai 050-5689341.
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyi kaksi Marion kaivinkonetta koskevaa artikkelia:
- Sipola, Tuula: Marioinin taru päättyy. Pohjolan Voima 1996: 1, s. 21
- Virolainen, Taina: Iin kaivurijätti pistetään matalaksi, Kaleva 9.10.1996
Meillä on vanhempia Ylioppilastutkintolautakunnan A-tason ylioppilaskuuntelukokeita vuosilta 1990-1992, mitkä ovat kasettimuotoisina. Uudempia kursseja kuullunymmärtämisen harjoituksineen löytyy muun muassa Riitta Silkin Abi englanti (ylin taso) vuodelta 2007 sekä Stephanie Sinclairin Yo-englannin valmennusopas (ylin/A-taso) (2002, 2004 ja 2008 painokset). Näissä 2000-luvun kursseissa on kirjan tai kysymysvihkosen lisäksi cd-levyt liitteenä.
Löydätte nämä myös tietokannastamme hakemalla käyttäen kahta asiasanaa: englannin kieli ja kuullun ymmärtäminen.
HelMet kirjastojen sivulta löytyy Lukudiplomi, jonka kirjastolaiset ovat tehneet koululaisille eri ikääryhmiin sopiviksi. Tältä sivustolta voisi löytyä vinkkejä avaamalla otsikoita esim. Perhosia vatsassa, josta löytyvät kirjan tiedot ja sijainnit kirjastoissa kirjan kuvan avaamalla.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=4
Myös Kirjasammon sivuilta voi etsiä mielenkiintoista luettavaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/5003#.Vh9Jq_PyXL8
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eli yhä useampi maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa. Aiheesta voi lukea vaikkapa Ylen uutisesta (8.5.2014) tai peda.net-kouluverkon maantieteen oppimateriaalisivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-7226925
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/maantieto/ge-rinne/maantieto2/suomi2/1tskrp/kogil
Valitettavasti varauspäivä ei näy enää Helmet omissa tiedoissa eikä Taskukirjastossa.
Varauspäivän näkee kuitenkin virkailijoiden järjestelmästä. Voit tarkistaa sen kirjastokortilla lähikirjastosi tiskiltä asiakaspalveluaikaan.
Eri maiden tilastoviranomaisilta ja kansainvälisiltä organisaatioilta saa parhaiten erilaisia tilastoja kuten Ison Britannian osalta Office for National Statistics -tilastoviranomaiselta. Eurostatilta saa ennen Brexitiä vertailukelpoisesti Euroopan tilastoja ml. Iso-Britannia. Kansainvälistä tilastotietoa löytyy myös Tilastokeskukselta, jonka kautta mm. OECD:ltä löytyy UK:n kansantalouden aikasarjoja.
Ei ole tiedossa, että mikään taho arkistoisi tai keräisi eri kauppaketjujen vanhoja mainoksia. Kehoittaisin ottamaan suoraan yhteyttä Lidliin ja tiedustelemaan sieltä kyseistä mainosta.
Yhteyttä voi ottaa esim. alla olevan lomakkeen kautta.
https://asiakaspalvelu.lidl.fi/SelfServiceFI/s/contactsupport
Yleisradio on digitoinut osan vanhasta radioaineistostaan, ja yksittäisiä kouluradio-ohjelmia tai katkelmia voi löytyä Ylen Elävästä arkistosta sekä satunnaisesti Yle Areenasta.Laajin ja järjestelmällisin kokoelma kouluradio-ohjelmia löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Radio- ja televisioarkistosta. Radio- ja tv-arkiston tietopalvelu vastaa radio- ja tv-ohjelmia koskeviin kysymyksiin ja neuvoo aineiston käytössä.
Helmet-kirjastoista sarjan 2 osaa 3 ei enää löydy, mutta Kirjastot.fi:n Frank monihaun http://monihaku.kirjastot.fi mukaan tuo video löytyy ainakin Savonlinnan kaupunginkirjastosta.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön www-lomakkeella http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Kaukolainan hinta on 4 €.
Voit pitää kortin, mutta jos haluat että korttisi poistetaan, palauta se lähimpään kirjastoon. Kortit poistetaan keskitetysti Helsingin pääkirjastossa.
Reijo Mäen dekkarit ovat hyvin suosittuja niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa. Turussa Mäen suosiota kasvattaa todennäköisesti se, että kyseessä on turkulainen ja Turkua teoksissaan usein kuvaava kirjailija. Emme voi antaa tietoja muiden kuin Lahden kaupunginkirjaston lainausluvuista, jotka näyttävät tällä hetkellä seuraavilta (Enkelit kanssasi -teos):
- v:n 1995 painoksella (13 nidettä) on yht. 1848 lainaa, joista 70 on tältä vuodelta
- v:n 1999 painoksella (1 nide) on 90 lainaa, joista 3 on tältä vuodelta
- v:n 2002 painoksella (5 nidettä) on yht. 143 lainaa, joista 25 on tältä vuodelta.
Luvut sisältävät sekä pääkirjaston, autokirjaston että lähikirjastojen lainausluvut. Huonokuntoisia niteitä on kuitenkin poistettu. Aivan tarkkoja...
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.turku.fi/kirja/ pääsee
aineistorekisteriin katsomaan kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kotisivulta linkistä 'kokoelmat'. Sekä Turun että muidenkin tieteellisten kirjastojen aineistorekistereihin pääsee esim. Suomen yleisten kirjastojen etusivun kautta (http://www.kirjastot.fi).
Turun yliopiston kirjaston (http://www.utu.fi/kirjasto/volter/) ja Åbo
Akademin kirjaston (http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls) kokoelmatietokannoista voi hakea sekä kirjoja että lehtiä. Lisäksi Turussa on
Kansaneläkelaitoksen tietopalvelu, jonka puhelinneuvonnasta voi kysyä
mahdollisuutta tutustua kirjaston kokoelmiin (puh. 264 6279).
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Hei!
Seniorien ATK-yhdistys Savonetti ry on yhteistyössä Kuopion kaupunginkirjaston kanssa järjestänyt atk-opastusta seniori-ikäisille. Savonetin pitämät maksuttomat opastukset on pidetty pääkirjaston atk-luokassa, Maaherrankatu 12. Nyt on meneillään kesätauko.
Savonetti ilmoittaa opastuksistaan omalla nettisivullaan. Ne löytyvät täältä: https://sites.google.com/site/savonettiry/tuutorointipaikat
Kuopion kansalaisopisto järjestää myös atk-opetusta. Kurssitarjonta ja ilmoittautuminen löytyvät täältä: http://kansalaisopisto.kuopio.fi/fi/kurssihaku+ja+ilmoittautuminen/
Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy.
Lähteet:
Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38
Kaisa Häkkinen, Linnun nimi
Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004
Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
Ensimmäiset varsinaiset vastaanottokeskukset Suomessa perusti Punainen Risti turvapaikanhakijoille 1990-luvulla. Vastaanottokeskukset tulivat tarpeelliseksi, koska turvapaikanhakijoiden määrä alkoi tuolloin selvästi kasvaa.
Vielä 1970-luvulla Chilestä saapuneita poliittista turvapaikkaa hakeneita majoitettiin aluksi vanhaan poikakotiin Turun seudulle. Heitä oli alle 200, mutta vuosina 1979-1989 Vietnamista ja sen lähiseuduilta tuli jo noin 900 pakolaista. 1990-luvun ensimmäisinä vuosina turvapaikanhakijamäärät nousivat useaan tuhanteen ihmiseen.
https://www.punainenristi.fi/tyomme/historia/sata-vuotta-apua-pakolaisi…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus_Suomeen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaanottokeskus